Uutiset

Viikon Puheenaihe: Paikallista hirven perää riittää harvoin myytäväksi asti

Tuoreelle hirvenlihalle riittää selvästi kysyntää. Katinalan lihakaupassa on jonoa lähes ovelle asti, kun myytäväksi on saatu kaksi komeaa, lähes parisataa kiloista eläintä.

– Kyllä noiden viikossa pitäisi mennä, arvioi lihakaupan johtaja Tero Vihervaara.

Tälle alueelle saisi menemään aika paljon hirveä, mutta ongelmana on, että metsästäjät laittavat lihat mieluummin pakkaseen ja syöttävät sieltä vaikka koirilleen, kun saavat tuoretta tilalle, mies murjaisee.

Nyt lihatiskiin saadaan hirveä tipoittain, sieltä täältä haalimalla. Pian, pyhäinpäivän tienoilla on tulossa kuitenkin isompi lasti.

– Minulla on sopimus metsäyhtiö UPM:n kanssa. Heillä on Janakkalassa 15 kaatolupaa, joista kymmenen ruhoa jää tänne, Vihervaara paljastaa.

Hänelle toimitetaan UPM:ltä lista, jossa on raskaan sarjan päättäjien nimiä jonossa.

– Ensimmäisestä hirvestä leikataan pääjohtaja Jussi Pesoselle sisäfilee, viisi kiloa jauhelihaa ja paisti. Siitä sitten mennään listaa eteenpäin.

Vihervaaran mukaan lihaa jää kuitenkin roppakaupalla myös tavallisille kuluttajille myytäväksi. Hän toimittaa hirveä myös ruokakauppa Ryytimaalle kauppakeskus Tavastilaan sekä ravintoloista Tawastia Bankiin ja Turengin asemalle.

1200 kaatolupaa
Harvinaisemman lihan perässä kuljetaan tarvittaessa kauemmaksikin.

– Hirven lihaa joutuu metsästämään itsekin! Olen tottunut käymään Helsingin ja Tampereen kauppahalleissa. Riista kiinnostaa, eikä sitä valitettavasti ole aina saatavilla, sanoo Katinalaan hirven jauhe- ja keittolihojen perässä tullut Hannele Helasjoki.

Syyskuun alusta voimaan tulleen uuden elintarvikelain oli määrä helpottaa hirvenlihan ja muun riistan päätymistä kuluttajan pöydälle, mutta vaikuttaa siltä, että hirvenhimoinen kulinaristi joutuu edelleen seuraamaan lehti-ilmoituksia tai käyttämään suhteita.

– Taitavat hämäläiset metsästäjät itse syödä lihansa jatkossakin, ennustaa Suomen riistakeskuksen Etelä-Hämeen riistapäällikkö Jyri Rauhala.

Hirvijahdit alkavat toden teolla Hämeessä vasta tänä viikonloppuna. Rauhalan mukaan kaatolupia vanhan riistapiirin alueelle on myönnetty tavoitteiden mukainen 1200 kappaletta.

– Viime vuonna määrä taisi olla 1288, eli pientä pudotusta. Alueemme on pinta-alaltaan pienimmästä päästä, eikä lupien määrä ole kovin suuri. (HäSa)
Nakkikioskin avaamisesta riittää pelkkä ilmoitus
Uusi elintarvikelaki keventää byrokratiaa, kun yrittäjältä ei vaadita enää ennakkohyväksyntää. Metsästysseurat ovat edelleen kitsaita luopumaan saaliistaan, vaikka uuden lain myötä kalliita lihantarkastuksia ei enää tarvita.

Kahvilan, ravintolan tai muun elintarvikeyrityksen perustaminen käy jatkossa entistä helpommin, sillä uudistunut elintarvikelaki keventää toiminnan aloittamiseen liittyvää byrokratiaa.

Hygienian kannalta tämä ei kuitenkaan ole välttämättä hyvä juttu, sillä nyt terveysvalvontaviranomaisten on aikaisempaa hankalampi puuttua toimintaansa aloittelevan yrityksen epäkohtiin.

