Uutiset

Viikon puheenaihe: Hämeenkaaren katoaminen kirpaisee

 

Urheilijat ovat saamassa uudet ja toimivammat tilat Pullerille. Eläkeläiset jäävät kuitenkin kaipaamaan keskeisellä paikalla olevaa kokoontumispaikkaa. Messujärjestäjä suree hyvän tapahtumapaikan häviämistä.
 
Eläkeläispiireissä tehdään jo hienovaraista surutyötä, vaikka Hämeenkaaren purkaminen leijuu vielä epämääräisenä tietona tulevaisuudessa.
 
Keskeisen sijaintinsa, edullisuutensa ja helppokulkuisuutensa vuoksi Kaari on ollut eläkeläisjärjestöjen mieleen. Siellä on järjestetty jumppaa, pelattu bocciaa ja tanssittu. Kovasta käyttöasteesta kertoo sekin, että hallin joka kolkka on osattu käyttää tarkasti hyödyksi. Senioritansseja on järjestetty jopa Kaaren kahvilatilassa, kun muut tilat ovat olleet varattuina.
 
– Onhan tämä vanha ja huonossa kunnossa, mutta toisaalta niin hyvällä paikalla, sanoo Sinikka Kumpulainen.
 
Kumpulainen käy torstaisin Hämeenlinnan Eläkeläisten tunnilla pelailemassa bocciaa. Talo on hänelle muutoinkin tuttu, sillä työvuosina Kumpulainen toimi Kaaressa ensin siivoojana ja myöhemmin siivooja-vahtimestarina.
 
Koulujen iltavuorot eivät kiinnosta
Samalla torstaivuorolla käyvä Ritva Ruusunen ei ole purkuaikeista mielissään. Hän epäilee monen jäävän tulevaisuudessa kotiin, jos suunnaksi pitää ottaa Pulleri. Kaaren etu on, että sinne on helppo tulla jalkaisin, pyörällä tai bussilla.
 
Pullerille matka vain pitenee. Lisäksi eläkeläisille on epäselvää, onko riittääkö heille edes vuoroja uudessa urheilutalossa.
 
– Ja mitä siellä kustantaakaan tunti? Kaupunki ei taatusti anna rahaa.
 
Toisen eläkeläisjärjestön, Hämeenlinnan Eläkkeensaajien puheenjohtaja ja Hämeenlinnan vanhusneuvoston puheenjohtaja Anna-Liisa Torvinen lataa toiveensa siihen, että Hämeensaareen alueella olisi jatkossakin liikuntatila eläkeläisten käyttöön. Puhetta on ollut nimittäin uimahallin yhteyteen kaavaillusta liikuntasalista.
 
– On tärkeää, että Hämeenkaaren-tyyppiset tilat säilyisivät keskustassa. Liikunta on ikäihmisille äärettömän tärkeä asia – etenkin, kun tavoitteena on, että ihmiset asuvat mahdollisimman pitkään omissa asunnoissaan. Ihmisillä täytyy olla mahdollisuus päästä harrastamaan liikuntaa.
 
– Onhan niitä liikuntasaleja kouluillakin, lisää Torvinen. Tosin koulutilojen käyttöä rajaa melkoisesti se, että tilat ovat tavallisesti käytettävissä vain iltaisin.
 
– Vanhemmat ihmiset eivät mielellään lähde iltaisin liikkeelle, vaan vuoroja pitäisi saada aikaisemmin.
 
Kokoontumispaikoista kova puute
Samaa sanoo Hämeenlinnan Eläkeläisten puheenjohtaja Jarmo Röksä. Hänen mielestään Kaaren purkaminen tietää väistämättä ongelmia koko senioriliikunnalle. Röksä tosin myöntää, että pienempikin tila riittäisi. Oman yhdistyksen torstaivuoroilla osallistujia käy tavallisesti noin 10–15 henkeä.
 
Eläkeläisjärjestöjen näkökulmasta ongelmana on, että Hämeenlinnan keskustasta ei tahdo löytyä sopivia kokoontumispaikkoja ikäihmisten tarpeisiin. Monen meneminen saattaa tyssätä jo siihen, että tila on pitkien rappusten ja kiipeämisen takana.
 
– Suurin osa eläkeläisjärjestöistä kokoontuu Palokunnankadulla, minne on valtavan pitkät raput. Suurin osa väestä on jollain tavalla liikuntarajoitteisia tai väsyneitä ikääntyneitä ihmisiä. Jos kaupungilta löytyisi vastaavaan käyttöön sellaisia tiloja, joihin olisi rappusia mahdollisimman vähän, olisivat eläkeläisjärjestöt varsin tyytyväisiä.
 
Tanhuajille perinteinen näytöspaikka
Eläkeläiset eivät ole ainoita, jotka jäävät vanhaa Kaarta kaipaamaan. Hämeenkaari on toiminut Vanajaveden opiston kansantanssiryhmien Tanhu-illan näyttämönä jo noin 30 vuoden ajan. Kymmenet tanssijat pyörähtelivät hallin lattialla viimeksi eilen sunnuntaina.
 
– Meille se on ollut tärkeä paikka. Haikeus tässä on mielessä, mutta kaikkea ei tietenkään voida säilyttää, sanoo kansantanssiryhmiä opettava Marjo Paulorinne-Santala.
 
