Uutiset

Viikon Puheenaihe - Lukutoukka ei halua maksaa turhasta

Yle-veron sijaan olisi yhtä hyvin voitu kehittää vaikkapa kypäräpakko ja -vero polkupyöräilijöille. Tätä mieltä on riihimäkeläinen Tapio Lounela, mies, jonka talossa ei ole nähty televisiota pariinkymmeneen vuoteen.

Hänen mielestään Yleisradion rahoittamiseksi on kehitelty täysin keinotekoinen maksu.

– Minulle ei ainakaan ole selvinnyt, miksi Yleisradion toimintaa ei voisi maksaa valtion budjetista, Lounela sanoo.

Kansanedustaja ja Ylen hallintoneuvoston jäsen Tarja Filatov (sd.) pitää Yle-veroa Lounelasta poiketen täysin perusteltuna.

– Veroilla rahoitetaan museot ja muutkin kulttuurilaitokset, miksei siis Yleisradion ohjelmatoiminta, hän sanoo.

Nyt päätettyä oikeudenmukaisempana Filatov olisi kuitenkin pitänyt järjestelmää, jossa ohjelmatoiminta olisi rahoitettu normaalin verotuksen kautta. Riskinä tosin olisi ollut se, että rahoitus vaihtelisi hallituskumppaneiden mukaan.

– Korvamerkitty Yle-vero on vakaampi ja itsenäisempi. Itse olisin toivonut, että vero olisi ollut vielä progresiivisempi, eli pienituloisilla maksu olisi ollut vähemmän ja hyvätuloisilla esitettyä enemmän, sanoo Filatov, joka kuitenkin sanoo seisovansa nyt syntyneen ratkaisun takana.

Parempaakin tekemistä on
Mutta mennäänpä takaisin Lounelan perheen olohuoneeseen. Siellä nimittäin on kerran kököttänyt kerran yksi televisio.

Kun laite hajosi, uutta ei hankittu. Hinta oli syistä yksi, toinen ja ehkä tärkeämpi oli kuitenkin se, ettei perhe kokenut moista tarvitsevansa.

– Totesimme, että meillä on parempaakin tekemistä, kuten lukeminen ja ulkoilu.

Televisiolupaa perheessä ei ole maksettu vuosikausiin, mutta reilun vuoden päästä Lounela ja vaimonsa ryhtyvät muiden tapaan maksamaan Yle-veroa.

– Minusta on typerää maksaa sellaisesta, mitä en käytä. Yleisradio on kuin puolivirallinen tai virallinen kanava, jolla uutisoidaan. Toisaalta ihmisille saadaan annettua sellaista tietoa, kuin heille hyväksi havaitaan.

Ylen suppea maailma
Taloustutkimuksen tuoreen tutkimuksen mukaan lähes 40 prosenttia suomalaisista seuraa televisiota netin kautta. Nettitelevisio ei ole kuitenkaan syrjäyttänyt perinteistä televisiota, vaan usein niitä katsotaan rinnakkain.

Yle Areenan ohjelmapäällikkö Reijo Perälän mukaan Yleisradiossa on varauduttu internetin suosion kasvuun. Siksipä Areenastakin on tulossa keväällä uusi versio, josta ohjelmien pitäisi löytyä aikaisempaa helpommin.

Lounelan huushollissa maailman menoa seurataan myös internetin välityksellä, tosin tulee talouteen perinteinen sanomalehtikin.

Tapio Lounela myöntää itse poikkeavansa toisinaan Ylen ja Helsingin Sanomien verkkosivuilla, päälähteinään hän ei niitä kuitenkaan pidä. Vaimo seuraa jonkin verran ohjelmia Yle Areenan kautta.

Lounelan mielestä television – mukaan luettuna Yleisradion – välittämä kuva maailmasta jää suppeaksi. Ajankohtaista tietoa hän etsii internetistä seuraamalla useiden eri kanavien, niin kansainvälisten kuin suomalaistenkin, uutisia.

– Yle ei tarjoa mitään lisäarvoa, tällaisena en sitä tarvitse, hän sanoo.

Hömpälle ei kiitos
Yleisradion tiedonvälitystä Lounela pitää yksipuolisena ja siksi epäluotettavanakin. Saadakseen asioista totuudenmukaisen kuvan, hän pyrkii seuraamaan eri lähteitä.

– Taustoittaminen ja varman tiedon levittäminen ovat nykyään nollassa. Tuntuu siltä, että asiantuntijat ja päättäjät vain esittelevät asioita kuin niille ei olisi vaihtoehtoja.
Maailmahan on vaihtoehtoja täynnä! Vaihtoehtoja on myös Yle-verolle.

Mitä Lounela toivoisi Yle-verolla saavansa vastineeksi, kun sitä jatkossa kuitenkin joutuu maksamaan?

