Uutiset

Viikon puheenaihe: Missä on kuusivuotiaan paikka?

Kun lähes jokainen kuusivuotias käy esikoulun, ollaan käytännössä tiellä oppivelvollisuuden ulottamisessa kuusivuotiaisiin. Opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan hallitus on ottanut tehtäväkseen, että kaikki lapset saataisiin varhaiskasvatuksen piiriin.

Reppu, kynät ja kumit on jo hankittu. Tosin nyt ne ovat hukassa, kun tarvittaisiin rekvisiittaa valokuvaa varten. Kouluvälineitä ei löydy pienimuotoisista etsinnöistä huolimatta, mutta ei se mitään. Senja Koskisen ensimmäinen koulupäivä on vasta tiistaina.

Senjaa ei koulun alkaminen jännitä, vaikka hän onkin ainoa tyttö tänä syksynä Tanttalan koulussa oppivelvollisuutensa aloittavista viidestä ekaluokkalaisesta.

– Kyllä minä pärjään, se on ihan tavallinen koulupäivä. Saadaan kirjoja, Senja ennustaa.

Ykkös-kakkosten yhdysluokalla on kymmenen oppilasta. Kaikkiaan pienessä kyläkoulussa on noin 30 oppilasta ja kaksi opettajaa.

Isosiskot ovat selvästi hieman prepanneet sisaruskatraan toisiksi nuorinta. Kysyttäessä, kouluun menemisestä ei ainakaan tykätä ja parasta ovat välitunnit.

– Tai en mä tiedä, Senja tunnustaa.

– Kyllä Senja koulusta oikeasti pitää, uskoo äiti Outi Koskinen.

Lapset kotona, kunnes toisin määrätään
Ylivoimainen enemmistö Suomessa vuosittain koulun aloittavista lapsista, peräti 97 prosenttia, on käynyt esikoulua. Janakkalan kunnassa vain 1-2 lasta ikäluokasta ei käy esikoulua.

Senja, sen paremmin kuin perheen vanhemmat lapset Hilma, Selma ja Santra eivät ole käyneet päiväkodissa tai esikoulussa.
Myös perheen kuopus, kolmevuotias Aarne pysyy vielä kolme vuotta kotona, ellei esikoulusta tehdä pakollista.

– Tuntuu, että lapsia prepataan ihan hirveän aikaisin. Ei kuusivuotias ole liian nuori olemaan pois kotoa, mutta mielestäni leikkiaikaa ei missään nimessä saisi nykyaikana vähentää, Outi Koskinen perustelee.

Koskisten tapauksessa lasten eskarimatka kymmenen kilometrin päähän Turenkiin vaatisi vanhempien kyyditystä. Perhe on nähnyt paremmaksi pitää lapset kotona, kun siihen kerran on mahdollisuus.

– Jos eskaripäivistä tulee pidempiä kuin koulupäivät, niin onko järkevää väsyttää lapsia jo vuotta aikaisemmin ennen kuin pääsee tositoimiin? Koskinen kysyy.

Ekaluokkalaisen taidot ja vähän enemmänkin

Virkamiehiä esikoulun väliin jättäminen huolestuttaa opetusministeriä myöten. Yleisen näkemyksen mukaan lapsi oppii esikoulussa, miten koululuokassa ja ryhmässä kuuluu toimia.

Koskinen kyseenalaistaa väitteen, että suoraan kotoa koulun aloittavat olisivat heti lähdössä muista jäljessä ja jotenkin vähemmän valmiita koulutyöskentelyyn.

– Miksi lapsen pitäisi sosiaalistua vain samanikäisten kanssa, eikö se ole parempi että tottuu toimimaan kaiken ikäisten kanssa?

– Meillä lapset ovat käyneet seurakunnan kerhoissa sekä harrastuksissa. Naapurustossa ja ystävillä on saman ikäisiä lapsia ja pihalla pyörii aina lainalapsia, koska meillä on tämä kesäharrastus, Koskinen viittaa perheen pyörittämään vadelmatarhaan.

Sitäpaitsi, Senjan osaaminen puhukoon puolestaan. Tyttö osaa ilman esikouluopetustakin kaiken sen, mitä lapsen oletetaan ennen kouluun menemistä oppivan. Sitoa kengännauhat, valita ja pukea itse vaatteensa, tehdä välipalaa ja ottaa ruokaa sen verran kuin jaksaa.

Ja osaa Senja vähän enemmänkin.

– Käännä kaikki kortit nurinpäin ja sikinsokin pöydälle…

Senja lukee malliksi Summan mutikka -kirjasta. Sujuvasti. Se ei onnistu edes monelta seitsemän vanhalta, eikä varsinkaan kuusivuotiaalta, jolloin Senja oppi lukemaan ja kirjoittamaan.
Äitikö opetti?

– Ensin katsoin kirjaimia ja sitten mä vaan yhtäkkiä osasin, Senja väittää.