Syyskuun alusta voimaan tullut ja uudistunut elintarvikelainsäädäntö ei enää edellytä elinkeinonharjoittajan tiloilta ennakkohyväksyntää.

Jatkossa yrittäjän on jätettävä kunnan terveysvalvontaan pelkkä ilmoitus, jossa pyydetään ilmoittamaan vain harjoitettava toiminta sekä toiminnan laajuus. Ilmoitus on tehtävä viimeistään neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista.

– Senhän voi kuitata melkein yhdellä lauseella! Meidän pitäisi kuitenkin pystyä tekemään riskiarvio sen perusteella, ihmettelee terveystarkastaja Heimo Karjalainen.

Terveystarkastajat eivät Karjalaisen mukaan saa pyytää lisätietojakaan tuosta noin vain, vaan pyytämiselle pitää olla painavat perusteet.

– On myös yrittäjien etu, että asiat voidaan käydä läpi hyvissä ajoin etukäteen. Mikään ei tietenkään estä yrittää edelleenkään ottamasta yhteyttä esimerkiksi ennen tilojen vuokrasopimuksen tekemistä.

Tarkastusta ei tehdä automaattisesti
Karjalainen uskoo lakimuutoksen hankaloittavan jatkossa terveystarkastajan työtä, vaikka toisaalta se myös keventää huomattavasti vanhaa ja raskasta systeemiä.

Vanhan lain aikaan yrityksistä vaadittiin perusteelliset selvitykset tuotteista ja tiloista pohjapiirustuksineen. Selvittää piti esimerkiksi, ovatko tuotteet pakattuja vai eivät ja miten yrityksen jätehuolto on järjestetty.

Tilat myös tarkastettiin ennen toiminnan aloittamista, jotta voitiin varmistaa, että kaikki oli kunnossa. Nyt tarkastusta ei tehdä ennen toiminnan aloittamista ilman painavaa syytä.

Tarkastuksia tehdään kyllä sitten, kun yritys on toimintansa aloittanut, mutta ohjeita näistä ensimmäistä tarkastuksista ei ole vielä terveysvalvontaan tullut.

– Toiminnan saa aloittaa, mutta vastuu on yrittäjällä. Tietysti meitä huolettaa, että milloin tulee tarkastuksella eteen se ensimmäinen yritys, jossa ei esimerkiksi ole keittiössä asianmukaisia käsienpesupisteitä, Karjalainen miettii.

Vesipisteiden sijoittaminen, ilmanvaihto, viemäröinti ja siivousvälinetilojen puuttuminen ovat olleet juuri niitä asioita, joihin terveystarkastajat ovat vanhan lain aikaan ennakkohyväksyntää harkitessaan joutuneet puuttumaan.

Aina on joukossa innokkaita
Eikö järkevämpää olisi varmistaa, että tilat ovat asianmukaiset ja kaikki kunnossa ennen kuin toiminta aloitetaan?

– Kyllä ja tätä mieltä mekin olemme koko ajan olleet. Poliittiset päättäjät ovat tällaisen ratkaisun halunneet, vaikka viranomaiset ovat tietääkseni asiasta toisen suuntaisia lausuntoja luonnoskierroksella antaneet.

Karjalainen uskoo, että mahdolliset ongelmat koskevat lähinnä yrityksiä, sillä julkisia tiloja – kuten päiväkoteja, kouluja tai muita laitoksia – rakennettaessa tilat suunnitellaan tarkkaan tiettyä tarkoitusta varten. Esimerkiksi kahviloita taas voidaan yrittää perustaa liikehuoneistoihin, joita ei ole sellaiseen käyttöön rakennettu.

– Se huolettaa, jos näitä yrityksiä perustetaan asuinkerrostalojen alakerroksiin. Niissä tulee helposti hajuhaittoja asuinhuoneistoihin, jos ilmanvaihdosta ei ole huolehdittu kunnolla.

– Ongelmia voi kuitenkin odottaa aika pieneltä joukolta. Aina on joukossa innokkaita, jotka hyvän idean saadessaan tekevät ensin ja miettivät sitten vasta, mitä siitä tulikaan, Karjalainen sanoo. (HäSa)