Uutiset

Vihreiden mittatilaustyö

Hallituspuolueiden puheenjohtajat saivat lopulta puristettua sovun ja osaratkaisun jo vuosikymmeniä jatkuneeseen vääntöön vaalipiirijaon uudistamisesta. Vuoden 2015 eduskuntavaalit käydään manner-Suomessa 12 vaalipiirissä. Tuolloin niitä on kaksi nykyistä vähemmän, kun Etelä-Savon ja Kymen sekä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit yhdistyvät.

Työpöydälle jäivät edelleen Uudenmaan ja Satakunnan vaalipiirejä koskevat uudistukset. Runsasväkinen Uusimaa on suunniteltu jaettavaksi kahteen vaalipiirin ja pieneksi kutistunut Satakunta aiotaan pilkkoa naapuripiirien kesken.

Nyt tehdyllä ratkaisulla on demokratian näkökulmasta vankat perusteet. Pienissä vaalipiireissä äänikynnys nousi hyvin korkeaksi, mikä suosi suuria puolueita, mutta piti pienet ryhmät eduskunnan ulkopuolella. Itäisen Suomen uudistus on voitto nimenomaan vihreille. Puolue nosti asian viime kevään hallitusneuvotteluissa kynnyskysymykseksi. Vihreille oli erityisen katkeraa, ettei puolueen puheenjohtaja Tarja Cronberg päässyt Pohjois-Karjalasta eduskuntaan vuonna 2007, vaikka hän sai lähes 8 000 ääntä.

Vihreät osoitti taas kerran taitavansa poliittisen pelin siinä missä muutkin puolueet. Idealistisesta yhdenasian liikkeestä on sukeutunut täysverinen poliittinen peluri, joka ostaa, myy ja tekee lehmänkauppoja saavuttaakseen poliittiset tavoitteensa. Nyt vihreille mittatilaustyönä tehty uudistus oli se hinta, jonka muut hallituspuolueet maksoivat kahden vihreän ministerin ja kymmenhenkisen eduskuntaryhmän tuesta pian käsittelyyn tuleville säästö- ja veronkiristyspäätöksille. Vuoden takaisten eduskuntavaalien perusteella vihreät voittaisivat Itä-Suomessa kaksi paikkaa, sosiaalidemokraatit ja keskusta menettäisivät ne.

Vaalipiirien rajankäynti on aina vaikeata eikä kaikkia tyydyttävää ratkaisua juuri löydy. Oppositio toimi taas, kuten olettaa sopii ja lyttäsi Itä-Suomea koskevan uudistuksen. Murinaa tosin kuului myös hallituspuolueiden kenttäväen suunnalta. Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen (sd.) piti päätöstä yksioikoisena saneluna, koska maakuntia ei kuultu lainkaan. Hänen mielestään Kymi ja Etelä-Savo eivät yksinkertaisesti voi kuulua yhteen ja samaan vaalipiiriin.

Ihannetilanne tietysti olisi, että samasta vaalipiiristä valitut kansanedustajat voisivat puhaltaa asiassa kuin asiassa yhteen hiileen ja ajaa täysillä koko vaalipiirin etua. Näin ei arkielämässä ole, sillä monien vaalipiirien sisään mahtuu kaksi maakuntaa.

Tilanne on tuttu myös Hämeen vaalipiirissä. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien kesken käydään usein kiistoja valtion rahojen ja muiden etuisuuksien jaosta. Kansanedustajat pitävät surutta oman maakuntansa puolia ja naapuri koetaan pahimmaksi kilpailijaksi.

Väkisin kasaan runnotuissa vaalipiireissä yhteistyö voi helposti äityä nurkkakuntaiseksi väännöksi, jossa voittoja ei ole jaossa.