Outi-äiti vahvistaa.
– Senja on omalla ajallaan kiinnostunut ja oppinut. Meillä on aina luettu paljon ääneen ja isommatkin lapset ovat aika kiinnostuneita kirjoista.

Esikoulutehtäviäkin on tehty, kuten kellonaikojen piirtämistä sanallisten ohjeiden mukaan, mutta ei mitenkään orjallisesti.
Outi Koskisen mielestä kotona lapsi oppii itse asiassa omatoimisemmaksi kuin esikoulussa, missä ruoka tulee suurtalouskeittiöstä ja taidot voi matkia muilta, jos ei itse hoksaa.

– Päiväkodeissa ei voi opettaa lapsia laittamaan ruokaa tai pesemään pyykkiä. Ne taas ovat sellaisia hommia, että ei niitä jaksa kotona iltaisin opetella, jos lapsi on ollut pitkän päivän poissa.

Koskisen mielessä oppivelvollisuuden ulottaminen yleiseurooppalaiseen tapaan kuusivuotiaisiin ei muuttaisi mitään, ainakaan paremmaksi.

– Nykyinen tilanne on hyvä, että jokainen perhe saa valita vapaasti. (HäSa)

Valmisteilla oleva varhaiskasvatuslaki ei vielä velvoita
Opetusministeri Jukka Gustafssonin mukaan hallitus on ottanut tehtäväkseen, että kaikki lapset saataisiin varhaiskasvatuksen piiriin.

Hallitusohjelmassa mukana oleva uusi varhaiskasvatuslaki siirtää päivähoidon sosiaali- ja terveysministeriön alaisuudesta opetus- ja kulttuuriministeriöön. Samalla laissa tullee entistä selkeämmin määritellyksi esikoulujen toiminnan tavoitteet.

– Lakia selvittäessä otetaan huomioon, pitäisikö varhaiskasvatukseen osallistumisesta tehdä nykyistä velvoittavampaa. Uskon, että olennaisena osana lainsäädännön kehittämistä tulevat olemaan erilaiset laatusuositukset, joista osa saattaa olla luonteeltaan ihan velvoittaviakin, Gustafsson sanoo.

Kaikki lapset esikouluun
Varhaiskasvatuslain muutos ei Gustafssonin mukaan kuitenkaan tarkoita sitä, että oppivelvollisuusiän alentaminen olisi ajankohtaista.

– Korostan, että varhaiskasvatusopetus on pehmeää valmistautumista kouluun, ei koulun alku.

Gustafsson on huolissaan niistä noin tuhannesta lapsesta per ikäluokka, jotka eivät vuosittain käy esikoulua. Moni näistä lapsista lähtee opetusministerin arvion mukaan koulutielle muita ikätovereitaan heikommista kantimista.

– Kyllä he varmaan ovat muita haavoittuvammassa asemassa aloittaessaan oppivelvollisuuden. Käytännössä ne lapset, jotka eniten tarvitsisivat esiopetuksen tuomaa tukea koulukypsyyden saavuttamiseen, jäävät ilman. Ajattelen nyt maahanmuuttajia ja erilaisia kansallisia vähemmistöjä.

Pidemmät päivät lasten parhaaksi
Gustafsson on aiemmin tuonut julki mielipiteensä alaluokkien pidempien koulupäivien puolesta. Hänen mukaansa 1.-3.-luokkien koulupäiviin olisi syytä lisätä yhden oppitunnin verran päivässä. Keskisuomalaiselle antamassaan haastattelussa (18.7.) ministeri sanoi opetustuntimäärien lisäämisen olevan välttämätöntä.

– Kun katsotaan kansainvälisiä tutkimuksia ja vähän laajemminkin, meillä ensimmäisen ja toisluokkalaisten koulupäivä on kohtuullisen lyhyt. Jos siihen lisättäisiin se yksi tai kaksi tuntia, niin on kyse vain siitä, että opetus toteutetaan lapsen ikäkauden ja kypsyyden mukaisesti.

Uuteen hallitusohjelmaan on kirjattu, että perusopetuksen tuntijako uudistuu vuonna 2016 niin, että mm. taito- ja taideaineiden sekä kielten opetusta lisättäisiin. Tuntimäärän lisääminen on tällöin tarpeellista, koska peruskoulun valinnaisuutta ei haluta lisätä.

– En sano, että yksittäisiä lapsia pitäisi laittaa mihinkään tiukkaan normatiiviseen muottiin, Gustafsson painottaa.

Gustafsson on myös visioinut koulujen entistä laajempaa iltapäiväkerhotoimintaa. Koulupäivien pidentäminen on hänen mukaansa täysin mahdollista ja tarpeellista.

– Olen itse yhteiskunta- ja kasvatustieteilijänä tarkka näistä asioista. Mielestäni lapsuus saa ja pitää jatkua vielä 7-8 vuotiaana ja senkin jälkeen. Oppivelvollisuusikä ei tarkoita lapsuuden loppumista.