Uutiset

Vihreiden ja Halosen välirikko

Suuri sotku. Miten muuten kriisinhallintalaista ja perustuslain muuttamisesta paisunutta toraa voi kuvata?

Kaikki on mahdollista. Uutispäivä Demarin pääkirjoituksen mukaan erimielisyys koskee perustuslain täydentämistä. Lehden viesti on selvä: perustuslakia ei pikkujutun takia tarvitse muuttaa, pelisääntöjen tarkennus riittää.

Sotku on suuri, tästä kielii tosiasiassa Uutispäivä Demarin linjaus. Lehti vähättelee propagandasävyyn poliittista riitaa.

Laki ei tunne käsitettä perustuslain täydennys: perustuslain muutos on perustuslain muutos. Hallituskin on luvannut tehdä esityksen perustuslain muutoksesta. Miksi tosiasia pitäisi kieltää?

Jos perustuslakiin kajoaminen on pikkujuttu, miksi eduskunnan on hyväksyttävä laki ensin enemmistöpäätöksellä ja vaalien jälkeen kahden kolmasosan enemmistöllä?

Jos perustuslakia hellästi viilataan, miksi SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma teki asiasta hallituskysymyksen? Heinäluomahan julisti, että seuraavaan hallitukseen on asiaa vain perustuslain muutosta tukevilla puolueilla.

Kriisinhallintalaista, presidentin oikeudesta päättää joukkojen lähettämisestä EU-operaatioihin, kehittyi varkain poliittinen kriisi.

Kiistaa ei pitänyt syntyä, sillä kolmen suurimman puolueen – SDP:n, keskustan ja kokoomuksen – kesken oli sovittu, ettei presidentin valtaoikeuksiin puututa vuonna 2000 alkavalla kuusivuotiskaudella.

Viime päivinä on käynyt selväksi, että presidentti Tarja Halonen lievästi ilmaistuna tukee kolmen suuren sopimusta.

Mikä meni pieleen, murentaa selkeää sopimusta?

Sopimuksen tekijät unohtivat tärkeän tosiasian. He eivät ottaneet laskuissaan lainkaan huomioon, että Suomen rajojen ulkopuolelta voi tulla sysäys, joka pakottaa eduskuntaa ottamaan kantaa presidentin valtaan.

EU vei pohjan sopimukselta, jonka tarkoitus oli pitää perustuslaki kuusi vuotta umpijäässä.

Suomi ei ole enää takamaata vaan osa Eurooppaa.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kärventää SDP:tä, keskustaa ja asiallisesti myös Halosta. Kokoomus yskii ja rykii, yrittää inttää, ettei puolue tue perustuslain muutosta ja taivu Heinäluoman tahtoon.

Kokoomus voi ruikuttaa ja pitää peliä epäreiluna, mutta SDP:n tahtoa se ei voi vastustaa. Menossa on jälleen oppitunti aiheesta kenellä on valta Suomen politiikassa.

Kokoomus ei valitse paikkaa oppositiossa vastustamalla perustuslain muutosta. Näin rajuun ratkaisuun asia on aivan liian pieni.

Ankarimmin kriisinhallintalain mutkia on arvostellut vihreiden presidenttiehdokas Heidi Hautala. Hänen mielestään Heinäluoma kiristää. Kun Halonen tukee Heinäluomaa ja hallitusta, Halonenkin on johdonmukaisesti kiristäjä.

Jos politiikkaa arvioidaan puheilla, vihreiden ja Halosen välit ovat poikki.

Hautala valittiin vihreiden muodolliseksi presidenttiehdokkaaksi: vihreiden todellinen ehdokas on ollut Halonen.

Vihreiden ja Halosen välirikko romuttaa tätä viritystä. Jos vihreät äänestävät kiristäjä Halosen sijaan Hautalaa, edessä siintää presidentinvaalien toinen kierros.