Uutiset

Vihreiden tukijat riemuitsevat Saksassa muiden ollessa hiljaa – Oikeistojytky jäi piippuun, eikä sosialidemokraatit saanut väkeä liikkeelle

Korostetun EU-myönteinen vihreät rynnisti Saksan toiseksi suurimmaksi puolueeksi.
Christine Hintersdorf on juhlatuulella. Vaalien suurin voittaja Saksassa on EU-myönteinen vihreä liike. Kuva: Visa Noronen
Christine Hintersdorf on juhlatuulella. Vaalien suurin voittaja Saksassa on EU-myönteinen vihreä liike. Kuva: Visa Noronen

Kun ensimmäiset vaalitulokset julistettiin Saksassa, vihreiden vaalivalvojaisissa Berliinissä puhkesi valtava riemu. Ihmiset alkoivat laulaa Eurooppa-hymniä. Samanaikaisesti Saksan sosialidemokraattien vaalivalvojaisiin laskeutui hiljaisuus. Ei puhettakaan mistään lauluista. Juhlatuuli oli kaukana.

Saksassa vihreät rynnisti nyt ensimmäistä kertaa maanlaajuisissa vaaleissa Saksan toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja isommaksi kuin sosialidemokraatit.

– Vaalitulos oli pettymys, sanoi Saksan sosialidemokraattien johtaja Andrea Nahles hiljaisen yleisönsä edessä.

Kun tuloksia alkoi tulla, Baijerista kotoisin oleva Christine Hintersdorf oli hyvillä mielin. Hän mietti äänestämistä edeltävään päivään asti, äänestääkö vihreitä vai sosialidemokraatteja. Hän päätyi antamaan äänensä vihreille – kuten ennätyksellisen monet muutkin tällä kertaa Saksassa.

– Tärkein syy minulle äänestää vihreitä on Euroopan yhdistyminen. Raha- ja talousliittoa pitää syventää ja ennen kaikkea sosiaalista unionia, Hintersdorf sanoo.

Euroopan sosiaalisella unionilla tarkoitetaan, että jokainen EU-kansalainen saa hyvinvointivaltion suojaa. Tällöin esimerkiksi jokaisessa maassa työntekijöiden oikeudet ovat turvattu ja EU-kansalainen voi muuttaa EU-maasta toiseen niin, että hänen terveydenhuoltonsa toimii edelleen ja eläkkeen saanti on turvattu.

– Haluan myös puolueen, joka todella tekee työtä ympäristön puolesta eikä vain esitä ympäristöystävällistä vaaleissa, Hintersdorf jatkaa.

Vihreät on Saksassa korostetun EU-myönteinen puolue. Vihreiden nousun takana on silti ennen kaikkea ilmastonmuutos. Infratest dimapin Saksan yleisradioyhtiö ARD:lle tekemän kyselyn mukaan 88 prosenttia vihreiden äänestäjistä sanoo, että ilmastonmuutos on ollut keskeinen syy heille äänestää vihreitä. Toiseksi tärkein syy, sosiaalinen turvallisuus, on selvästi takana. Vain 39 prosentille saksalaisista se oli syy äänestää vihreää liikettä.

Ilmastonmuutos on viime aikoina ollut jatkuvasti esillä saksalaismediassa. Maa teki jo aiemmin tänä vuonna päätöksen luopua hiilivoimasta vuoteen 2038 mennessä.

Vaikka vihreiden kannatus on voimakkainta nuorissa äänestäjäryhmissä, kannatus on nyt kasvanut tasaisesti kaikissa ikäluokissa.

Hintersdorf oli varma siitä, että hän aikoo äänestää.

– Halusin antaa ääneni kaikkien ihmisten demokraattiselle tulevaisuudelle Euroopassa ja vastustaa äärioikeiston puolueita.

Hintersdorfin kaltaiset äänestäjät olivat nyt liikkeellä aiempaa vilkkaammin. Äänestysvilkkauden nousu vaikutti oikeistopopulistipuolue AfD:n tulokseen.

AfD:n vaalivalvojaisissa ei ollut riemu katossa, vaan lattialla pyöri lähinnä vaitonaisia vanhempia miehiä. Puolueen äänisaalis nousi viiden vuoden takaisiin eurovaaleihin verrattuna, mutta laski pari prosenttiyksikköä kahden vuoden takaisia liittopäivävaaleja alemmas. Populistien noususta on puhuttu paljon, mutta Saksassa jytkyä ei tullut.

Berliini on monikulttuurinen kaupunki, jonka asukkaista neljäsosa ei ole Saksan kansalaisia. Joka kolmas on syntynyt ulkomailla tai ainakin toinen vanhemmista on syntynyt ulkomailla. Siksi myös muiden maiden vaalikamppailua käytiin kaupungin kaduilla. Saksalaispuolueetkin ovat kamppailleet ulkomaalaisten äänistä mainostaen, että maahan muista EU-maista muuttaneet rekisteröityisivät äänestämään heitä Saksassa.

Vaalipäivänä valtavan pitkiä jonoja näkyi muun muassa Romanian ja Ranskan lähetystöjen edessä, joissa pystyi äänestämään vaalipäivänä. Kummassakin maassa äänestysvilkkaus on noussut selvästi.

Romanian lähetystön edessä hallituksen vastustajat huutelivat ja pitivät päällä paitoja, joissa oli alatyylinen kehotus hallitukselle. Väki joi samalla olutta. Meno oli huomattavasti villimpää kuin saksalaisten äänestyspaikkojen luona.

Iulian Nedelea istui hiljaisena jonoa katsellen. Kahdeksan kuukautta sitten Saksaan Romanian köyhiltä itäalueita muuttanut Nedelea halusi äänestää, mutta hän arvioi jonottamiseen menevän ainakin viisi tuntia. Eurooppa-vaalien yhteydessä järjestettiin suositun presidentin aloitteesta myös korruption vastaisia toimia koskeva kansanäänestys, joten vaaleista tuli samalla selkeä protesti korruptoitunutta hallitusta vastaan. Samalla eurovaalien äänestysvilkkaus on noussut rajusti.

– Hallitus tekee äänestämisen tahallaan hankalaksi, Nedelea sanoi.

Siinä missä monessa maassa ihmiset protestoivat johtavia poliitikkoja vastaan äänestämällä EU:hun kriittisesti suhtautuvia populisteja, Itä-Euroopassa moni vastustaa maan johtavia poliitikkoja äänestämällä euromyönteisiä puolueita.