Uutiset

Viikon puheenaihe: Ministerin puheet nostattivat hattulalaisten hiukset pystyyn

Kuntaministeri Henna Virkkusen viimeviikkoisesta Hämeenlinnan-vierailusta jäi hattulalaisille karvas maku suuhun. Puheet Hämeenlinnan vetovoiman ja palveluiden hyödyntämisestä särähtivät myös suurimpien valtuustoryhmien puheenjohtajien korvissa.

Kuntaministeri Henna Virkkusen (kok.) viimeviikkoisesta Hämeenlinnan-vierailusta jäi hattulalaisille karvas maku suuhun.

Ministeri vahvisti, ettei Hämeenlinnan seutu jää kuntaremontissa entiselleen. Tämä sinänsä ei hattulalaisia yllättänyt, toisaalta ministerin esittelemät laskelmat eivät myöskään onnistuneet vakuuttamaan hattulalaisia kuntaliitoksen eduista.

Sen sijaan puheet Hämeenlinnan imussa kasvamisesta ja kaupungin palveluiden hyödyntämisestä ovat nostattaneet hattulalaisten hiukset pystyyn. Virkkusen mukaan asetelma mahdollistaa sen, että Hattula voi käyttää vetovoimatekijänään kaupungin tuottamia palveluita.

Kunnan tultava vähällä toimeen
Suurimpien valtuustoryhmien puheenjohtajat eivät ministerin puheita suostu nielemään.

Kai Nordenswan (kesk.) pitää ministerin puheita Hattulan siipeilystä provosoivina.

– Kaikki palvelut, mitä kaupungin suunnasta saadaan, maksetaan, niin kuin tähänkin asti. Yhteiset kuntayhtymät on purettu ja esimerkiksi terveyspalvelut on jo nyt järjestetty toisella tavalla, hän sanoo.

Samaa mieltä on Seppo Kopra (sit.), jonka mielestä Hattula tulee toimeen hyvin vähällä. Hänen mielestään kunta hoitaa jo nyt peruspalvelunsa hyvin ja on esimerkiksi seudun kunnista ainoa, joka on onnistunut säilyttämään valtaosan pienistä kouluistaan.

– Me emme voi haalia esimerkiksi hienoja liikuntahalleja, vaan meidän täytyy tulla toimeen perusjutuilla. Tämä pätee myös koulumaailmassa: on tilat, turvalliset olosuhteet ja hyvät opettajat. Sen vastapainona on luovuttava kerskakulutuksesta kuntana. Ja jos mennään Hämeenlinnaan palveluita käyttämään, niistä pitää maksaa, hän sanoo.

Hyötyjä ei nähdä
Ryhmyreiden mukaan hattulalaisille ei ole onnistuttu vieläkään esittelemään sellaisia laskelmia, joiden perusteella kunnan kannattaisi edes harkita Hämeenlinnaan liittymistä.

Lasse Järvelä (sd.) epäilee, että hyötyjen sijaan Hattula kokisi liittyessään menetyksiä.

– Erittäin kielteisiä lausuntoja on kuulunut liitoskunnista, esimerkiksi Hauholta ja Lammilta. Budjettinäkymät ovat meidän kannaltamme ihan valoisat. En näe, mikä se pakko olisi, elleivät sitä toiset tee, Järvelä sanoo.

Seppo Kopra (sit.) painottaa, ettei kunnan itsenäisyys sinänsä ole mikään itseisarvo. Hänen mielestään liitoksella täytyy kuitenkin olla selkeä syy ja seuraus; jotain, mistä kuntalaiset hyötyvät.

– Jos valtiovalta esimerkiksi pystyisi jollain tutkimuksella näyttämään, että kuntaliitoksista on apua, niin olisihan näistä tuloksista kerrottu joka uutislähetyksessä.

Erkki Pänkäläisen (kok.) mielestä suurkunta tietää vain entistä raskaampaa hallintoa ja johtajia johtajien päälle. Hän ei myöskään hyväksy työssäkäyntialuetta liitoksen kriteeriksi.

– Pendelöintiä on niin paljon jokaisella kunnalla ja se vain lisääntyy. Liikenneyhteyksien parantaminen on se, mihin pitäisi kiinnittää voimakkaasti huomiota, hän sanoo.

Kasvu kunnan käsissä
Kuntaliitosta perusteltiin hattulalaisille ministeriössä tehdyllä laskelmalla, jonka mukaan kunnan väkiluku kasvaisi seuraavan 20 vuoden aikana 15 prosenttia. Kai Nordenswan ei ennusteeseen usko.

– 1970-luvulla ennustettiin Hattulan väkiluvun laskevan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana noin neljään tuhanteen, ja se on kuitenkin kääntynyt ylöspäin. Väkiluvun kasvu on ollut maltillista enkä usko, että se siitä niin kovasti reuhtoisi ylöspäinkään, hän sanoo.

