Uutiset

Viikon puheenaihe: Harrastaja venyy myöhäistreeneihin

Hämeenlinnassa kello 21 alkavat jäävuorot ovat arkea, sillä kaikkien Hämeenlinnassa käytössä olevien neljän kentän varauslistat ovat lähes täyteen buukattuja. Urheiluhallien vuorojaossa noudatetaan nokkimisjärjestystä, jossa edustusjoukkueen tarpeet tulevat ensimmäisenä ja nuorimmat pääsevät harjoittelemaan vasta juuri ennen yöuniaan.

Kello raksuttaa kohti iltakahdeksaa, kun Lauri Salminen vasta herättelee jalkoja venytyksin. Jääkiekkoa harrastava Salminen saa odotella vielä puolisen tuntia ennen kuin pääsee luistelemaan Hahkio-hallin jäälle, sillä Hauhon Sisun C95-96-joukkueen jääaika alkaa tiistaisin kello 20.30.

Tiistain aikataulu ei Salmista pahemmin hetkauta, vaikka kotiintulo venähtääkin. Se sen sijaan harmittaa, että torstai-illan jäätreenit alkavat vieläkin myöhemmin eli kello 21.

– Torstaisin olen kotona vasta kello 23 jälkeen. Ei siinä paljon muuta tee kuin syö ja menee nukkumaan. Parempi olisi, jos treenit alkaisivat tuntia aiemmin eli kello 20. Nukkumaan menisin mieluummin aikaisemmin, Hauholla asuva Salminen sanoo.

Sänky kutsuu torstai-iltaisin siksi, että seuraavana päivänä kello herättää puoli seitsemän aikaan kouluun. Koulunkäyntiä aikataulut eivät Salmisen mielestä haittaa, jäälle sen sijaan on päästävä.

– Mieluummin tulen harkkoihin kuin luen kokeisiin, hän sanoo.

Palautuminen vie aikansa
Myöhäistreenit harmittavat myös valmentaja Pauli Peltoa, jolle kuvio on tuttu omilta harrastusvuosilta. Lukioikäisenä lätkätreenit luisteltiin kello 23 ja 24 välillä.

– Kroppa käy treenien jälkeen ylikierroksilla. Palautumiseen menee tunti tai kaksi. Toisilla se näkyy aivan varmasti väsymyksenä koulussa tai töissä.

Salmisen joukkuetoveri Joona Nihti myöntää torstai-illan treenien tuntuvan väsymyksenä seuraavana päivänä. Aikataulujen sijaan Nihtiä kuitenkin harmittaa se, ettei joukkueelle ole herunut enempää kuin kaksi jäävuoroa viikolle.

– Harjoittelun määrä näkyy peleissä. Me tarvitsisimme enemmän treeniä. Tuntuu epäreilulta, että muilla on treenit melkein koulun jälkeen. Toisaalta, ei sille oikein voi mitään, jos ei aikaa saa.

Valmentaja Pelto ymmärtää pelaajien halun saada lisää jääaikaa. Samaa toivoisi Pelto itse samoin kuin joukkueenjohtaja Kai Nihti.

– Jos vertaa tuohon naapuriseuraan, niin kyllähän me olemme aivan kakkosseuran asemassa. Harjoituksia on vähemmän ja ne ovat myöhemmin, Pelto sanoo.

Nihdin mukaan seuran yhtenä tarkoituksena on tarjota mahdollisimman pitkään jatkuva jääkiekkoharrastus nuorille niin, että pelaajien on mahdollista harrastaa muutakin kuin jääkiekkoa.

Aamulla olisi tarjolla huippuvuoro
Hämeenlinnassa kello 21 alkavat jäävuorot ovat arkea, sillä kaikkien Hämeenlinnassa käytössä olevien neljän kentän varauslistat ovat lähes täyteen buukattuja.

Toisaalta vapaita vuoroja junioreiden tarpeisiin myös löytyisi, esimerkiksi arkena kello 14 ja 16 välillä, mutta vanhempien työkiireiden ja lasten kouluaikataulujen vuoksi niitä on käytännössä mahdoton hyödyntää.

HPK-juniorijääkiekon valmennuspäällikkö Timo Lehkonen on esittänyt kaupungille yhdenlaiseksi ratkaisuksi sitä, että koulut alkaisivat vasta kello 9. Näin koululaiset voisivat hyödyntää kello 8 ja 9 väliin osuvan tunnin.

