Uutiset

Viikon puheenaihe: "Mätämunat pilaavat hyvän asian"

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän nosto 3 000 euroon on kallistanut palveluiden hintoja. Suomen Yrittäjät ja kuluttajatutkija haluaisivat laskea verotuen entiselleen noin 2 300 euroon.

Rakennus- ja remonttipalveluja tarjoava hattulalainen yrittäjä Yrjö Koskinen on tuohtunut kollegoilleen, jotka yrittävät vedättää kotitalousvähennystä hyödyntäviä asiakkaitaan liian korkeilla tuntitaksoilla.

-Olen minäkin huhuja vedätyksestä kuullut, vaikka konkreettista näyttöä ei olekaan. Kyllä se karahtaa pitkän päälle niiden omaan nilkkaan, jos rupeavat pelaamaan vilunkipeliä vähennyksellä. Jotkut mätämunat pilaavat hyvän asian. Valtiovalta voi evätä sinänsä hyvä asian pois, Koskinen pelkää.

Koskinen kertoo arvonlisäverollisen tuntitaksansa olevan 32 euroa. Hän ei korottanut hintaansa edes alv:n noustua viime vuonna 22 prosentista 23:een.

-Hinta on ollut sama jo pitkään, ja samana pysyy. Ei hintaan saa vaikuttaa, käyttääkö asiakas kotitalousvähennystä vai ei. Se on asiakkaan vedättämistä, jos vaikuttaa.

Johtaja Timo Lindholm Suomen Yrittäjistä myöntää, että hinnoissa on ilmaa etenkin pääkaupunkiseudulla.

-Ei sitä voi kiistää, etteivätkö erilaiset tuet menisi jossain määrin hintoihin, osin myös kotitalousvähennyksessä. Remonttihinnoissa on valtavan isoja eroja eri puolilla maata. Kalleimpia ne ovat pk-seudulla. Siellä on pysyvä ylikysyntätilanne remontti- ja korjauspalveluille.

Janakkalalainen mökki- ja kiinteistöpalveluja tarjoava Janne Viholainen kertoo, että kilpailu pitää hinnat kurissa hänen toimialallaan.

-Kyllähän sen vastaansa saa, jos rupeaa liian kovia hintoja pitämään, mutta kulutkin pitäisi saada katettua. Työntekijöiden sivukulut ovat aika kovat, ja rahaa on kiinni koneissa. Kuluttajahan se alv:n nostonkin maksaa.

Siivous ja hoiva kallistuneet eniten
Kuluttajatutkimuskeskuksen viime syksyisen kyselyn mukaan 40 prosenttia 300 vastaajasta kallistui sille näkökannalle, että kotipalveluiden hinnat ovat kalliita.

Eri mieltä on kuitenkin hämeenlinnalainen 88-vuotias Antti Laine, joka on käyttänyt siivouspalveluita nelisen vuotta. Siivooja käy kerran kuussa. Tuntihinta on 30 euron tuntumassa.

-Hinta on aivan sopiva siihen työmäärään nähden, jonka hän tekee kolmen tunnin aikana. Hän on ahkera ja tekee hyvän työn.

Eniten kuluttajat käyttivät tutkimuksen mukaan siivouspalveluita, sitten ikkunanpesupalveluita ja kolmantena remonttipalveluja. Näitä seurasivat pitopalvelu, puutarhanhoito, ostosasiointiapu ja hoiva-apu.

Kotitalousvähennyksen kehittämisessä mukana ollut ja kotityöpalveluiden hintatietoja seuraava kuluttajatutkija Taija Härkki tietää, että vähennyksen alusta, vuodesta 1997, hinnat ovat nousseet 30 prosenttia.

-Eniten hinta on noussut siivous- ja hoiva-alalla, sitten remonttipuolella. Kuluttajan näkökulmasta on hyvä, että hinnat ovat nousseet, sillä palveluissakin on tapahtunut suuri muutos. Aluksi harrastajapohjalta tehty työ on ammattimaistunut, etenkin kodinhoito- ja vanhushoivapuolella, ja tästä syystä tuntihinta on noussut siellä eniten.

Neljä vuotta sitten tuli kokonaan uusi kotityöpalvelualan ammattitutkinto ja viime syksynä kotityöpalvelujen perustutkinto.

-Saamme siis nykyään ammattilaisten palveluja, mutta tuntihinta nousee. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että palvelu olisi asiakkaalle aiempaa kalliimpaa, sillä ammattilainen osaa tehdä asiat tehokkaasti ja lyhyessä ajassa, Härkki perustelee.

Asiakkaatkin osaavat keplotella vähennyksellä
Kuluttajatutkijaa huolettaa pikemminkin se, miten osa asiakkaista on ryhtynyt hyödyntämään kotitalousvähennystä vähennysoikeuden noustua 3 000 euroon.

-Remonttipuolella kotitalousvähennystä käytetään paljon kuin investointitukea. Koti laitetaan kuntoon viimeisen päälle, saadaan yhteiskunta maksamaan remontista 60 prosenttia, ja myydään talo heti paljon kovemmalla hinnalla.

-Tässä kotitalousvähennys on väärässä paikassa, eikä sen käyttö yhteiskunnan näkökulmasta ole perusteltua, Taija Härkki toteaa.

Härkki vaatiikin, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärä pitäisi laskea takaisin vuoden 2009 tasolle eli 2 300 euroon.

-Nosto 3 000 euroon oli päättäjiltä elvytystoimi, joka toki työllisti ja elvytti remonttien tekemistä. Enää emme kuitenkaan tarvitse tällaista elvytystä.

-Normaalia remonttia, kodinsiivousta ja vanhusapua mahtuisis ihan riittävä määrä 2 300 euroon per henkilö tai molempien puolisoiden käyttäessä vähennystä 4 600 euroon.

Samoilla linjoilla Härkin kanssa on johtaja Timo Lindholm Suomen Yrittäjistä.

-2 300-2 500 euroa kohtuullisen pysyvänä rajana olisi aika hyvä. Perustelen sitä sillä, että verotus ei saisi olla hirveän tempoilevaa sinne tänne.

Lindholm ei sen sijaan kannata Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtajan Roope Uusitalon ehdotusta, että kotitalousvähennys tai ainakin sen remontteihin käytettävä osa tehtäisiin riippuvaiseksi suhdanteista (HS.fi 8.10. 2010).

-Siinä pitäisi tarkasti pystyä ennakoimaan, minä vuonna rakennusala kuumenee ja säätää vähennykselle sille vuodelle tiukemmat rajat. Ajatuksena hyvä, mutta tuntuu vaikealta toteuttaa. Verotuksen pitää olla pitkäjänteistä.

Asiantuntijat eivät kuitenkaan usko kotitalousvähennyssysteemin romuttuvan lieveilmiöiden vuoksi.

-Lillukanvarsia, joita siihen on tullut, pitää karsia, mutta kotitalousvähennys itsessään on niin erinomainen, että se ei voi romuttua, Taija Härkki näkee.

-Voi olla perusteltua, jos ensi vaalikaudella erilaisia verotuksia leikataan, kotitalousvähennyksestäkin täytyisi pikkaisen nipistää, Timo Lindholm toteaa. (HäSa)