Uutiset

Vihreät hehkuttavat etulyöntiasemaansa - Lihavero käyttöön, polttomoottoriautot pois ja avohakkuut pannaan

Ohjelma ilmastomuutoksen hillitsemiseksi tiukempi kuin muilla. Lihavero käyttöön, polttomoottoriautot pois ja avohakkuut pannaan.
Vihreiden puoluehallitus on nimennyt puolueen ensimmäiset eurovaaliehdokkaat. He ovat nykyinen EU-parlamentaarikko Heidi Hautala (vasemmalla) sekä Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Iiris Suomela.

Kevään eduskuntavaalien kärkiteema on ilmastomuutos.

Lisäpontta aiheelle saatiin, kun YK:n alaisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti kertoi karut madonluvut siitä, miten Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuneiden valtioiden lupaukset eivät ole tarpeeksi jämäköitä estääkseen maan keskilämpötilan nousua 1,5 asteella.

Vihreälle puolueelle raportti ei ollut yllätys. He ovat pitkään vaatineet nykyistä tiukempia rajoituksia ja toivoneet myös muita puolueita tiiviimmin mukaan talkoisiin.

Vihreiden reseptit ovat selvät. Luovutaan avohakkuista, polttomoottoriautoista ja asetetaan lihalle ja kotieläintuotteille vero.

Näillä teemoilla ja nopeudella vihreät aikovat erottua muista puolueista vaalikampanjoinnissa.

– Me tavoittelemme hiilineutraaliutta 5-10 vuotta aiemmin kuin muut suuret puolueet. Muilla on ollut löysemmät tavoitteet, europarlamenttiin ja eduskuntaan pyrkivä Tampereen valtuuston varapuheenjohtaja Iiris Suomela sanoo.

Hänen mukaansa nyt päätetään siitä, pysytäänkö 1,5 asteessa vai ollaan menossa kohti kahta astetta.

– Ero on pieni, mutta vaikutus suuri ilmastomuutokseen. Sen ratkaiseminen on nyt erityisen iso asia. Varsinkin tämän kesän jälkeen olen tavannut runsaasti huolestuneita nuoria.

Suomela ja EU-vaaleihin ehdolle asettuva vihreiden parlamentaarikko Heidi Hautala ovat sitä mieltä, että pysyminen 1,5 asteessa on iso haaste.

– Se tarkoittaa, että rajoituksia on nopeutettava. Hallitus tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2045 mennessä liikenteessä. Se on tutkijoiden mielestä liian myöhään, Suomela toteaa.

Hänen mukaansa Ruotsissa tuetaan aivan eri lailla sähköautoja samoin kuin Norjassa, polttomoottoriautojen myynti pyritään ajamaan alas.

– Ruotsissa latauspisteisiin on investoitu ja uuden sähköauton hankkimista tuetaan erilaisin keinoin. Suomi on pohjoismaisesta tasosta kaukana.

Muutamat kaupungit ovat lähteneet itse talkoisiin. Tampere tavoittelee hiilineutraalia liikennettä vuoteen 2030 mennessä.

– Koko maassa pitäisi päästä samaan. Toivomme, että valtio tukisi ponnistuksia enemmän, ettei ympäristöteko olisi vain kaupungista kiinni, he sanovat.

Autokanta ei uudistu hetkessä. Vihreiden tavoite on, että 2030-luvun puolivälissä sähköautoja olisi 90 prosentin osuus henkilöautokannasta.

Jotta ilmastotavoitteessa pysytään, on ruoka-aineympyrä ajateltava uudelleen.

– Ruoka on iso päästölähde. Ei voida ajatella, että lihan kulutus kielletään, mutta tarvitsemme ohjauskeinoja käyttöön varsinkin vauraissa maissa, jotta kulutus supistuisi, Hautala sanoo.

Hän korostaa, ettei ole tarkoitus lopettaa maidontuotantoa Pohjois-Savossa.

– Joskin Suomen sisällä kasvis- ja eläintuotantoalueet ovat eristyneitä, mikä vaikeuttaa kiertotaloutta, Hautala toteaa.

Vihreät ottaisivat käyttöön niin sanotun lihaveron. Hintaohjaus olisi keino vähentää eläinperäisten tuotteiden kulutusta.

– Veron avulla saisimme kasvisruoasta edullisempaa. Nythän rahaa käytetään paljon kotieläintuotannon tukemiseen, joten kasvisruoan on vaikea ottaa hintakuilua kiinni. Jos karsisimme vain tukia, niin tuontilihan määrä lisääntyisi. Tätä emme halua, Suomela jatkaa.

Vihreät esittävät myöhemmin syksyllä vaihtoehtobudjetissaan, että eläintuotteille asetetaan vero tuotannon synnyttämien kokonaispäästöjen mukaan.

Hautala nostaa esille metsät ja hakkuutavoitteet.

– Jättimäisillä hakkuusuunnitelmilla vasta vuonna 2050 tehokäytössä oleva metsä muuttuu nieluksi. Siihen asti metsien päästöt lisääntyisivät.

Maamme metsäpolitiikka pitäisikin ottaa uuteen tarkasteluun varsinkin, kun ilmasto lämpenee Pohjolassa nopeammin kuin muualla.

Molemmat ovat sitä mieltä, että avohakkuista pitäisi luopua kokonaan. Tilalle otettaisiin kestävät hakkuutavat. Hakkuut olisi vietävä siihen suuntaan, että hiilinielut kasvaisivat nykyistä nopeammin.

– Runkopuu pitäisi käyttää fiksulla tavalla, ei niin, että se päätyisi vain selluksi tai polttamiseen. Yksi suuntaus olisi puurakentaminen. Sen osuus on meillä pieni verrattuna vaikkapa Itävaltaan, Hautala sanoo.

Hän jatkaa, että Suomessa on satsattu liikaa siihen, että liikenteen ongelmat ratkeaisivat biopolttoaineilla.

– Moni on aiheellisesti varoittanut, että liikenteen nestemäiset biopolttoaineet eivät ole pitkän ajan ratkaisu,

sillä hiili palaa nopeasti ilmakehään. Intoa puupohjaisiin biopolttoaineisiin kannattaisikin suitsia.

Kun sähköautot lisääntyvät, lisääntyy myös sähkön tarve, mutta vihreät eivät ole pehmentäneet kantaansa ydinvoimaan.

– Ei tarvitse kuin katsoa Olkiluotoa ja Fennovoimaa. Olkiluoto 3 on monta vuotta peräkkäin lykkääntynyt vuodella. Fennovoima on ongelmallinen turvallisuuspoliittisesti, Hautala sanoo.

Hän on sitä mieltä, että suomalaiset päätöksentekijät osoittivat huonoa harkintaa, kun lähtivät mukaan Fennovoimaan.

– Se on mielestäni katastrofaalinen teollisuuspoliittinen ratkaisu. Hanketta ei ole selvitetty vielä loppuun asti. Varmaan joskus tutkitaan, miten valtio lähti ohjaamaan pörssiyhtiötä, ja onko Venäjän puolelta ollut painostusta.

Hän jatkaa, ettei ydinvoiman perään kannata haikailla senkään tähden, että uusiutuvan energian kustannukset ovat alentuneet dramaattisesti.

– Yksi tulevaisuuden haaste on uusiutuvan energian varastointi. Ne voivat olla myös hajautettuja.