– Sehän olisi aivan huippuvuoro, eikä kaupungillekaan tulisi kustannuksia. Mutta monesti koulut vain alkavat kello 8, joten kaikki eivät tätä vuoroa voi hyödyntää, Lehkonen sanoo.

Timo Lehkonen ei pidä 15-17-vuotiaille jaettuja ja kello 21 pintaan alkavia jäävuoroja pahoina. HPK:ssa myöhäisvuorot eivät hänen mukaansa ole edes herättäneet keskustelua.

– Kysymyshän on siitä, miten lapset ja nuoret muuten rytmittävät sen päivän. Tärkeintä on, että lapsi ja nuori oppii ymmärtämään, miten elää terveellisesti. Kun itse aikoinaan pelasin jääkiekkoa, treenit alkoivat aina iltayhdeksältä, eikä se mitenkään haitannut koulunkäyntiä.

Vuorojaossa noudatetaan tiettyä nokkimisjärjestystä, edustusjoukkueen tarpeet esimerkiksi tulevat ensimmäisenä. Viimeisenä tulevat aikuisten erilaisten pelailu- ja harrastusporukat. Nuorimpien junioreiden jäävuorot pyritään järjestämään kohtuulliseen aikaan. (HäSa)

Tästä on kysymys
Pääosa lasten ja nuorten harjoitteluvuoroista päättyy kello 21.
Jääkiekossa ja jalkapallossa viimeiset vuorot saattavat venähtää arkisin kello 22 korville.
Iltavuorot ovat arkea lajeissa, joissa harrastajia on paljon ja tiloja vähän.
Vuoroja jaetaan useiden seurojen kesken. Juniorijoukkueiden lisäksi vuoroja käyttävät eri seurojen edustusjoukkueet sekä erilaiset harrastusporukat.
Nuoren Suomen suosituksen mukaan lapset tarvitsevat unta 9-10 tuntia ja nuoretkin 8 tuntia.
Monesti unimäärä jää vajaaksi, koska iltatreenit venyttävät nukkumaanmenoa.

Nuorimmat uivat juuri ennen yöunia
Hämeenlinnan uimaseurassa iltavuoroista käydään tuttu keskustelukierros aina syksyisin, kun harjoitteluajat ryhmille jaetaan. Viimeiset treenit uimahallissa päättyvät kello 21, ja illan myöhäisimmässä ryhmässä ui toisinaan jopa 6-7-vuotiaita.

Junioreiden treenit sijoittuvat aina väistämättä iltaan, sillä edustusjoukkue tarvitsee päivässä kahdet treenit, joiden väliin on jäätävä vielä riittävästi palautumisaikaa.

– Näin meillä on ollut oikeastaan aina. Lisäksi ykkösryhmän valmentajalla on iltaisin muita kursseja vedettävänä. Tämä on semmoinen iso palapeli, joka koitetaan koota kaikille mahdollisimman mukavaksi, sanoo uimaseuran valmennuspäällikkö Juuso Rantanen.

11-13-vuotiaita valmentavan Niina Soveliuksen ryhmäläisillä on kaikkein eniten arki-iltojen myöhäisimpiä vuoroja, sillä kuudesta treenikerrasta kolme päättyy arkisin kello 21.

– Omassa ryhmässäni on uimareita, jotka käyvät harjoituksissa Hauholta, Iittalasta ja Viialastakin asti. Pitkänmatkalaisilla kotiintulo saattaa venähtää kymmeneen asti. Vanhemmat yrittävät sitten keksiä kaikenlaista jouduttaakseen nukkumaanmenoa, jotkut esimerkiksi syövät iltapalaa autossa, Sovelius kertoo.

Väsymys painaa Soveliuksen ryhmän uimareita etenkin loppuviikoista, jolloin osa saattaa valmentajalle valitella väsymystään. Treenejä myös jätetään väsymyksen vuoksi väliin.
Kuusi kertaa viikossa treenaava Taru Rilla, 11, myöntää, että aina ei huvittaisi.

Aika usein tuntuu siltä, ettei jaksa lähteä.

Vanhemmat harmittelevat toisinaan lasten olevan illalla treenien jälkeen levottomia.

– Kyllähän aikuistenkin luulisi sen ymmärtävän, että jos on illalla tehnyt raskaan urheilusuorituksen, käy kroppa kierroksilla eikä uni tule heti, sanoo Sovelius.

Voisiko vesijumppa alkaa aiemmin?

Täydellisessä maailmassa kouluikäisten uimatreenit vedettäisiin Soveliuksen mielestä 17 ja 19 välillä. Silloin vanhemmat ehtisivät kuljettaa, lasten ei tarvitsisi juosta treeneihin suoraan koulusta ja toisaalta, he ehtisivät myös ajoissa nukkumaan.

