Uutiset

Viikon Puheenaihe - Ahvenisto voisi olla ampumahiihdon keskus

Ajatelkaapas, jos ampumahiihdon maailmancupin yksi osakilpailuista järjestettäisiinkin viiden vuoden päästä Hämeenlinnassa!

Juuri valmistuneen Ahvenisto-vision mukaan Ahvenistokeskukseksi ristitystä moottoriradan seudusta voitaisiin kehittää Etelä-Suomen paras hiihto- sekä ampumahiihtokeskus.

Lahden Salpausselän alueen kanssa Ahvenistosta tuskin on kilpailemaan, mutta eteläisen Suomen parhaaksi ampumahiihtokeskukseksi sillä olisi hyvät mahdollisuudet. Nimittäin, jos kaupunki kaivaisi ensin vähän kuvettaan. Sotasuunnitelmakin on jo valmis.

Uusi ampumarata tarvittaisiin
Ahvenistolla järjestetään jo nyt runsaasti ampumahiihtokilpailuja. Paikan ongelma on vain se, että välineet ovat 30 vuoden aikana auttamattomasti vanhentuneet.

Nykyisillä peleillä kansainväliset kilpailut jäävät etäiseksi haaveeksi.

– Hämeenlinna on maantieteellisesti hyvällä paikalla kilpailuja ajatellen, kun lentoasemat sijaitsevat sadan kilometrin päässä. Myös majoituskapasiteetti olisi hyvin täytettävissä, sanoo Ahveniston ampumahiihtäjien puheenjohtaja Hemmo Koivunen.

Myös maastot olisivat kilpailijoiden, mutta myös kuntoilijoiden näkökulmasta mitä parhaimmat. Latuja on ja niitä voitaisiin tehdä lisää. Kilpailut toisivat myös rahaa kaupunkiin, sillä maailmancup-sirkus täyttäisi todennäköisesti seudun hotellit parin viikon ajaksi.

Kilpailupaikan nykyaikaistaminen vaatisi uuden, 30-paikkaisen ampumaradan rakentamisen. Koivusen mielestä ampumapaikasta kannattaisi rakentaa kerralla sellainen, että sitä voisivat hyödyntää myös ilmakivääreitä käyttävät vammaisurheilijat sekä elektronisia aseita hyödyntävät sokeat.

– Heillä ei ole nykyään harjoituspaikkaa muualla kuin Vuokatissa.

Karkea hinta-arvio nykyaikaiselle elektronista järjestelmää hyödyntävälle radalle olisi noin 250 000 euroa.

Radan voisi lumettaa
Ampumapaikan lisäksi radalle pitäisi hankkia nykyaikaiset lyijynkerääjät, joiden ansiosta 99 prosenttia lyijystä saadaan talteen.

Niin, ja sitten on se lumi. Siitähän ei näillä leveyksillä voi olla koskaan oikein varma.

– Moottorirata on kolme kilometriä pitkä, joten radan ympäri olisi helppo rakentaa lumetusjärjestelmä.

Lumetusjärjestelmän kustannuksista ei ole tietoa, mutta se tiedetään, että radalle tavaraa olisi helppo syytää.

Ampumahiihtäjien lisäksi ampumapaikoista hyötyisivät myös ampumajuoksun, rullasuksiampumahiihdon ja ampumasuunnistuksen harrastajat.

Nykyisellään nuhruinen
Suomen Ampumahiihtoliiton hallituksen puheenjohtaja Olli Nepponen innostuu ajatuksesta. Hänen mukaansa laji tarvitsee eteläiseen Suomeen toimivia ja nykyaikaisia ampumahiihtokeskuksia. Ahveniston sijainti olisi hänen mielestään oiva, paikka vain on, noh, kovin nuhruinen.

– Vuodesta 2016 maailmancupin osakilpailut on jakamatta, joten jopa siihen voisi olla mahdollisuudet, hän sanoo. (HäSa)

Half pipe hyppyrimäen korvaajaksi?
Jos huonokuntoinen hyppyrimäki räjäytettäisiin nykysijoiltaan tuhannen rusinoiksi, voitaisiin hyppyrimäen alastulorinteeseen rakentaa vaikka lumikouru eli half pipe.

Ihan vakavasti asiaa on miettinyt muun muassa Ahveniston moottoriradan yrittäjä Pertti Kurki-Suonio. Hän on jopa piirrättänyt half pipestä ensimmäiset hahmotelmat arkkitehdillä.

– Käytettyjä hissejä Suomi on pullollaan. Hyvä olisi, jos asiasta saataisiin joku yksityinen yrittäjä innostumaan, hän sanoo.

