Uutiset

Viikon puheenaihe: Kuuden viikon päästä lääkäriin

Asuinpaikalla on väliä – ainakin silloin, kun lääkäriin pitäisi päästä.

Janakkalassa ja Hattulassa kiireetön tapaus saa lääkäriajan alle parin viikon päähän, mutta Hämeenlinnassa aikaa joutuu odottamaan joskus jopa kuusi viikkoa – myös erot eri terveysasemien välillä ovat melko suuret.

Hämeenlinnan kymmenestä terveysasemasta ylivoimaisesti ruuhkaisimpia ovat Keskustan ja Kaurialan terveysasemat.

Tammikuun tilastot osoittavat, että kiireettömät tapaukset joutuvat odottelemaan lääkäriaikaa Keskustan terveysasemalle peräti kuusi viikkoa.

– Eihän tämä mikään hyvä tilanne ole. Olisin toivonut, että olisimme saaneet tälle vuodelle lisärahaa. Lääkärin viran olisin sijoittanut Keskustan ja Kaurialan alueelle. Perusterveydenhuoltoon lisämäärärahaa ei kuitenkaan saatu, harmittelee avoterveydenhuollon ylilääkäri Virpi Kröger.

Tilanne oli sama jo viime vuoden puolella, jolloin ainoastaan kesäaika hetkeksi painoi jonoja alas. Kuuden viikon mittaista odotusta ei Krögerin mukaan voi hyväksyä, kohtuullisena hän pitäisi viiden päivän jonoa.

Aina ei ole antaa aikaa
Kiireelliset tapaukset pyritään hoitamaan hoitotakuulain määrittelemän kolmen päivän sisään, mutta aina tähänkään ei venytä. Toisinaan potilaille joudutaan tarjoamaan kylmästi ”ei oota”.

Terveyspalveluissa on ryhdytty omatoimisesti kokoamaan tilastoa kerroista, jolloin lääkäriaikaa ei ole pystytty antamaan.

Tammikuussa kaupungin kymmenellä terveysasemalla tehtiin yhteensä 10 000 käyntiä joko hoitajan tai lääkärin luokse. 120 kertaa aika jäi antamatta, koska sitä ei ollut.

Krögerin mukaan näistä valtaosa on todennäköisesti ollut kiireellisiä tapauksia, jotka olisi pitänyt saada hoidettua terveyskeskuksessa. Asiakkaat on ohjattu edelleen joko yksityiselle tai työterveyshuoltoon.

Toisinaan potilaita joudutaan lähettämään yhteispäivystykseen, kun hoitoa on saatava. Yhteispäivystystä kuitenkin yritetään viimeiseen asti olla kuormittamatta, sillä päivystys on akuutteja tapauksia varten.

Janakkalassa jono on historiaa
Janakkalassa jonojen purkamiseksi tehty kova työ on tuottanut tulosta. Hyvä vastaanotto -hankkeen avulla, ajattelu- ja työskentelytapaa muuttamalla sekä esimerkiksi kokousten ja koulutusten aikatauluja järjestämällä viime kevään 30 päivän odotusajat ovat nyt historiaa.

Iltalehti rankkasi Hattulan ja Janakkalan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen viikko sitten kolmanneksi listatessaan paikkakuntia, joista saa nopeimmin lääkäriaikoja. Rankkaus oli tehty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lokakuussa tekemän selvityksen pohjalta. THL:n nettisivuilta sen paremmin kuin laitokseltakaan ei kuitenkaan löytynyt tietoa siitä, miten järjestys on pystytty saamaan aikaan.

Helmikuun alussa Janakkalassa – sekä Turengin että Tervakosken terveysasemalla – sai kiireettömän ajan lääkärille keskimäärin seitsemässä päivässä. Ylilääkäri Mira Uunimäki on tilanteeseen tyytyväinen.

– Lokakuusta lähtien odotusajat ovat olleet kiireettömillä tapauksilla 5-7 päivää. Suurin syy tähän on varmasti se, että tyhjäkäynti pyritään välttämään ja pyrimme tekemään tämän päivän työt tänään.

Lokakuusta lähtien aikoja lääkäriaikoja on annettu vain viikko eteenpäin.

Hattulassa, missä lääkäripalvelut on hoidettu ostopalveluin, keskiarvo samaan aikaan oli 9 päivää. Hattulassa vaihtelua on ollut 9:n ja 15:n välillä.

Sairauslomien kirjoittaminen kuormittaa
Hämeenlinnassa keskusta-alueen terveysasemien ruuhkia selittää Krögerin mukaan paljolti se, että iäkkäiden ja monisairaiden potilaiden osuus on siellä selvästi muita alueita korostuneempi.

– Vanajaveden aseman tilannetta on saatu parannettua ja jonoja on saatu purettua.