– Sitä on joskus pohdittu, että miksi terapia-altaassa järjestettävää vesijumppaa ei voisi joskus pitää viimeisellä vuorolla eli kahdeksasta yhdeksään. Näin nuorimpien eli 6-10-vuotiaiden treenit voisi pitää tuntia aiemmin eli seitsemästä kahdeksaan, Sovelius miettii.

Muuta ratkaisua ongelmaan ei juuri ole, sillä uimahalli on yksinkertaisesti niin kovassa käytössä eikä vapaita ratavuoroja ole.

– Nurinkurista tämä on myös siksi, että uimareiden kanssa keskustellaan paljon levosta ja riittävän unen tarpeellisuudesta. Tämän ikäisten pitäisi saada lepoa se yhdeksän tuntia. Käytännössä tämä on kuitenkin aika mahdotonta.

Kolme suurinta lajia vetävät hallit täyteen
Jalkapallo, salibandy ja jääkiekko ovat hämeenlinnalaisten suosiossa, ja tämä myös näkyy liikuntapaikkojen varauslistoissa. Harrastajamäärät ovat kaikissa kolmessa lajissa vain lisääntyneet. Junioreiden lisäksi aikuiset lähtevät yhä innokkaammin kentille.

– Valtalajit näkyvät päällimmäisinä, niille ei tahdo olla riittävän hyviä aikoja riittävän paljon. Jalkapallohalli esimerkiksi on talvikautena täysbuukattu, sanoo liikuntahalliyhtiön toimitusjohtaja Jorma Hassinen.

Pullerille suunniteltu uusi monitoimihalli saattaisi toteutuessaan helpottaa salibandyharrastajien tilannetta – tosin apu tarkoittaisi käytännössä vain yhtä lisäkenttää.

Monitoimihalliin on kaavailtu kolmea sisäpalloilulajien kenttää. Hämeenkaaressa, jonka korvaajaksi monitoimihallia ensisijaisesti suunnitellaan, kenttiä on vain kaksi
Pullerin monitoimihallille haetaan jälleen valtionapua.

Kaupunginvaltuuston on tarkoitus käsitellä halliasiaa 14.11. järjestettävässä kokouksessaan. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, voisi rakentaminen alkaa syksyllä 2012.

Iltatreeneistä ei ole valitettu
Sisäliikuntapaikoista ja suurkentistä vastaavan Hämeenlinnan Liikuntahallit oy:n toimistoon valituksia loppuillan treeniajoista toimitusjohtaja Hassisen mukaan ole tullut.

Itse asiassa, Hassinen ei edes pidä kello 21 arki-iltoina päättyviä tai alkavia lätkävuoroja myöhäisinä.

– En pidä pahana, jos 15-16-vuotiaan harjoittelu päättyy puoli kymmeneltä. Se taas on huono, jos vuoro menee alle kymmenvuotiaalle tai jopa kaksitoistavuotiaalle.

Pahana iltavuoroja ei pidä myöskään HPK-juniorijääkiekon toiminnanjohtaja Tommi Lindroos. Ja vaikka liikuntahalliyhtiön hallinnoimien neljän jääkiekkokaukalon varauslistat ovat melko täynnä, ei Lindroos kaipaa kaupunkiin lisäkenttiä – ainakaan tosissaan.

– Ahtaaltahan se tuntuu, kun vuoroja yrittää etsiskellä. Joskus leikilläni Hassiselle heitän, että tarvittaisiin lisäjäätä. Mutta jääkiekkoseuran edustajana olen kyllä sitä mieltä, että Hämeenlinnassa on valtakunnallisesti verrattuna todella hyvät olosuhteet harjoitella, Lindroos kiittelee.

”Järkyttävän hyviä vuoroja”
Hassisen mukaan hämeenlinnalaisseuroissa pelaavat lapset harjoittelevat pääsääntöisesti ennen kello 21:tä.

Harrastejoukkueet ja ei-kilparyhmät saattavat hänen mukaansa joutua harjoittelemaan yhdeksän ja kymmenen välillä, mutta kymmenen jälkeen ei enää harjoittele kukaan.

– Nämähän ovat aivan järkyttävän hyviä vuoroja, jos lähdetään Hämeenlinnan ulkopuolelle. Oli laji mikä hyvänsä, niin kyllä Hämeenlinnassa pääsääntöisesti hyviin aikoihin ja hyvissä olosuhteissa harjoitellaan.