Uutiset

Viikon puheenaihe: Karkaako auttava käsi kauemmas?

Kotitalousvähennykseen kajoaminen huolestuttaa niin yrittäjää kuin palvelun ostajaakin. Raija Terviselle tyypillinen asiakas on iäkäs henkilö, joka tarvitsee jonkin verran apua päivittäisiä rutiineissa, esimerkiksi kauppareissuilla, ulkoilussa tai pesuilla – joissain tilanteissa Tervisen tarjoamaa palvelua on ostettu kunnallisen palvelun rinnalle.

97-vuotias Eeva Tuomola hipsuttelee hoivayrittäjä Raija Tervisen käsikynkässä kesämökin portaita alas auringonpaisteeseen.

Tuomolan lapset ovat hankkineet äidilleen kotiapua, jotta tämä voisi viettää kesänsä tutussa kesäpaikassa. Tervinen käy Tuomolan tykönä arkisin kaksi kertaa päivässä ja viikonloppuisinkin kerran päivässä. Myös lapset perheineen viettävät kesällä mökillä aikaa, mutta toisinaan Tuomola on itsekseen.

Syksyllä, kun ilmat viilenevät, Eeva Tuomola matkustaa jälleen kaupunkikotiinsa Helsinkiin. Myös sinne lapset ovat hankkineet äidille kotiapua.

Tytär Eve Tuomolan mieltä hallitusohjelmaan sisällytetyt linjaukset kotitalousvähennyksen leikkauksista eivät lämmitä.

– Kuulostaa hyvin ristiriitaiselta, kun tavoite on ollut, että sillä ehkäistään harmaata taloutta, hän sanoo.

Äiti Eeva Tuomola keskittyy ihailemaan punaisena kukkivia ruusujaan tyttären pohtiessa, mikä on vaihtoehto sille, jos kotitalousvähennykseen kohdistuvat leikkaukset rajoittavat yksityisten palveluiden käyttöä.

– Kunnallisen puolen pitäisi tarjota enemmän kotiapua ja kodinhoitajia, mikä taas ei varmasti tule yhteiskunnalle yhtään sen halvemmaksi.

Kunnallisista palveluista Tuomoloille on kertynyt kokemuksia Helsingistä, missä äiti asuu. Vanhainkotia lapset eivät pidä virkeälle äidilleen oikeana paikkana, mutta myöskään kunnallista kotihoitoa he eivät pidä siellä toimivana.

– Aina käy eri ihminen ja heillä on tiukat rajoitukset siitä, mitä missäkin ajassa saa tehdä. On hyvä, että ihmisillä on vaihtoehtoja. Yksityistä tarvitaan kunnallisen rinnalle, Eve Tuomola sanoo.

Julkinen yksin ei riitä
Jos leikkaussuunnitelmat toteutuvat, uskoo hoivapalveluyrittäjä Raija Tervinen tämän karsivan asiakkaita.

– En tiedä, onko kunnallisella puolella mahdollisuuksia tuottaa kaikkia niitä palveluita, joita monet ovat nyt ostaneet yksityisiltä, hän sanoo.

Yrittäjän näkökulmasta nykymallinen kotitalousvähennys on ennen kaikkea tehnyt yksityisistä palveluista kilpailukykyisiä julkisten rinnalla.

Raija Terviselle tyypillinen asiakas on iäkäs henkilö, joka tarvitsee jonkin verran apua päivittäisiä rutiineissa, esimerkiksi kauppareissuilla, ulkoilussa tai pesuilla. Joissain tilanteissa Tervisen tarjoamaa palvelua on ostettu kunnallisen palvelun rinnalle.

– Monet kokevat, että kunnan tarjoama apu ei ole riittävää, sillä kunnan kotipalvelun työntekijöillä on tavallisesti useita asiakkaita, joiden luona käydään päivän aikana. Yhdelle asiakkaalle ei sitten välttämättä riitä tarpeeksi aikaa.

Kotitalousvähennyksen nykyinen enimmäisraja – 3000 euroa – on riittänyt pääosalle Tervisen asiakkaista.

Mutta mitä yrittäjä tekee, jos katto putoaa kolmanneksella 2000 euroon? Onko esimerkiksi tuntitaksaa mahdollista laskea?

