Uutiset

Vihreässä peltihallissa Taiwanin lentokentän vieressä kasvaa salaattia neljässätoista kerroksessa – Eurooppalainen kumppaniyritys haluaa rantautua Suomeen viiden vuoden sisään

Vertikaaliviljelyn odotetaan ratkaisevat monia tulevaisuuden ruuantuotannon ongelmia, sillä sadon kasvattaminen monessa kerroksessa sisällä tehostaa tilan- ja vedenkäyttöä.
Salaatinlehdet kasvavat vedessä led-lamppujen alla. Sadon määrä ei riipu hallin ulkopuolella vallitsevista sääolosuhteista. Kuva: Daniel Wallenius
Salaatinlehdet kasvavat vedessä led-lamppujen alla. Sadon määrä ei riipu hallin ulkopuolella vallitsevista sääolosuhteista. Kuva: Daniel Wallenius

Vilkkaan tien varressa Taoyuanin kansainvälisen lentoaseman lähellä on pölyinen piha ja tummanvihreä peltihalli. Googlen karttapalvelun katunäkymässä vuodelta 2015 sen paikalla näkyy vain tavallista peltoa.

Rakennus on YesHealth-yrityksen maatila, jos sitä nyt maatilaksi voi kutsua. Siistissä sisätilassa kasvaa salaattia 14 kerroksessa keinovalon kelmeässä loisteessa.

Yritys on perustettu vuonna 2013. Se aloitti pienellä koefarmilla, joka tuotti 150 kiloa salaattia päivässä. Viiden vuoden aikana se kehitti kaiken alusta loppuun itse valaistuksesta ja lannoitteesta alkaen.

Peltihalli valmistui tammikuussa 2018. Se puskee salaatinlehteä maailmalle 1 600 kiloa päivässä. Yrityksen toinen tuotantolaitos avattiin Manner-Kiinan Shenzeniin saman vuoden maaliskuussa, ja sen tuotanto on 2 500 kiloa päivässä.

Nämä kaksi laitosta tekevät YesHealthista yhden maailman suurimmista ellei suurimman vertikaalifarmiyrityksen.

Tehokasta tuotantoa

Vertikaalifarmit vastaavat moneen ruuantuotannon tulevaisuuden haasteeseen. Ruokaa olisi tuotettava yhä kasvavalle ihmismäärälle, mutta kolmannes maapallon viljelykelpoisesta pinta-alasta on tuhoutunut viimeisen 40 vuoden aikana eroosion tai saastumisen vuoksi. Lisääkään ei oikein voi määrättömästi raivata, koska maapallo tukehtuu ilman keuhkoina toimivia metsiä.

YesHealth ylpeilee sillä, että sen systeemissä vedenkulutuksesta katoaa 70 prosenttia ja maankäyttö tehostuu 90 prosenttia verrattuna perinteiseen maanviljelykseen. Myös muiden alan yritysten ja Sitran kiertotalousesimerkissä kerrotaan runsaasta maan- ja vedenkäytön vähenemisestä.

Yksi lisäetu tavalliseen maatilaan verrattuna on se, että satoa saa ympäri vuoden riippumatta ulkona vallitsevista sääolosuhteista, kuivista kausista tai tulvista. Myös kuljetuspäästöjä voi vähentää, jos ruoka kasvatetaan lähellä paikkaa, josta se päätyy tavallisille kuluttajille. Itse kasvatuksen päästöt toki riippuvat sitten siitä, millä viljelyn tarvitsema sähkö tuotetaan.

Teoriassa salaattia voi kasvattaa kasvattaa vielä tehokkaammin kuin 14 kerroksessa.

– Korkeamminkin voi rakentaa, jos veden ja lannoitteen saa kiertämään tarpeeksi korkealle. 14 kerrosta on meidän standardimme, mutta tulevaisuudessa järjestelmät voivat olla korkeampia, YesHealthin ulkomaisen liiketoiminnan kehittämisen johtaja ja hallituksen jäsen Jesper Hansen kertoo Lännen Medialle.

YesHealthin toimitusjohtajan assistentti Stella Tsai esitteli näytefarmia kansainvälisen toimittajaryhmän vierailulla. Kuva: Daniel Wallenius
YesHealthin toimitusjohtajan assistentti Stella Tsai esitteli näytefarmia kansainvälisen toimittajaryhmän vierailulla. Kuva: Daniel Wallenius

Kallista salaattia

Mutta ei niin paljon hyvää, ettei jotain pahaakin. Kun tavan taiwanilainen lähtee päivittäisille ostoksilleen, hän maksaa YesHealthin hallisalaatista arviolta 25–100 prosenttia enemmän kuin tavallisesta.

– Hintaa ei voi oikeastaan verrata, koska laatu on aivan erilainen. Ihmiset ostavat salaattejamme, koska he eivät halua kaikkia perinteisten tuotteiden haitallisia kemikaaleja, Hansen sanoo.

Pienellä aasialaisella saarella hallisalaatti on siis ylellisyyttä, joka kilpailee lähinnä luomutuotteiden kanssa. YesHealth ei käytä torjunta-aineita, mutta sen viljelemää salaattia ei säädösten mukaan voi luokitella luomuksi.

– Monessa maassa vedessä kasvattamista ei lasketa luomuksi. Se täytyisi kasvattaa maaperässä, vaikka siinä on monenlaisia ongelmia, Hansen sanoo.

Yritys on onnistunut jalostamaan salaatinkasvatuksesta voittoa tuottavaa liiketoimintaa. Muun toiminnan kannattavaksi saaminen ei yritykseltä vielä ole onnistunut, mutta esimerkiksi Skotlannissa mansikkaakin viljellään vertikaalisesti.

– Meillä on yhteinen tutkimusprojekti yhden maailman johtavista marjankasvattajista kanssa. Tavoitteemme on tehdä mansikoiden, mustikoiden ja muiden vastaavien marjojen viljelystä tuottoisaa myös vertikaalifarmilla, Hansen sanoo.

Halu levittäytyä

Toinen keskeinen tavoite liittyy kasvuun. Vertikaalifarmeja on avattu ympäri maailmaa, Suomessakin, mutta YesHealth haluaa olla globaali toimija. Se listaa omaksi tavoitteekseen toimia jokaisessa maailmankolkassa.

Yhtiön on määrä avata kumppaneidensa kanssa pilottilaitokset Malesiaan ja Tanskan Kööpenhaminaan ensi vuoden keväällä. Tanskalaisyritys tähtää siihen, että se laajentaa tuotantoaan kaikkiin Pohjoismaihin Suomi mukaan lukien viiden vuoden sisällä.

– Lisäksi keskustelut ovat käynnissä potentiaalisten yhdysvaltalaisten ja lähi-itäläisten kumppanien kanssa, Hansen sanoo.

YesHealth toimii kuitenkin tavallaan kaksilla markkinoilla. Sen yksi tuote on salaatti itsessään, toinen on kasvatusjärjestelmä.

– Normaalisti myymme laitteiston sekä lisenssin tietotaitoon kumppaneille, joilla on paikalliset myynti- ja jakelukanavat, Hansen sanoo.

Päivän lehti

19.1.2020