Uutiset

Viikon puheenaihe: Lisäydinvoimasta kieli keskellä suuta

Japanin tapahtumat ovat tehneet ydinvoimaa kannattavat kansanedustajaehdokkaat varovaisiksi. Tämä käy ilmi Hämeen Sanomien kantahämäläisille kansanedustajaehdokkaille teettämästä sähköpostikyselystä, jossa seitsemän suurimman puolueen ehdokkailta kysyttiin kantaa ydinvoiman lisärakentamiseen.

Selkeästi lisärakentamisen ja ydinvoiman kannalle asettui vain kolme kokoomuksen ehdokasta. Muut ydinvoimamyönteiset ehdokkaat eivät joko ottaneet asiaan selkeää kantaa tai halusivat katsoa Japanin tapahtumat loppuun ennen päätöksiä.

Moni lisärakentamisen vastustaja totesi kannattavansa ydinvoimaa väliaikaisena ratkaisuna ja tarvetta uudistuvien energiamuotojen kehittämiseen painotettiin.

Ydinvoiman lisäämisen puolustajat taas perustelivat näkökulmaansa muun muassa sähkön tuontiriippuvuuden että hiilidioksidipäästöjen vähentämisellä.

Fortumin haluamaan uuteen lupaan otti selkeästi kantaa Iisakki Kiemunki (sd.), joka olisi tarvittaessa valmis harkitsemaan luvan myöntämistä, vaikka ei ydinvoimaa muuten ihanneratkaisuna pidäkään. Myös kokoomuksen Arto Viljanen yksilöi selkeästi, että Suomeen tarvitaan vielä yksi uusi voimala Olkiluoto 3:n ja viime kesänä periaatepäätöksen saaneiden TVO:n ja Fennovoiman voimaloiden lisäksi.

Vasemmistoliitto ja vihreät yksituumaisia
Sähköpostikysely lähetettiin 48 ehdokkaalle, vastauksia määräaikaan mennessä tuli 32 kappaletta.

Kielteisimmin asiaan suhtautuivat vasemmistoliiton ja vihreiden ehdokkaat, tosin vasemmistoliiton kahdeksasta ehdokkaasta vain kolme vastasi kyselyyn. Kielteinen ydinvoimakanta on kirjattu kummankin puolueen vaaliohjelmaan.
Kielteisen kannan ottaneita löytyi joka puolueesta, lisärakentamista vastaan oli selkeästi 22 ehdokasta. Näistä Päivi Räsänen (kd.), Lulu Riikonen (kok.) ja Satu Leppänen (kesk.) tarkensivat, että kaksi periaatepäätöksen saanutta hanketta tulee toteuttaa, minkä jälkeen ei enempää ydinvoimaa.

Nyt kielteisen kannan ottaneiden joukossa on viisi viime vuonna ydinvoimasta äänestänyttä kansanedustajaa. Heistä kahden uuden luvan puolesta äänestivät Päivi Räsänen (kd.) ja Johannes Koskinen (sd.). Ydinvoimalupia vastustivat Risto Autio (kesk.), Kirsi Ojansuu (vihr.) ja Tarja Filatov (sd.). Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ei vastannut kyselyyn, mutta äänesti lupien puolesta.

Fissioreaktiolla tuotetun ydinvoiman lisärakentamiseen erittäin kriittisesti suhtautuva keskustan Elina Lämsä kertoi muuttaneensa kantaansa Japanin tapahtumien vuoksi.

– Tähän asti olen ollut sitä mieltä, että (…) voitaisiin harkita yhden – jo valtioneuvoston periaatepäätöksen saaneen – uuden reaktorin rakentamista, ja tämän lisäksi suuria panostuksia uusiin energiamuotoihin. Japanin tapahtumien johdosta tulee kaikki uudet ydinvoimahankkeet kuitenkin ottaa uuteen harkintaan ja arvioida hankkeisiin liittyvät turvallisuusriskit, Lämsä toteaa.

Kokoomuksessa hajontaa
Ydinvoimamyönteisimmänkin puolueen, kokoomuksen, rivit tuntuvat rakoilevan ydinvoimakysymyksen edessä. Lulu Riikosen (kok.) katsoessa, että seitsemän ydinvoimalaa riittää Suomessa, puoluetoveri ja kansanedustaja Timo Heinonen (kok.) toteaa, että ”lisäydinvoimapäätöksiä tulevalla vaalikaudella ei tarvita”. Heinonen painottaakin uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottoa. Viime kesänä Heinonen äänesti sekä TVO:n että Fennovoiman luvan puolesta.

Kokoomuslaisista ydinvoiman lisärakentamista kannattavat Sari Rautio, Sanni Grahn-Laasonen sekä Arto Viljanen.

Varovaisimmaksi kokoomuslaisista heittäytyy Timo Saviniemi, joka haluaa ensin nähdä, miten Japanin tilanne kehittyy.

– Periaatteessa olen ydinvoiman kannalla, mutta Japanin kokemuksista pitää ottaa opikseen ja tehdä uusiin laitoksiin tarvittavat parannukset. Uusien voimaloiden rakentamispäätökset pitää käsitellä sitten tuonnempana ja kiihkottomasti ja tarkkaan harkiten, Saviniemi sanoo.

Varovaisella linjalla on myös perussuomalaisten Sami Mattila, joka kyselyyn vastanneista puoluetovereistaan poiketen ei ota lisärakentamiseen selkeää kantaa. Perussuomalaisista Ismo Soukola, Heimo Mattila ja Marianne Koivisto eivät kannata lisäydinvoiman rakentamista.

– Kannatan jo tehtyjä päätöksiä uusien ydinvoimaloiden rakentamiseksi. Mahdollinen lisärakentaminen pitää katsoa kuitenkin hyvin tarkasti tarkastellen viimeaikaisia tapahtumia, Mattila muotoilee.

Lisäluvan tarve oli nähtävissä
Kahdeksasta demarista kyselyyn vastasi vain neljä. Heistä kielteisen kannan lisärakentamiseen ottivat Tarja Filatov ja Johannes Koskinen, joka ei myöntäisi lisälupia ”tässä vaiheessa”.

– Fortumin Loviisan voimaloiden korvaaminen uudella tulee ratkaistavaksi tällä vuosikymmenellä, ei ehkä kuitenkaan ennen 2015. Kantaani vaikuttaa se, miten päästövähennyksissä muilla keinoin onnistutaan ja kuinka hyvin ydinenergian käyttövarmuus ja turvallisuus etenee, sanoo Koskinen.

Koskinen äänesti viime kesänä kahden uuden periaatepäätöksen puolesta, Filatov sen sijaan äänesti ydinvoimaa vastaan. Tarja Filatov tosin arvioi jo viime heinäkuussa, heti äänestyksen jälkeen, että seuraava eduskunta saa käsiteltäväkseen jälleen yhden luvan.

– Seuraavan eduskunnan on pakko myöntää lisälupa, koska Fortumin reaktorit vanhenevat ensin (suhteessa TVO:n reaktoreihin), hän totesi heinäkuussa.

Kaksikon puoluetoveri, ydinvoimaan myönteisesti suhtautuva Pasi Vesala katsoo, että koska ”nykyinen hallitus on myöntänyt juuri kaksi uutta lupaa, lisärakentamisen osalta selvityksien aika lienee myöhemmin”. (HäSa)