Tavanomainen hengitystieinfektio on edelleen ylivoimaisesti yleisin syy, jonka vuoksi terveysasemalle hakeudutaan.

Ruuhkaisia asemia kuormittaa kovasti myös se, että joillekin työnantajille kelpaa ainoastaan lääkärin kirjoittama sairaustodistus. Niinpä hoitaja ei voi kirjoittaa flunssapotilaalle paperia, vaikka se olisi periaatteessa hänen tehtävänsä. (HäSa)

Tästä on kysymys
Lääkärin vastaanotolle pääsyssä on isojakin heittoja sairaanhoitopiireittäin.
77 prosenttia suomalaisista asuu alueilla, joissa lääkärin vastaanotolle täytyy jonottaa kaksi viikkoa tai pidempään. Tiedot selviävät THL:n viime lokakuussa tekemästä selvityksestä.
Hämeenlinnan kymmenestä terveysasemasta ruuhkaisin on Keskustan terveysasema, sujuvimmin lääkäriin pääsee Ojoisilla.
Kaupunki suunnittelee Ojoisten ja Idänpään terveysasemien siirtoa pääterveysasemalle. Laskelmat ja päätökset tehdään keväällä.

Ojoisilla ei tunneta ruuhkia
Sujuvimmin lääkärille näyttää ainakin tilastojen valossa pääsevän Ojoisilla, jossa kiireetön aika on pystytty tammikuussa antamaan keskimäärin neljän päivän päähän.

Keskiarvo jopa alittaa ylilääkäri Virpi Krögerin viiden päivän tavoitteen.

Melko sujuvasti on lääkärin pakeille päässyt myös esimerkiksi Idänpään asemalla, ostopalveluna hoidetuilla Hauhon ja Lammin asemilla sekä Kalvolassa.

Suunnitelmat Ojoisten terveysaseman siirtämisestä pääterveysasemalle ovat saaneet etenkin alueen asukkaat kuohuksiin. Puheita lähipalveluiden siirtämisestä ei niin vain niellä – etenkään, kun koulu jo alueelta menetetään. Virpi Kröger ymmärtää harmin, mutta muistuttaa, että osalla Ojoisten terveysaseman asukkaista on jo nyt pitkä matka kuljettavanaan.
– Osalla Ojoisten potilaista on hankaluuksia kulkea terveysasemalleen, esimerkiksi Tiiriön pellolta. Ymmärrän, että väestö haluaa pitää palvelut mahdollisimman lähellä. On kuitenkin tilaajan päätös, missä tilat ovat.

– Mielestäni Ojoisilla toimivaa työryhmää ei kannata hajottaa. Siihen en kuitenkaan ota kantaa, onko tuo työryhmä Ojoisilla vai pääterveysasemalla.

Surullisena Kröger sen sijaan pitää neuvolan lähtöä Ojoisilta.

Kaupunki suunnittelee Ojoisten ja Idänpään terveysasemien siirtoa pääterveysasemalle. Laskelmat ja päätökset tehdään keväällä.

Tilaajajohtaja Jukka Lindberg myöntää, että siirtoajatuksen taustalla vaikuttaa tarve tasata eri terveysasemien jonoja. Jonojen tasaamista varten terveysasemaa ei kuitenkaan tarvitsisi fyysisesti siirtää paikasta toiseen, vaan ratkaisuksi riittäisi terveysasemien rajojen siirtely.

Jonojen tasaaminen ei myöskään ole perimmäinen syy sille, miksi Ojoisten terveysaseman siirtoa nyt mietitään. Tärkeämpi tekijä on niin sanotun kanavamallin tukeminen: se, että pääterveysasemalla paljon perusterveydenhuollon palveluita käyttävät ojoislaiset saisivat hoitaa asiansa yhdessä paikassa.

Hämeenlinnan malli ei houkuttele
Hattulan ja Janakkalan yhteistoiminta-alueella ei innostuta suunnitellusta kuntauudistuksesta. Pelkona on, että hyvään kuntoon saadut terveyspalvelut heikkenevät uuden organisaation mukana.

– Mitenkähän tuon kauniisti ilmaisisi? Me on saatu muutamassa vuodessa tilanne hyvään malliin. On tietysti harmillista, jos nyt taas myllättäisiin asiat uusiksi. Ei se kauhean kiehtova tai houkutteleva ajatus ole, pohtii janakkalalainen Mikko Kautto (kesk.).

Hän toimii puheenjohtajana Hattulan ja Janakkalan perusterveydenhuollosta vastaavassa yhteisessä terveysjaostossa.

Kautto kyselee, miten kolmen kunnan yhdistäminen parantaisi terveydenhuollon tilaa.

