Uutiset

Vihreistä tulossa vallaton itupuolue

Idean keskeinen isä oli SDP:stä Timo Soinin (ps.) kyytiin loikannut Matti Putkonen. Vihreydestä näppyjä saanut entinen metalliliittolainen halusi vihreistä perussuomalaisten päävastustajan.

Siirto oli nerokas: puolueen kuva laajeni, äkkiä perussuomalaiset oli muutakin kuin maahanmuuton vastustaja.

Putkosen heitto kelpasi vihreille. Puoluejohtaja Anni Sinnemäki tarttui syöttiin ja nimesi – tukea saaden – puolueensa päävastustajaksi soinilaisuuden.

Loppu on vuoden 2011 politiikan historiaa: Soini kuittasi vaaleissa murskavoiton, vihreiden paikkaluku putosi 15:sta kymmeneen.

Vihreät hävisi 100-0. Eduskunnasta potkut saanut Jyrki Kasvi myönsi televisiossa, että häntä vituttaa kuin pientä apinaa. Sen näkyi kuvaruudussa.

Vihreässä liikkeessä alkoi pyykinpesu – eikä puhdasta synny pelkillä pesupähkinöillä.

Sinnemäki saa kyytiä, samoin muu puoluejohto. Syyttäjien mielestä puolue oli vallanhimoinen ja hinkui hallitukseen – ja myi samalla aatteensa.

Näinkin voi tilanteen nähdä, yksipuolinen arvio silti on. Vain 15 edustajan puolueella oli hallituksessa paikkoja enemmän valtaa.

Vihreät ymmärtävät, että poliittinen valta on Suomessa hallituksella. Hallituksessa muutetaan maailmaa, oppositiossa syödään ituja. Miltä ne maistuvat, sitä vihreät pääsevät pohtimaan seuraavat neljä vuotta

Jos pelkät luomuidut kiinnostavat, vihreiden sietää harkita puolueliittoa ydinvoimaa vastustavan ja vihertyneen vasemmistoliiton kanssa. Mikä puolueita erottaa? Unohtakaa vuosi 1918 niin se on siinä!

Äänestäjiä saattoi tökkiä vihreän politiikan paisuminen suoranaiseksi suuren pelastuksen liikkeeksi. Kansalla on jalat maassa, on pakko olla.

Tavallinen suomalainen ymmärtää, ettei tuulivoimala toimi 15 asteen pakkasella, silloin, kun sähkön kulutus on piikissä. Vihreät eivät asiasta edes keskustelleet.

Äänestäjiä kauhistutti sähkölaskun kallistuminen, mikä ei vihreiden omissa maailmoissa elävälle eliitille ollut juttu eikä mikään. Ei energian hinnannousu toki yksin vihreistä johtunut.

Ilmassa väreili ajatus, että kohta suomalaisia kielletään syömästä lihaa ja ostosten pakkaamisesta muovikassiin sakotetaan.

Suomalainen ei taivu tällaiseen komentoon – ei edes kuvitelmissa.

Vihreyden hylkääminen olisi väärää politiikkaa. Aatteessa – aloitetaan kierrätyksestä – on paljon hyvää ja kestävää.

Luonto ja ympäristö ovat asioita, jotka on otettava järkevällä tavalla huomioon yhteisten asioiden hoidossa. Uskonnoksi vihreydestä ei ole.

Vaalitulos tuntuu innostavan kovasti kapitalisteja, joita työnantajapuoleksi kutsutaan. Perussuomalaiset ymmärtää kokoomusta paremminkin teollisuuden ja talouselämän tarpeita, SDP puolestaan torjuu lakot…

Onko edessä ei-kestävää kehitystä luonnon ja ympäristön kustannuksella?