– Korkeatasoista ohjelmaa, ei hömpänpömppää. Viihdekin voi olla laadukasta, ja tiedonvälityksen pitäisi olla tasapuolista. (HäSa)

Yle-veron vuositulorajat ovat poliittinen kompromissi
Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd.) on tyytyväinen pitkän työn jälkeen syntyneeseen Yleisradion rahoitusratkaisuun. Ministeri tosin olisi ollut valmis laajentamaan sekä verohaitaria että venyttämään enimmäistulorajaa korkeammalle.

Yksityishenkilöiden Yle-vero on alimmillaan 50 euroa ja korkeimmillaan 140 euroa, ja enimmäismaksu lankeaa jo liki 22?000 euron vuosituloilla.

– Olisin itsekin pitänyt laajempaa asteikkoa parempana. En kuitenkaan usko, että suomalaiset olisivat antaneet järjestelmälle kovinkaan suurta tukea, jos näin olisi tehty.

– Tämän veromallin ongelma on se, että hyvin nopeasti tavallisilla tuloilla maksetaan katto. Malli nähtiin kuitenkin paremmaksi kuin tasavero, mistä on kysymys nykyisessä järjestelmässä. Uuteen malliin on kyetty laatimaan oikeudenmukaisempi maksuperuste, joka liittyy ansiotulo- tai pääomatulotasoon.

Kolmen aikuisen taloudet maksumiehinä
Enimmäismaksu olisi voinut olla esimerkiksi 44?000 vuosituloissa 250 euroa henkilöä kohti. Käytännössä tämä olisi kuitenkin tarkoittanut sitä, että monen keskituloisen pariskunnan Yle-vero noussut huomattavasti nykyistä televisiomaksua suuremmaksi eli 500 euroon.

Nyt päätetyillä tulorajoilla ja veron enimmäis- ja alimmaismäärillä saadaan kokoon tavoiteltu noin 500 miljoonaan euron potti, mutta myös varmistetaan se, että talouskohtaiset verot eivät nouse nykyistä televisiolupamaksua huomattavasti suuremmiksi.

Uudistuksesta hyötyvät erityisesti kaikkein pienituloisimmat sekä yhden hengen taloudet. Maksumiehiksi sen sijaan näyttävät joutuvan ne kotitaloudet, joissa täysi-ikäisiä, riittävästi tienaavia asuu kolme tai enemmän.

Kiurun mukaan näiden kotitalouksien kohtaloa on tarkoitus vielä miettiä ensi kevään valiokuntakäsittelyssä. Mahdollista on, että tälle ryhmälle päätetään esittää vielä jonkinlaisia kohtuullistamista tai huojennuksia.

Pienyrittäjät tarkoituksella ulkopuolelle
Yrityksille langetettua Yle-veroa ministeri perustelee sillä, että kyse on verovaroin tuotetusta julkisesta palvelusta. Myös aikaisemmin työpöydällä pyöritellyissä Ylen rahoitusmalleista yritykset ovat olleet mukana suunnitelmissa.

Yritysten maksama vero on porrastettu kahteen tasoon niin, että liikevaihdoltaan alle 400?000 euron yritykset vapautetaan maksusta kokonaan. Näin haluttiin jättää pienimmät yritykset suosiolla ulkopuolelle.

– On katsottu, että 400?000 euron liikevaihdolla pitää osallistua jo julkisen palvelun rahoittamiseen. Myös yritykset saavat verorahoilleen vastinetta, kun meillä on riippumaton ja moniarvoinen lehdistö.

– Yritysvero-osuuteen olisi ollut tarpeen hakea lisää porrastuksia. Se ei kuitenkaan ole mahdollista, koska ne kulut, jotka tästä järjestelystä tulevat valtion hoidettaviksi nousisivat niin korkeiksi, että se ei olisi enää kustannustehokasta.

Vero ei salli vapaamatkustajia
Yle-veroa on perusteltu julkisuudessa erityisesti oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Myös ministeri pitää järjestelmää oikeudenmukaisena – erityisesti kahdesta syystä.
Hyvää Kiurun mielestä on se, että järjestelmä on tuloperusteinen ja se vapauttaa kaikkein pienituloisimmat maksusta. Oikeudenmukaiseksi veron tekee myös se, että se ei mahdollista vapaamatkustajia nykyisen lupamaksun tapaan.

Ministerin mukaan vapaamatkustajuus tarkoittaa nykyisessä järjestelmässä sitä, että jokainen tv-lupaa maksava rajoittaa noin 80-90 euron osuudella niiden television katselua, jotka eivät ole lupaansa maksaneet.

Kriitikoiden joukosta löytyy aina niitä, jotka eivät hyödynnä mitään Yleisradion palveluita ja pitävät siksi koko veroa turhana. Heille ministerillä on vastaus valmiina:

– Vaikka emme kaikki näitä palveluita käyttäisikään, meidän kaikkien tulee pitää huolta siitä, että ne – tarkoitettiinpa sitten Yleisradiota, teitä tai terveydenhuoltoa – ovat olemassa. Jonkun tehtävä on säilyttää suomalaista kulttuuria, ja nyt tehtävä on annettu Yleisradiolle.