Uutiset

Viikon puheenaihe: Kate imaisee kasarmin keskustaan

Asuntoja, toimistoja, liiketiloja ja jonkin verran täydennysrakentamista. Tätä kaikkea voi olla historiallisen Suomenkasarmin tulevaisuus, kun tilat aikanaan vapautuvat puolustusvoimilta.

Puolustusvoimilta aikanaan vapautuvat tilat sijaitsevat keskeisellä paikalla, moottoritien katteen vieressä. Katteen valmistumisen jälkeen kasarmin voi sanoa sijaitsevan aivan kaupungin keskustassa.

Tiloja hallinnoiva Senaattikiinteistöt aikoo asiakaspäällikkö Markku Heinosen mukaan ryhtyä toimiin vasta, kun lopulliset lakkautuspäätökset on puolustusvoimissa tehty. Jos tiloihin ei ole tulossa muita valtion toimintoja, aikoo Senaattikiinteistöt myydä kasarmialueen.

– Tällöin aluetta ryhdyttäisiin kaavoittamaan kaupungin kanssa. Ja kaupungin kanssa olemme halukkaita viemään asiaa eteenpäin. Kyseessähän on hienolla paikalla sijaitseva kasarmialue, joka mahdollistaisi Hämeenlinnaan ihan hyvääkin kehittämistä, Heinonen sanoo.

Neuvottelut kaupungin kanssa ja kaavoituskin voitaisiin aloittaa heti, kun puolustusvoimat on tehnyt omat päätöksensä.
Kasarmialueen rakennukset ovat nykyisillään pääosin toimistokäytössä, ja rakennusten kunto vaihtelee tyydyttävästä hyvään. Peruskorjauksista on isoissa rakennuksissa aikaa noin 20-30 vuotta.

Puolustusvoimien lisäksi alueella toimii valtionvarainministeriön alainen Palkeet-virasto, joka alueelle on myös jäämässä. Palkeet sijaitsee muutama vuosi sitten remontoiduissa tiloissa.

Yhteys katteelle voisi syntyä
Tilaajajohtaja Päivi Saloranta myöntää kaupungin olevan kasarmialueesta hyvin kiinnostunut.

– Huippupaikkahan se on, hän sanoo.

Kasarmialuetta pidettiin silmällä jo moottoritien kattamista suunniteltaessa, joskaan tuolloin ei ollut mitään vihiä siitä, että puolustusvoimat olisi rakennukset jättämässä.

Suunnitelmissa on varauduttu siihen, että kasarmialueelta voisi olla maantasolla jalankulkuyhteys kauppakeskukseen. Saloranta muistelee, että kauppakeskuksen sisäosiin olisi jätetty varaus kasarmialueen suuntaan vievälle sisäänkäynnille.

– Silloin jo alustavasti ideoitiin, mitä kaikkea siellä voisi olla, kun alue jatkossa liittyy niin kiinteästi keskikaupunkiin. Vanhat rakennukset, jotka tietysti säilyvät, ovat alueen lähtökohtana.

Salorannan mielikuvissa kasarmialueelle voisi jatkossa sijoittua asumisen lisäksi työpaikkoja, mutta myös palveluita.

Suojelu ei sido käsiä
Kasarmialueen rakennukset on suojeltu SR1-merkinnällä. Museoviraston luvalla rakennuksissa on saanut toteuttaa sellaisia muutostöitä, jotka on myöhemmin mahdollista purkaa ja rakennus on mahdollista palauttaa alkuperäiseen asuunsa.

Saloranta ei usko suojelumerkinnän rajoittavan rakennusten käyttöä juurikaan.

– Onhan näin tehtykin jo. Ajatellaan nyt vaikka vanhaa panimoa, joka on muutettu asuinrakennuksiksi tai Linnankasarmia, johon on tehty toimistoja. Suojelu on mielestäni mahtava lisäarvo, se vaatii vain tarkempaa suunnittelua.

Täydennysrakentamistakin voitaisiin varsin väljästi rakennetulle alueelle ajatella, kunhan ratkaisut vain mietitään tarkkaan ja sovitetaan olemassa olevaan rakennuskantaan.

Saloranta uskoo, että esimerkiksi parvekkeiden, vanhojen rakennusten yhdistämisten tai aputilojen rakentaminen saattaisivat nousta suunnitteluvaiheessa esille. Kaavoitustyön Saloranta uskoo kestävän pari vuotta. (HäSa)

Suomenkasarmi
Kasarmialue sijaitsee keskusta-alueen länsipuolella, Turkuun johtavan vanhan maantien, Turuntien, varressa.
Perustettu 1880-luvulla kansallisen asevelvollisen sotaväen käyttöön. Aluetta täydennettiin 1910-luvulla.
Rakennuskanta käsittää kaksi ikäkerrostumaa. Vanhemmasta rakennuskannasta on jäljellä puisten asuinrakennusten rivi alueen itälaidalla.
Uudempaa rakennuskantaa edustavat puhtaaksimuuratut tiilirakennukset.
Alunperin Suomenkasarmi oli Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonan sekä venäläisen sotaväen käytössä.
Suomen itsenäistymisen jälkeen kasarmi jatkoi sotilaskäytössä.
Lähde: Museovirasto

Suomenkasarmilta häviää 120 henkilön työpaikat.
Suomenkasarmilla toimivassa Huoltorykmentin esikunnassa on eletty viimeiset pari viikkoa epäuskon vallassa.