– Vastustan kategorista rajojen siirtoa, koska ei se johda mihinkään. Joku on sanonut, että kun kaksi köyhää laitetaan yhteen ja ne elävät niin kuin ennenkin, eihän se mitään muuta. Mutta jos ne ryhtyvät tekemään jotain yhdessä tai erillään eri lailla, se muuttaa tilanteen.

Hänen mukaansa se ei ole olennaista, missä rajat kulkevat.

– Siitä meidän nykyinen yhteistoiminta-alueemme on hyvä esimerkki. Toiminnan parantamisella me on päästy parhaiden joukkoon. Sitä nyt pitäisi tehdä edelleen, Kautto korostaa.

– Jos me menisimme Hämeenlinnan käytäntöihin, meillä Janakkalassa ja Hattulassa tilanne huonontuisi. Kyllä siellä täytyy tapahtua jotain radikaalia parantumista, ennen kuin vaihtoehto alkaa houkutella, Kautto sanoo.

Pieni voi olla myös tehokas
Terveysjaoston hattulalainen varapuheenjohtaja Heikki Pajuoja (sd.) on Kauton kanssa samoilla linjoilla.

– Jos olisimme osa Hämeenlinnaa, terveyspalvelut todennäköisesti olisivat nykyistä heikommalla tasolla, Pajuoja arvelee.

Hän muistuttaa, että kaikki on kiinni siitä, kuinka palvelut jatkossa organisoitaisiin.

– Jos siinä käy niin kuin isossa kaupungissa, että pieniä terveysasemia ajetaan alas ja keskitetään kaikki yhteen ja isoon, niin kyllähän tilanne asiakkaan näkökulmasta heikkenee. Kulkumatkat lisääntyisivät, Pajuoja toteaa.

Hän kyselee keskitetyn mallin talousvaikutusten perään ja muistuttaa, että Hattulassa terveyspalvelut on hoidettu jo nyt tehokkaasti.

– Ihan kärkipäässä me ollaan talouspuolellakin. Lisäksi viimeisimpien kyselyjen mukaan asukkaat ovat tyytyväisiä saamiinsa palveluihin, Pajuoja kertoo.

Hän kehottaakin kuntauudistuksesta päättäviä hengähtämään hetkeksi.

– Jäitä hattuun! Nyt mennään niin kovaa, ettei kukaan pysy oikein kyydissä, Pajuoja sanoo.

Janakkala ei määräile
Miksi Hattulan ja Janakkalan perusterveydenhuolto sitten toimii niin hyvin? Sekä Kautto että Pajuoja nostavat esiin hoitaja-lääkäri-työparit, joiden avulla hoitoonpääsyä on pystytty nopeuttamaan.

– Se on varmasti suurin yksittäinen tekijä, tosin tässäkin on toimipistekohtaisia eroja. Tavoitteena on, että myös Tervakoskella työparit saadaan toimimaan vielä tämän vuoden puolella, Kautto kertoo.

Toinen merkittävä asia on Hyvä vastaanotto -hankkkeen onnistuminen.

– Mielestäni se on parantanut selvästi toiminnan laatua ja konkreettisesti nopeuttanut hoitoon pääsyä, Kautto sanoo.

Yhteisestä hallinnostaan huolimatta Hattulassa ja Janakkalassa on käytössä toisistaan poikkeava tapa tuottaa perusterveydenhuollon palvelut. Janakkalassa se tehdään kunnan omana työnä, Hattulassa kaikki on hammashuoltoa lukuunottamatta ulkoistettu yksityiselle Pihlajalinna Oy:lle.

Erilaiset tuotantotavat eivät ole kuitenkaan haitanneet yhteistoimintaa.

– Tämä on hyvä esimerkki siitä, että täysin erilaiset tuotantotavat voivat toimia, kun ne lähtevät kuntalaisen näkökulmasta, Kautto sanoo.

Hattulan terveyspalveluissa tapahtui käänne parempaan vuonna 2008, kun palvelu päätettiin ulkoistaa. Seuraavan vuoden alussa purettiin Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä ja Hattulan terveyspalvelut siirtyivät Janakkalan yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi. Pajuojan mukaan yhteistyö Janakkalan kanssa on toiminut hyvin.

– Siinä ei ole moitteen sijaa. Toki me olemme jaostossa vähemmistönä, mutta se ei ole ollut mikään ongelma. Hyvin olemme pystyneet sopimaan asioista, Pajuoja kiittelee.
Kautto kertoo, ettei yhteinen terveysjaosto ole esimerkiksi kertaakaan joutunut äänestämään.

– Enemmistönsä turvin Janakkala voisi periaatteessa jyrätä, mutta mihin se johtaisi? Ei se ole yhteistyötä, jos me ruvettaisiin määräilemään. Kummankin tahtoa on kunnioitettava ja suuremman täytyy antaa omasta vallastaan pienemmälle, Kautto sanoo. (HäSa)

Päivän lehti

30.5.2020