Seppo Kopran mukaan taas on täysin kunnan omissa käsissä, kuinka paljon Hattula tulevaisuudessa kasvaa. (HäSa)

Tästä on kysymys
Kuntauudistusta suunnitteleva työryhmä tulee todennäköisesti esittämään uutta kuntaliitosta Hämeenlinnan seudulle.
Käytännössä tämä tarkoittanee, että hallitus esittää Hattulan liittämistä Hämeenlinnaan.
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) vahvisti viime viikolla, ettei seutu jää entiselleen.
Hallitus määrittelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden loppuun mennessä.
Suomen kuntakartta on tarkoitus uudistaa vuoden 2015 alkuun mennessä.
Tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne.
Peruskunta muodostuisi luonnollisista työssäkäyntialueista ja olisi riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista, pois lukien vaativa erikoissairaanhoito ja vaativat sosiaalihuollon palvelut.
Suomessa on tällä hetkellä 336 kuntaa.

Kuuluuko kylien ääni kaupungissa?
Kuinka alueiden ääni kuuluu päätöksenteossa kuntaliitosten jälkeen? Kas, siinä kysymys, joka on ratkottu eri puolilla Suomen liitoskuntia eri tavalla

´Hämeenlinnassa siirtymävaiheen ratkaisu olivat aluetoimikunnat, jotka jatkavat edelleen toimintaansa. Kolme-neljä kertaa vuodessa kokoontuvia aluetoimikuntia on kuitenkin arvosteltu muun muassa siitä, ettei niillä ole todellista valtaa. Aluetoimikunnissa on päätetty esimerkiksi pienistä avustuksista.

Palvelujohtaja Päivi Raukko myöntää, ettei aluetoimikuntien rooli ole ollut aivan sellainen, mitä alun perin ajateltiin. Yhdeksi syyksi on arveltu sitä, että toimikuntien jäsenet on valittu poliittisin perustein.

– Kyläyhdistysten toiminta on epäpoliittista ja oli vaikea löytää lautakuntiin jäseniä puoluejaon mukaisesti, kertoo Kaloisten kyläyhdistyksen sihteeri Sara Kaloinen.

Kyliltä on sittemmin noussut uudenlaista aktiivisuutta vaikuttaa oman kylän asioihin. Hämeenlinnassa on aloittanut 15 kyläaktivaattoria, jotka kokoontuvat keskustelemaan ajankohtaisista asioista noin kerran kuukaudessa. Keväisin ja syksyisin järjestetään lisäksi kyläkäräjät, jonne kutsutaan myös päättäjiä.

– Käräjät järjestetään aina jonkin teeman ympärille. Ne ovat tuntuneet auttavan tiedonsaantiin, kun kyläläiset eivät enää voi samalla tavalla nykäistä virkamiehiä kauppareissulla hihasta, Kaloinen kertoo.

Vaikuttajaraadit tekeillä
Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.) on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on pohtia demokratian toteutumista tulevissa, nykyistä suuremmissa kunnissa. Tavoitteena on luoda jonkinlainen yhtenäinen järjestelmä, joka otettaisiin käyttöön koko Suomessa.

– Tällä hetkellä kuntalaki kieltää merkittävistä asioista päättämisen alueilla. Se täytyy mahdollistaa. Ei se olisi pois valtuuston ja lautakuntien päätöksistä, Virkkunen kertoo.
Myös Hämeenlinnassa on mietitty uutta aluevaikuttamisen mallia.
Se nojaisi viiteen vaikuttajaraatiin, joiden avulla pyritään lisäämään luottamusta kuntalaisten, päättäjien ja virkamiesten välille. Vaikuttajaraatien tehtävät vastaisivat lautakuntien työnjakoa.

Vaikuttajaraatiin voisi osallistua kuka tahansa kaupunkilainen ja niihin toivottaisiin vahvaa edustusta eri järjestöistä, yrittäjistä ja kyläaktiiveista. Myös lautakunnista määriteltäisiin raateihin omat kummijäsenet.

– Siellä keskusteltaisiin ajankohtaisista asioista jo ennen kuin viranhaltijat valmistelevat asian lautakunnalle. Tavoitteena olisi matalan kynnyksen vaikuttaminen, joka tapahtuisi myös sähköisesti, kertoo kaupungin kehitysjohtaja Tarja Majuri.

Raukko lisää, että myös kaupungin palveluorganisaatiota aiotaan viilata siihen suuntaan, että palvelupäälliköt vastaavat omalla toimialallaan aina myös jostakin tietystä alueesta.

Aluetoimikunnat toimivat vuoden 2012 loppuun saakka. Uusi toimintamalli on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2013 alusta. (HäSa)

Päivän lehti

18.2.2020