Kun esitys puolustusvoimien uudistetusta organisaatiosta julkaistiin toissa keskiviikkona, tehtiin neljän vuoden kova työ yhdellä kalvolla tyhjäksi. Upseeriliiton paikallisen luottamusmiehen Caj-Cristian Liukosen sanoin: henkilökunta sai iskun isolla pölkyllä päähän.

– Yllätys oli valtava. Miksi piti muuttaa hyväksi havaittu konsepti, josta on saatu pelkkää kiitosta, ihmettelee puolestaan Päällystöliittoa edustava Pasi Pirttikoski.

Ensin perustetaan, sitten puretaan
Reilut neljä vuotta sitten puolustusvoimissa puhalsivat muutoksen tuulet. Tuolloin Suomeen perustettiin neljä huoltorykmenttiä, joukossa myös Hämeenlinnassa esikuntaa pitävä Länsi-Suomen Huoltorykmentti.

Toimipaikkoja rykmentillä on kaikkiaan 17 paikkakunnalla, työntekijöitä 439 henkeä. Huoltorykmentin tehtävänä on järjestää joukko-osastoille muun muassa materiaalitäydennyksiä, kuljetuksia, sekä vaatetushuollon palveluita.

Nyt – osana uudistusta – on esitetty, että kaikki maassamme toimivat kolme materiaalilaitosta sekä neljä huoltorykmenttiä lakkautetaan. Näiden tilalle perustetaan uusi logistiikkalaitos. Uuden laitoksen alaisuuteen taas perustetaan kolme uudistettua huoltorykmenttiä.

Huoltorykmentissä ihmetellään nyt sitä, miten puolustusvoimilla on varaa kaataa toimiva järjestelmä, jonka perustamiseen ja toimintaan on viime vuosien aikana upotettu useita miljoonia euroja.

– On pitkä tie lähteä kouluttamaan uusia osaajia, sanoo Huoltorykmentin alaisuudessa toimivaa järjestelmäkeskusta edustava Arto Eerola.

Suomenkasarmilla uudistus tietää töiden loppumista 75:ltä huoltorykmentin alaisuudessa toimivalta sotilaalta ja siviililtä. Heistä 15 työskentelee järjestelmäkeskuksessa Hämeenlinnassa.

Kaikkiaan työt uhkaavat kuitenkin loppua noin 120 henkilöltä, sillä huoltorykmentin esikunnan lisäksi lakkautuslistalla ovat myös samalla kasarmialueella toimivat Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta sekä Kanta-Hämeen aluetoimisto.

Edessä muutto tai irtisanominen?
Uusien huoltorykmenttien sijoituspaikoiksi on valittu Turku, Kouvola ja Tikkakoski, jotka kaikki sijaitsevat Hämeenlinnasta katsottuna matkan päässä. Kaikki tehtävät tulevat avoimeen hakuun.

Uudistuksen toteuduttua kaikille ei kuitenkaan riitä töitä puolustusvoimissa, sillä henkilöstömäärää vähennetään. Osa joutuu irtisanotuksi.

Eikä kaikilla Hämeenlinnassakaan työskentelevillä ole halukkuutta lähteä uuden tehtävän perässä esimerkiksi Turkuun, sillä suuri osa on asettunut asumaan Hämeenlinnan seudulle.

– Suuri osa esikunnassa työskentelevistä siviileistä on naisia, keski-ikä on noin 43 vuotta. Mistä meille löytyy töitä?, huolehtii Maanpuolustuksen henkilökuntaliittoa (MPHL) edustava luottamusmies Maria Puistola.

Huoltorykmentin komentaja, vasta vuoden alussa tehtävässään aloittanut eversti Topi Paloharju on tilanteesta yhtä ymmällään kuin alaisensa. Hän kuitenkin muistuttaa luvatun, että työnsä menettäville pyritään osoittamaan töitä muualta valtionhallinnosta, jos puolustusvoimissa töitä ei ole.

– Kun kyse on hämeenlinnalaisittain 120 työpaikasta, on tämän merkitys myös Hämeenlinnan kaupungille esimerkiksi verovaroina iso, Paloharju kiteyttää.

Suomenkasarmilta tähyillään nyt toiveikkaina sekä Panssariprikaatin, Riihimäen että Tampereen suuntaan. Tosin sekin tiedostetaan, että vapautuvilla paikoilla on useita ottajia.

– Hämeenlinnan seudulla syntyy varmasti kova kilpailu työpaikoista, luottamusmiehet sanovat. (HäSa)

Päivän lehti

25.11.2020

Fingerpori

comic