– Hintaa ei varmaan ole vara laskea. Ehkä sitten joutuu jotain sellaista miettimään, että paljon ostaville antaa jonkinlaista paljousalennusta. Sekään ei onnistu, että ihminen ostaa alkuvuodesta palveluita ja on sitten syyskuusta lähtien loppuvuoden ilman. Osa asiakkaistani on niin pienituloisia eläkeläisiä, että he eivät edes pysty kotitalousvähennystä käyttämään, vaan maksajina ovat esimerkiksi heidän lapsensa.

Uudet yrittäjät kärsivät
Hämeenlinnalainen siivouspalveluyrittäjä Leena Vättö on Tervisen tapaan harmissaan leikkaussuunnitelmista.

– Luulen, että se vaikeuttaa ainakin uusia alalle lähtijöitä. Joudutaan alentamaan hintoja, minkä jälkeen toiminta ei ole enää kannattavaa. Toisaalta se voi johtaa myös siihen, että tehdään liikaa töitä ja sitten ei jakseta tehdä kunnolla, minkä jälkeen asiakkaat ovat tyytymättömiä, Leenan Kotiapua pyörittävä yrittäjä sanoo.

Omasta puolestaan Vättö ei niinkään pelkää, sillä hänellä on jo vakiintunut asiakaskunta.

– Aloittelevalle yrittäjälle sillä on varmasti vaikutuksia, ja voi olla, että esimerkiksi rakennusalalla se aiheuttaa paluuta harmaaseen talouteen, sanoo Leenan Kotiapua pyörittävä yrittäjä.

Nykymuotoista kotitalousvähennystä Vättö pitää toimivana ja enimmäiskattoja riittävinä. Leikkausten hän uskoo näkyvän alalla niin, että ihmiset vähentävät siivouspalveluiden käyttöä. (HäSa)

Tästä on kysymys
Sosiaali- ja terveysministeriön tavoite on, että vuoteen 2012 mennessä 75 vuotta täyttäneistä 91-92 prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai palvelujen avulla. Ikäryhmästä 13-14 prosenttia saisi säännöllistä kotihoitoa.
Hallitusohjelmaan kirjattu kotitalousvähennyksen leikkaus käy iäkkäiden kukkarolle, sillä monet heistä ostavat kodinhoitopalveluita.
Kotitalousvähennyksen määrää ollaan laskemassa 3000 eurosta 2000 euroon.
Korvausprosentti alennetaan samalla 45:een. Nyt korvausprosentti on 60.
Uudistuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2012 alussa. Päätöksiä asiasta ei ole vielä tehty.
Vuonna 2009 kotitalousvähennystä haettiin 390 miljoonan euron edestä.
Kotitalousvähennyksen ansiosta maahan on syntynyt runsaasti yhden ja kahden hengen palveluyrityksiä.

Asiakas ostaa aikaa
Yli 300 neliön omakotitalo, ikääntyvät omistajat ja sitkeä halu pysyä kotona niin pitkään, kuin vain on mahdollista.

Siinä se, miksi varhennetulla varhaiseläkkeellä olevat Riitta ja Pentti Sarjamo perustelevat kahdesti kuussa kotonaan käyvän ulkopuolisen siivousyrittäjän.

– Haluaisimme pysyä mahdollisimman pitkään yhteiskuntakelpoisina ja siinä kunnossa, että voimme nauttia elämästä, Riitta Sarjamo tiivistää.

Ja on korkealla verenpaineellakin osuutta asiaan. Sen vuoksi emäntä jättää rappusissa ramppaamisen, mattojen tomuttamisen ja lattioiden pyyhkimisen mielellään muille.

Apuna yrittäjän arjessa
Palvelua Sarjamot ryhtyivät käyttämään vuosituhannen alussa, oikeastaan heti silloin, kun kotitalousvähennys lanseerattiin. Tuolloin Pieneläinklinikka Kaikenkarvaiset Oy työllisti molemmat Sarjamot, nykyisin enää eläinlääkäri Pentti Sarjamo ottaa vastaan muutamia tapauksia viikossa.

– Silloin tuli tehtyä yrittäjänä töitä se 24 tuntia vuorokaudessa, seitsemän päivää viikossa. Silloin sitä apua tarvittiin. Koti oli aivan hirveässä kunnossa, täällä käytiin vain äkkiä kahvit juomassa ja sitten palattiin töihin, muistelee Riitta Sarjamo praktiikan naapurissa sijaitsevassa kodissaan.