Ratayrittäjän mielestä alueen parkkipaikat ovat talvisin turhan vähässä käytössä. Mahdollista olisikin, että ainakin osa alueesta jäädytettäisiin luistelukentäksi.

Kurki-Suonion, samoin kuin muiden työryhmän jäsenten, toiveissa on, että aluetta voitaisiin kehittää mahdollisimman monen eri harrastajaryhmän tarpeisiin. Talvella aluetta hyödyntävät hiihtäjät, sillä kaupunki huolehtii laduista. Kesäiltaisin rata on esimerkiksi rullahiihtäjien sekä pyöräilijöiden käytettävissä.

Rata-alueelle on suunniteltu uutta kolmikerroksista huoltorakennusta vanhan välinevaraston tilalle. Alimmassa kerroksessa voisi olla talleja, jotka palvelisivat kesäisin autoilijoita ja talvisin toimisivat esimerkiksi suksien huoltopisteinä. Ylimpään kerrokseen olisi mahdollisuus saada katsomotilaa.

Moottorirata säilyy
Itse moottoriradan on tarkoitus jatkaa toimintaansa kuten tähänskin asti. Melusta riittää puhetta, mutta Kurki-Suonion mukaan melurajat ovat jo nyt normaalipäivinä Euroopan tiukimmat.

Moottoriradan ympäristöluvalle on haettu jatkoa ja hakemusta puidaan valitusten jälkeen nyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Palvelupäällikkö Juha Lahti kaupungilta ei osaa arvioida, milloin päätöstä sopisi odottaa.

Korkeimman hallinto-oikeuden odotetaan ottavan kantaa muun muassa itse lupaprosessin hoitamiseen ja lupaehtoihin.
Moottoriradan tulevaisuus sinänsä ei ole vaakalaudalla.

– Olisi enemmän kuin poikkeuksellista, jos päätettäisiin, että lupaa ei myönnetä, Lahti sanoo.

”Luontonäkökulma unohtui”
Fiasko.
Tätä mieltä on Ahvenisto-vision lopputuloksesta ja koko työryhmän kokoonpanosta Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Sirpa Rautiainen.

– Meillä on kehittämislinjasta selkeästi eriävä mielipide, ja olen yrittänyt tuoda sitä työryhmässä esille. Lähtökohdaksi kuitenkin ilmoitettiin moottorirata ja moottoriradan kehittäminen moottoriurheilun kannalta. Tämä taas ei todellakaan ole yhdistyksemme hengen mukaista, Rautiainen sanoo.

Valitettavana Rautiainen pitää sitä, että työryhmässä pyöriteltiin sellaistakin vaihtoehtoa, että Kirstulaan suunniteltu Sunnycar Center voisi hyödyntää moottorirataa jatkossa.

– Siellä voitaisiin tulla moottoriradalle kokeilemaan autoja. Melusaaste ja liikenne siinä vain lisääntyisivät.

”Asukasnäkökulma jäi uupumaan”
Rautiainen kritisoi sitä, että työryhmä koostui lähes yksinomaan kaupungin virkamiehistä sekä elinkeinoelämän edustajista. Tästä syystä luontonäkökulma jäi hänen mielestään ohueksi samoin kuin luonnon kestokyvyn näkökulma.

– Valitettavasti myös Ahvenistonjärvi ja Kahtoilanlampi jätettiin huomioimatta. Eli miten ne pysyvät puhtaina ja miten niistä pystytään parhaiten nauttimaan. Jos ne likaantuvat ja saastuvat, laskee myös alueen arvo.

Valitettavana hän pitää myös sitä, että Ahveniston Ystävät ry tai alueen asukkaat eivät saaneet edustajaa työryhmään, vaikka halua olisi ollut.

– Sehän meni sellaiseksi visioinniksi, että tuonne olisi kiva saada sitä ja tuonne tätä. Eihän siinä ole mitään järkeä. Ympäristöministeriössäkin se on kansallinen kaupunkipuisto -varauksena, eli eihän sinne silloin voi kaikenlaista ajatella!

”Kaupunkipuisto hyvä lähtökohta”
Sirpa Rautiaisella itsellään on selkeä näkemys siitä, miten Ahveniston aluetta tulisi kehittää.

– Kansallinen kaupunkipuisto olisi ollut hyvä lähtökohta. Se jo vaatisi luonto-, ympäristö- ja kulttuuriarvojen huomioimista niin, että niistä ei muutoin tarvitsisi huolehtia.

Tästä näkökulmasta alue säilyisi Rautiaisen mielestä ihmisten ja asukkaiden käyntipaikkana, joka ei kuitenkaan sulkisi erilaisia aktiviteettejakaan ulkopuolelle.