Uutiset

Viikon puheenaihe: Bussiasema voisi siirtyä kadun varteen

Hämeenlinnan linja-autoasema säilyy rantatorilla, vaikka vanha purettaisiinkin. Alue on suuren myllerryksen edessä: Palokunnankatu vaatii perinpohjaista kunnostusta ja rantatorin alue voisi ratkaista myös keskustan pysäköintipulmat.

Hämeenlinnan linja-autoasema ei enää vastaa nykytarpeita. Tästä ovat yksimielisiä Pekolan Liikenteen, Hämeen Linjan sekä Vekka Liikenteen toimitusjohtajat.

– Asema voisi olla paremmin tämän päivän tarpeita vastaava. Rahdin ja lipunmyynnin takia sellainen kuitenkin tarvitaan, sanoo Hämeen Linjan toimitusjohtaja Niko Häkkinen.

Uusi asemarakennus toivotetaan tervetulleeksi ja paikkakin on jo mietittynä. Liikennöitsijöiden mielestä uusi asema istuisi hyvin joukkoliikennekaduksi suunnitellun Palokunnankadun varteen.

”Kiva pieni paviljonki”
Pekolan liikenteen toimitusjohtaja Risto Pekolan mielestä uusi asema voitaisiin sijoittaa Wetterhoffin kulmaan Palokunnankadun varrelle.

– Se voisi olla pitkänomainen kiva paviljonki Wetterhoffin kulmalla, Keskustaloa vastapäätä. Siinä saisi olla pitkät katosmaiset laiturialueet Palokunnankadun varrella, jotta paikallisliikenne kumpaankin suuntaan ja seutu- sekä pikavuoroliikenne yhtyisivät kivasti.

Koska Hämeenlinna on monille vuoroille läpiajopiste, tulisi asemarakennuksen olla sellainen, että siellä poikkeaminen kävisi joutuisasti.

– Kymmenessä minuutissa pitäisi lastata ja kuormata autot niin ihmisillä kuin tavaroilla. Se ei mahdollista mitään eriytettyä rakennusta, että ensin käytäisiin tekemässä rahti jossain ja sitten otettaisiin ihmiset kyytiin.

Korkeaa rakennusta tai esimerkiksi suurta parkkihallia Pekola ei pysty näkemään Rantatorille, sillä hänen mielestään näkymä Vanajavedelle tulee säilyttää. Maan alle taas ei kannata kaivautua, sillä maaperä on suota.

– Mitään hulluja ei voida tehdä, kun reunaehdot ymmärtää.
Jos sittenkin parkkitalo?

Hämeen Sanomien mielipideosastolla esitettiin viime viikolla yhtenä vaihtoehtona pyöreän parkkitalon rakentamista linja-autoasemalle. Linja-autoterminaalin tilat palveluineen sijaitsisivat pohjakerroksessa, pysäköintitilat yläpuolella.

Parkkitalon rantatorille tahtoisi myös Hämeen Linjan ajomestari Juha Vuoroksa.

– Parkkitalo niin, että alakerta olisi auki linja-autoille ja talon kulmalta tulisi vielä kävelysilta torin reunalle. Näin ei tarvitsisi toriakaan aukaista, hän maalailee.

Palokunnankadun varteen rakennettavan aseman etuna taas voisi Vuoroksan mielestä olla se, että kuljettajien sosiaalitilat saataisiin lähemmäs pysähtymispaikkaa.

Nykyisen asemarakennuksen ongelmina Vuoroksa pitää linja-autoille tarkoitettujen pysäköintipaikkojen riittämättömyyttä sekä sitä, että matkustajat joutuvat odottamaan bussia taivasalla säässä kuin säässä.

Palokunnantaloa vastapäätä?
Kaupunginhallitus on jo aiemmin päättänyt, että asemaa kehitetään suunnilleen nykypaikallaan.

Myös tilaajajohtaja Päivi Salorannan mukaan todennäköinen paikka uudelle rakennukselle olisi Palokunnankadun varressa, mikä vapauttaisi muun alueen rakentamisen tarpeisiin. Alustavia hahmotelmia uudesta rakennuksesta ja sen paikasta on kaupungilla jo tehty.

Jos vanha asema päätetään purkaa, jää rakentamiselle runsaasti tilaa. Salorannan mielestä todennäköistä olisi, että alueelle nousisi liike- ja pysäköintitilaa. Myös asuinrakentamiselle saattaisi löytyä oma siivunsa.

– Nyt rakennus sijaitsee hassusti siinä keskellä. Sen ympärille rakentaminen on toki mahdollista, mutta sijainti rajaa aika paljon asioita.