Keskikaupungilta Paulorinne-Santala ei kuitenkaan keksi tanhuryhmille korvaavaa kevätkonserttipaikkaa.
 
– Jäähalli on liian suuri, sinne hukutaan. Samoin Verkatehdas, joskin se on kalliskin. Suurimpien koulujen salit tietysti voisivat tulla kysymykseen.
 
Vanajaveden opisto on toimitilojensa näkökulmasta kokenut viime vuosien aikana melkoisen mullistuksen. Monet kurssit ovat keskittyneet Verkatehtaalle ja liikuntakursseista iso osa järjestetään Vanajantie 10:n tiloissa.
 
Kaurialan lukio tähyää Pullerille
Kaari on perinteisesti toiminut myös keskustan lukioiden yhteisten vanhojentanssien näyttämönä. Kaurialan lukio on järjestänyt siellä omat lakkiaisensa keväisin, lisäksi osa lukion liikuntatunneista on järjestetty siellä.
 
– Kun Kaurialan lukio remontoitiin, suunnitelmissa oli uusi liikuntatila. Kun HYK lakkaa, kasvaa koulun koko emmekä millään pärjää nykyisillä kahdella pienellä salilla. Oletamme, että pääsemme uuteen paikkaan jatkamaan juhlaperinteitämme. Omaan kouluumme emme millään mahdu. Siirtymävaihe tietysti kiinnostaa, että miten se mennään, rehtori Tuomo Iltanen miettii.
 
Osa Kaurialan lukion liikuntatunneista järjestetään jo nyt Pullerilla Hämeenkaaren lisäksi. Pullerille oppilaat liikkuvat kävellen, pyörällä tai mopoilla. Tuntien kannalta ongelmia aiheuttaa se, että siirtymät lohkaisevat ison osan tunneista, noin 15 minuuttia suuntaansa. (HäSa)

”Keskustasta puuttuu kunnon tapahtumapaikka”

Antiikki- ja keräilymarkkinat kokoavat harrastajia kolme kertaa vuodessa Hämeenkaareen. Tapahtumavastaava Hannu Tienhaaran mukaan Hämeenlinna on ollut messuorganisaation tärkein tapahtumapaikkakunta, ja Hämeenkaari luonteva ja hyväksi havaittu tapahtumapaikka.
 
– Sijainti on keskeinen, sinne on helppo opastaa isoilta teiltä ja parkkipaikat ovat hyvät. Talo vain on rapistunut viime vuodet, kun ei sille ole tehty mitään.
 
Tienhaaran mukaan Hämeenlinnasta puuttuu tapahtumia varten suunniteltu tapahtumatila.
 
– Meillä oli hirveän suuret odotukset silloin, kun Kulttuuritukku tuli. Sehän olisi ollut juuri sopiva monitoimitila, mutta sekin sitten meni uuden teatterin rakentamisen yhteydessä.
 
Tienhaara olisi mielellään nähnyt, että Hämeenkaari olisi joko korjattu tai että korvaava rakennus olisi sijoitettu uimahallin viereen. Toinen hänen esittämänsä vaihtoehto oli, että korvaaja olisi rakennettu Verkatehtaan läheisyyteen, esimerkiksi vanhan teurastamon tontille. Hän myöntää, että urheilutalolle paikka tuskin olisi ollut paras mahdollinen, mutta messujen ja muiden tapahtumien näkökulmasta sijainti olisi ollut oiva.
 
– Jos olisin itse yhtään nuorempi ja innokkaampi lisäämään yritystoimintaa, olisin mielelläni mukana sellaisessa hankkeessa, että Hämeenlinnaan saataisiin parintuhannen neliön monitoimitapahtumatila.
 
Liiemmin Tienhaara ei ole tulevaisuutta murehtinut, vaikka tietääkin, että jossain vaiheessa asia on selvitettävä. Antiikkimessujen kohtaloksi Hämeenkaaren purkaminen ei koidu, vaihtoehtoiset ja sopuhintaiset tilat vain on löydettävä.
 
Verkatehdas ei tule kysymykseen, sillä sieltä ei löydy tarpeeksi suurta yhtenäistä tilaa messujen tarpeisiin. Pullerille suunnitellusta uudesta hallista hän ei osaa sanoa, sillä ei tiedä, onko sinne edes mahdollista viedä messuja. Myös koulut voisivat tulla kyseeseen.
 
Mistä löytyi paikka Elomessuille?
Hämeen Messujen tiedossa on ollut jo pitkään, että tulevaisuudessa esimerkiksi Elomessuille ja Kalamarkkinoille on löydettävä uusi tapahtumapaikka.
 
– Messupaikat ovat olleet keskustassa kävelymatkan päässä. Tuskin enää jatkossa pystytään etäisyyksien näkökulmasta vastaavaa tarjoamaan.
 
Toimitusjohtaja Kari Markkasen mukaan erilaisia ajatuksia korvaavista paikoista on pyöritelty jo pitkään, mutta päätöksiä ei ole tehty. Messuorganisaatio on kiinnostuneena katsellut keskustan alueen lisäksi Pulleria. Myös Kantolaan suunniteltu tapahtumapuisto kiinnostaa kovasti. Olennaista on, että löydettäisiin tarpeeksi suuri yhtenäinen tila.