Nyt kiire on hellittänyt, mutta Sarjamot ovat havainneet palvelut toisella tavalla enemmän kuin tärkeiksi. Kun Riitta Sarjamo loukkasi metsätöissä polvensa, korostui ulkopuolisen avun merkitys.

– Silloin ajattelin, että huhhuijaa. Tämäkö se sitten kymmenen vuoden päästä on edessä.

Jos höylä ei pysähdykään?
Tähän asti kotitalousvähennyksen nokkakohtainen enimmäisraja, 3000 euroa on riittänyt Sarjamoille hyvin. Riitta Sarjamo laskeskelee, että jos uuden hallituksen aikeet kotitalousvähennyksen enimmäismäärän leikkauksista toteutuvat, riittää pariskunnalle 4000 euron enimmäisraja ainakin tässä vaiheessa. Tulevaisuudesta ei sitten tiedäkään. Tähän mennessä Sarjamot ovat hyödyntäneet vähennystä ainoastaan siivouksessa ja pihapuiden kaadossa. Tulevaisuudessa palveluita on tarkoitus ostaa lisääkin, sillä halu pysyä mahdollisimman pitkään kotona on suuri.

– Hoiva- ja hoitopalveluita me varmasti ostamme, Riitta Sarjamo miettii.

Sarjamot pelkäävät, että leikkaukset eivät jää tähän, vaan että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää ja korvausprosenttia höylätään siivu kerrallaan.

Mikä kitkisi harmaan talouden?
Kotitalousvähennys on julkisuudessa kerännyt kehujen lisäksi myös arvostelua, sillä vähennyksen on katsottu siirtyneen ainakin osaksi palveluiden hintoihin.

– Remonttipuolella tämä on itsekin nähty. Kun kesäpaikan remonttia varten pyydettiin tarjousta, laskettiin kotitalousvähennyksen enimmäismäärä suoraan hintaan. Lopulta tein remontin itse, Pentti Sarjamo sanoo.

– En usko, että harmaa talous on niin suuri ongelma siivouspuolella kuin esimerkiksi remonttihommissa, hän jatkaa.

Kotitalousvähennyksen leikkausten lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu myös tavoite harmaan talouden kitkemisestä. Sarjamoiden ymmärryksen yli menee, miten nämä kaksi tavoitetta sopivat yhteen.

– Nykyinen kotitalousvähennys on varmasti kitkenyt siivous- ja kodinhoitopuolelta harmaata taloutta.

Mutta miten siitä päästäisiin eroon muiltakin aloilta?

– Ei kai siihen muuta lääkettä ole kuin että ihmiset tulisivat rehellisemmiksi. Kaikkien pitäisi ajatella, että työ teetettäisiin suomalaisella ja kuitin kanssa, Riitta Sarjamo miettii. (HäSa)

Koko kansan vähennys
Kotitalousvähennys räätälöitiin Suomeen 1990-luvun laman jälkimainingeissa. Silloin työttömyys oli riesana ja työpaikkojen syntyä palvelualoille haluttiin tukea. Tuolloin suuri osa kotitalouksista maksoi teettämänsä työt pimeänä.

Kotitalousvähennyksestä nousi aikanaan meteli ja sitä jaksettiin haukkua jo ennen syntymäänsä. Arvostelijat katsoivat, että vähennyksestä hyötyisivät ainoastaan isotuloiset ja uudistuksen peloteltiin palauttavan koko vanhan piikajärjestelmän maahan.

Näin ei kuitenkaan käynyt. Kotitalousvähennystä hyödyntävät tänä päivänä kaikenlaiset ihmiset, niin lapsiperheet, eläkeläiset kuin isotuloisetkin. Järjestelmä on myös kannustanut yrittäjyyteen ja luonut esimerkiksi hoiva- ja hoitoalalle runsaasti palvelutarjontaa.

Kotitalousvähennykseen on kajottu aiemminkin, sillä vuonna 2009 enimmäismäärää nostettiin 2300 eurosta 3000:een. Kyseessä oli tuolloin elvytystoimi.

Helmikuussa Hämeen Sanomien haastattelema Suomen Yrittäjien nykyinen varatoimitusjohtaja Timo Lindholm kannatti enimmäismäärän laskemista.

– 2300-2500 euroa kohtuullisen pysyvänä rajana olisi aika hyvä. Perustelen sitä sillä, että verotus ei saisi olla hirveän tempoilevaa sinne tänne, Lindholm totesi tuolloin.