Salorannan silmissä uusi pitkänomainen ja matalahko asemarakennus voisi sijoittua Palokunnankadun varteen suunnilleen Palokunnantaloa vastapäätä.

– Rakennuksen toiselta puolelta kulkisi sisäinen joukkoliikenne, ja järven puolelta taas kulkisivat pitkän matkat bussit ja rahtiliikenne. Jossain kohdassa olisi myös takseille paikka.

Mahdollista on sekin, että nykyinen linja-autoasema päätetään säilyttää ja Palokunnankadun varteen rakennetaan uusi asema. Saloranta uskoo, että rakentamiselle jäisi silti tilaa, vaikka vanha asema päätettäisiin jättää paikoilleen.

Tästä on kysymys
Hämeenlinnan linja-autoaseman on suunnitellut kaupunginarkkitehti Olavi Sahlberg vuonna 1958.
Hämeenlinnan Linja-autoasemakiinteistö oy haki asemalle keväällä purkulupaa, joka ei kuitenkaan nyt etene lautakuntakäsittelyyn.
Kiinteistöyhtiö pitää rakennusta huonokuntoisena ja nykytarpeisiin sopimattomana.
Kiinteistöyhtiön mielestä rakennus ei ole historiallisesti arvokas. Museovirastolla ei ole valmista kantaa asiaan.
Kaupunginhallitus on jo aiemmin päättänyt, että linja-autoasemaa kehitetään suunnilleen nykypaikallaan.

Palokunnankatu kaipaa remonttia
Uutta asemarakennusta tärkeämpänä liikennöitsijät kuitenkin pitävät sitä, että Palokunnankadun kehittäminen voitaisiin vihdoin aloittaa.

– Palokunnankadun muuttaminen joukkoliikennepainotteiseksi on ollut suunnitelmissa jo kolme vuotta, mutta siihen ei löydy määrärahoja, harmittelee Risto Pekola.

Suuri osa linja-autoasemalta lähtevistä busseista joutuu ajamaan huonokuntoista Palokunnankatua pitkin. Röykkyisellä tiellä koetuksella ovat niin kuljettajat kuin kalustokin.

Jos bussiliikenne saataisiin keskitettyä yhdelle keskeiselle väylälle, vapautuisi Hallituskatu linja-autoliikenteestä.

Matkustajien kannalta etuna olisi myös se, että bussilla kulkeminen selkeytyisi, kun autojen reitit yksinkertaistuisivat ja reittien pääte- ja lähtöpaikaksi tulisi Palokunnankatu.

Suunnitelman toteutuminen edellyttää koko kadunpätkän pohjustamista uudelleen. Myös mahdolliset putkiremontit lankeaisivat samalla tehtäväksi.

Päivi Salorannan mielestä Palokunnankatua koskevat suunnitelmat olisi syytä nostaa esiin piankin.

– On kuitenkin selvää, että kovin isoja remontteja ei kannata tehdä ennen kuin perusratkaisu linja-autoasemasta on selvillä, hän sanoo.

Linja-autoasema odottaa tuomiota
– Eihän tämä mikään kaunotar kyllä ole, kiteyttää Saara Lehikoinen Hämeenlinnan linja-autoasemaa katsoessaan.

Hämeenlinnassa opiskelevalle Lehikoiselle asema on tullut tutuksi. Silti hän ei jäisi suremaan, vaikka asemarakennus joskus päätettäisiinkin purkaa.

Myöskään liikennöitsijät eivät jäisi rakennusta kaipaamaan.

– Minun mielestäni tuon ikäinen rakennus ei vielä ole suojeltava kohde, mutta se on henkilökohtainen mielipide. Koko alueen ja liikenteen suunnittelun kannalta olisi tärkeää tietää, jääkö talo siihen tuossa muodossaan. Tämä auttaisi meitäkin, kun linjastoa suunnittelemme, Vekka Liikenteen toimitusjohtaja Tapio Vekka sanoo.

Linja-autoaseman omistavan kiinteistöyhtiön käsityksen mukaan rakennus ei ole historiallisesti arvokas.

Asemarakennus on kaupunginarkkitehti Olavi Sahlbergin suunnittelema, kuten on moni muukin kaupungin keskustassa sijaitsevista tuon ajan rakennuksista. Asemaa ryhdyttiin rakentamaan juhannuksena 1958, ja se otettiin käyttöön helmikuussa 1959.

1950-luvun rakennuksia Hämeenlinnassa on laskettu olevan kaikkiaan 30 kappaletta, 60-luvulla valmistuneita sen sijaan on vain 10.

