Uutiset

Viikon puheenaihe: Kilpajuoksu työpaikalla ruokkii kiusaamista

Ammattiliitot tuomitsevat työtekijöiden paremmuuslistat epäterveenä ilmiönä.

Rankinglistaus näyttäisi olevan ulosottovirastoissa yleisemminkin käytössä, mutta sitä on kuitenkin on haikailtu muuallakin.

Elintarviketyöläisten liiton puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen kertoo joutuneensa vuosien varrella muutaman kerran opastamaan väkeään harhapoluilta kaidalle tielle.

– On tullut yksittäisiä esityksiä, että työntekijöiden työsuorituksia ja urakoita laitettaisiin näkyviin ilmoitustaululle. Liitto on suhtautunut niihin kielteisesti. Ne johtavat epäterveeseen tilanteeseen työpaikalla ja niissä on selkeät eväät kiusaamiseen, Kuntonen toteaa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) puheenjohtaja Jarkko Eloranta ei ole törmännyt muiden jäsenyhdistystensä kuin Suomen Kihlakunnanulosottomiesten yhdistyksen parissa rankingilmiöön. Hänen mielestään listaus ei täytä työpaikkakiusaamisen tunnusmerkkejä.

– Ulosottovirastoissa käydään nyt tarpeen mukaan yt-neuvottelut ja selvitellään työntekijöiden ja työnjohdon kanta. Sopu pyritään saamaan aikaan paikallisesti, Jarkko Eloranta toteaa.

Liittojen puhelimet soivat tiuhaan
Veli-Matti Kuntonen pitää selvänä, että työntekijöiden luokittelussa piilee vakava vaara kiusaamiseen.

– Jos ihmiset laitetaan avoimesti työpaikalla juoksemaan kilpaa, se johtaa epäterveeseen tilanteeseen, Kuntonen toteaa.

Julkinen keskustelu työpaikoilla tapahtuvasta kiusaamisesta ja siihen puuttumisen vaikeuksista näkyy jo ainakin Veli-Matti Kuntosen liitossa. Liitosta kysytään jo viikoittain neuvoa erityyppisten tilanteiden selvittelyyn.

Kummassakaan liitossa ei pystytä luonnehtimaan minkäänlaisia tyyppiesimerkkejä kiusaamisesta. Tapaukset ovat hyvin monimuotoisia, erityyppisiä ja tilannekohtaisia.

Työnantajan velvollisuus puuttua
Niin Veli-Matti Kuntonen kuin Jarkko Eloranta pitävät kiusaamistapauksia vaikeina havaita.

– Näytön saaminen kiusaamisesta on hankalaa, joten kenenkään tuomitseminen kiusaajaksi ei ole sen helpompaa kuin kiusatun aseman auttaminen.

– Kyseessä on ihmisten väliset suhteet ja kemiat, joiden ruotiminen ja näytön saaminen on vaikeaa. Se onnistuu, kun työsuojeluorganisaatio toimii ja työnantajalla on aitoa halua ratkoa tilanteet, Eloranta toteaa.

Eloranta korostaa, että työnantajan on järjestettävä turvalliset ja terveelliset työolosuhteet, jotka eivät vaaranna työntekijän fyysistä tai psyykkistä terveyttä.

Veli-Matti Kuntonen pitää ensiarvoisen tärkeänä, että pienetkin kiusaamiskokemukset selvitellään ja kuullaan osapuolien lisäksi myös muita työntekijöitä.

Pahoinvointi työpaikoilla pitäisi pystyä Jarkko Elorannan mielestä kitkemään pois erityisesti, kun työuria on tarpeen pidentää.

Varhainen puuttuminen ongelmiin ehkäisee mielenterveysongelmat, jotka pahimmillaan johtavat ennenaikaiselle sairaseläkkeelle siirtymiseen. (HäSa)

Tästä on kysymys
Kahdessa ulosottovirastossa on listattu työntekijöitä paremmuusjärjestykseen, ja listat on pantu julkisesti esille.
Helsingissä listoista on jo luovuttu, mutta Päijät-Hämeessä listoista pidetään kiinni.
Päijät-Hämeen ulosottoviraston johtava kihlakunnanvouti katsoo, että listat kuuluvat työantajan työnjohto-oikeuteen.
Ulosottomiesten oma yhdistys on paheksunut listoja ja pitänyt niitä sekä lain että hyvän työelämän käytäntöjen vastaisena.
Ulosottolaitoksen yt-elin selvittää nyt, ovatko julkiset listat asiattomia vai eivät.
Kaikki maan ulosottovirastot joutuvat lähiviikkojen aikana selvittämään, onko niissä käytetty listoja.
Yt-elin selvittää on tietosuoja otettu asianmukaisesti huomioon.