Asemia on purettu ennenkin
Linja-autoaseman purkutuomio ei olisi Hämeenlinnassa mitenkään poikkeuksellinen ratkaisu, sillä aikaisemmin saman kohtalon on kokenut jo kolme asemaa. Vanha on perinteisesti saanut väistyä uudemman tieltä.

Nyt asemaa ei olla kuitenkaan purkamassa siksi, että samalle paikalle haluttaisiin rakentaa uusi. Kiinteistöyhtiön mielestä rakennus on yksinkertaisesti vanhanaikainen, huonokuntoinen ja nykytarpeisiin nähden liian suuri.

– Se on ihan homeessa ja romu, suohon tehty ja huonoilla perustuksilla. Kunnostaminen maksaa paljon enemmän kuin uuden rakentaminen. Se on todettu nyt kymmeneen kertaan, monta kuntoarviota on tehty, sanoo kiinteistöyhtiössä osakkeenomistajana oleva Risto Pekola.

Uusimista vaatisivat esimerkiksi ilmanvaihto, sähköliittymät ja lämmitysjärjestelmä.

Suojelutarve halutaan selvittää
Pekolan mukaan purkulupaa ryhdyttiin hakemaan kaupungin aloitteesta. Ajatuksena oli selvittää, herättääkö itse rakennus intohimoja kuten esimerkiksi Riihimäellä kävi.

Riihimäellä valtuusto päätti tammikuussa, että linja-autoasema puretaan uusien kerrostalojen tieltä. Päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, mutta valituksen käsittely on yhä kesken. Valittajien joukossa olivat muun muassa Museovirasto, ely-keskus sekä aseman säilyttämistä ajanut kansalaisliike.

Hämeenlinnan linja-autoaseman omistavan kiinteistöyhtiön suurimmat osakkaat ovat Matkahuolto oy ja Hämeenlinnan kaupunki. Vuokrasopimus on voimassa ensi vuoden loppuun saakka, ja talon purkaminen kuuluu vuokrasopimuksen mukaan kiinteistöyhtiölle.

– Jos lausunnot olisi hankittu, ei tarvitsisi enää keskustella siitä, suojellaanko rakennusta vai ei. Ainakin Matkahuollolla ja omalla yritykselläni on intressi saada joku ratkaisu siihen, että päästäisiin omistuksista jollain tavalla eroon, Pekola sanoo.

Lausunnot voisi pyytää itsenäisesti
Asema on mahdollista säilyttää myös muussa käytössä kuin linja-autoasemana. Suojelutarve selvitetään purkuluvan käsittelyn yhteydessä. Tätä varten pyydetään lausunnot Museovirastolta sekä ely-keskukselta.

Museovirastolla ei ole linja-autoasemasta valmista näkemystä. Tutkija Kaija Kiiveri-Hakkaraisen mukaan lausuntoa tehtäessä mietitään muun muassa, miten hyvin asema edustaa aikakautensa rakennuksia.

Lausuntojen tekemiseen varataan Kiiveri-Hakkaraisen mukaan aikaa vähintään kuukausi.

Kiinteistöyhtiö voisi halutessaan selvittää suojelutarpeen myös oma-aloitteisesti ja pyytää itse tarvittavat lausunnot.

– Meillä tulee olla lupa-asia vireillä, jotta lausuntoja voidaan hankkia, johtava rakennustarkastaja Timo Lehtinen sanoo. (HäSa)

Purkulupahakemus odottaa täydennystä
Linja-autoaseman purkulupa voidaan ottaa käsittelyyn, kunhan hakemusta on täydennetty. Hämeenlinnan Linja-autoasemakiinteistö oy haki jo keväällä kaupunginhallitukselta ja ympäristö- ja rakennuslautakunnalta lupaa linja-autoaseman purkamiseksi.

Johtavan rakennustarkastaja Timo Lehtisen mukaan purkulupahakemuksessa oli puutteita, ja kiinteistöyhtiötä on jo aiemmin pyydetty täydentämään hakemustaan. Hakijaa on myös pyydetty tarkentamaan aikatauluaan.

– Käsittelyaikataulu on sikäli auki, että purkulupahakemuksessa on ilmoitettu purkuajankohta niin myöhäiseksi, että jos nyt myönnämme luvan, se ehtii raueta ennen kuin hakija on aikonutkaan purkaa rakennusta.

Purkulupa on voimassa kolme vuotta ja vanhettuaan koko prosessi täytyy käydä uudestaan läpi.

Kiinteistöyhtiön hallitus ei ole vielä ehtinyt kokoontua ja käsitellä tilannetta.

Tilaajajohtaja Päivi Salorannan mielestä linja-autoaseman kohtalo tulee selvittää piakkoin, sillä aseman kohtalo liittyy kiinteästi etelärannan suunnitteluun.