Uutiset

Viikon puheenaihe: Persut seisovat muutoksen takana

Hämeen vaalipiiristä nousseet edustajat suuntaavat eduskuntaan tarmoa täynnä.

Eu-vastaisuus ja maahanmuuttokriittisyys. Siinä teemoja, joita perussuomalaiset pitivät pinnalla ennen eduskuntavaaleja.
Mutta entäs nyt, kun pääsylippu heltisi? Millaista muutosta aikovat Hämeen vaalipiiristä läpi menneet kolme perussuomalaista kansanedustajaa ajaa?

Rautatieasemalta kiirastorstaina tavoitettu hämeenlinnalainen Ismo Soukola pudottaa omat tärkeimmät muutoskohteensa hetkeäkään empimättä.

– Tuloerojen kasvun pienentäminen ja kaventaminen, ja toinen on valtion tuottavuusohjelman pysäyttäminen, poliisina aikaisemmin työskennellyt Soukola sanoo.

Jälkimmäistä tavoitetta ei ole kirjattu puolueen ohjelmaan.

Äänestäjille luvatun muutoksen toteutumista hän pitää mahdollisena, sillä 5:n kansanedustajan joukko on nyt kasvanut 39 hengen ryhmäksi.

Nuoret ja vanhukset
Hollolalainen Anne Louhelainen nostaa esille kaksi asiaa, tai oikeastaan ryhmää, joiden asioita pitäisi parantaa: vanhukset ja nuoret.

– Meidän pitäisi pystyä toiminaan nyt niiden äänitorvena, jotka eivät siihen enää itse pysty, osaa tai jaksa. Näkisin että se olisi suurin teemamme, Louhelainen sanoo ja viittaa vanhuksiin.

Erityisesti olisi turvattava hoitopaikkojen määrä ja paikan saanti silloin, kun se on ajankohtaista. Tärkeänä hän pitää myös sitä, että työelämästä ja koulusta syrjäytyneet nuoret saataisiin mukaan yhteiskunnan toimintaan.

Mutta hetkinen, entäs maahanmuuttopolitiikka, jota Louhelainenkin kritisoi näyttävästi vaalikampanjansa aikana?

Esimerkiksi hän nostaa maahanmuuttajien erityistuen, joka maaliskuun alussa muuttui takuueläkkeeksi. Tuen avulla turvataan toimeentulo vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalta. Kelan tilastojen mukaan erityistukea maksettiin vuonna 2010 yhteensä 24208 euroa. Tukea sai 5790 henkilöä.

– Kelan sivuilla lukee, että takuueläke maksetaan heille hakematta. Kuitenkin tämän maan rakentaneelle vanhusväestölle vain ilmoitettiin, että tulee kirje, jonka perusteella sitä voi hakea. Mielestäni suomalainen yhteiskunta ei ole kauhean tasa-arvoinen, kun tämän maan rakentaneita ihmisiä vielä nöyryytetään, että heidän pitäisi hakea takuueläkettä, mutta maahanmuuttajille, jotka tulevat tänne kuulemma töihin, sanotaan, että tämä maksetaan hakemuksetta.

– Auttaa pitää ja voidaan auttaa, mutta tämä on minusta mennyt aivan äärimmäisyydestä toiseen, Louhelainen sanoo.

Turvapaikkaturisteille stoppi
Maahanmuuttopolitiikka oli asikkalalainen James Hirvisaaren kärkiteema vaalien alla, ja sitä se on myös nyt. Miehen vaalisivuilta löytyy 14 kohdan tavoitelista, jolta löytyy muun muassa sellaisia asioita kuin pakkoruotsin poistaminen, ulkomaalaisten maakauppoihin rajoituksia sekä kuntaliitosten ja Eu:n liittovaltiokehityksen vastustaminen.

Kun Hirvisaarelta kysyttiin kahta tärkeintä muutoskohdetta ennen kuin hallituksen kokoonpanosta ja hallitusohjelmastakaan oli vielä tietoa, hän poimi listaltaan kaksi vaalityössä vahvasti näkynyttä teemaa.

– Turvapaikkaturisteille stoppi, siis sellainen maahanmuutto, joka ei hyödytä suomalaisia laisinkaan, vaan joka tulee kustannuksiksi yhteiskunnalle ja veronmaksajille. Suomessa on hieno sosiaaliturva ja se kyllä houkuttelee ihmisiä tänne.

Hirvisaari tarkentaa, ettei kysymys ole juuri tästä hetkestä, vaan maahanmuuttopolitiikan suunnasta. Kyse ei myöskään ole syrjinnästä, rasismista tai etnisyydestä, vaan siitä, että Suomeen tulee liikaa humanitaarista maahanmuuttoa, joka ei hänen mielestään hyödytä ketään.

Hetken pohdinnan jälkeen toiseksi asiaksi nousee päätöksenteon pysyminen kansallisissa käsissä. Muutokseen hän uskoo vahvasti.

– Kansalaiset ovat nyt aika selkeästi ilmaisseet mielipiteensä. (HäSa)

Miten käy muutoksen?
Muutosvaalit. Kuulostaa hyvältä. Muutos vie asioita eteenpäin, se korjaa ja parantaa. Mutta mikä on se muutos, jonka puolesta äänestettiin?

– Ulkomaalaispolitiikka on sellainen, mikä ärsyttää meitä pienituloisia. Jos ihminen tulee tänne ja haluaa oppia kielen ja tehdä työtä, se sopii. Elintasopakolaisia ei kaivata, sanoo Keijo Jäppinen, hämeenlinnalainen eläkeläinen.

– Toinen on tämä pankkikriisi. Nekin rahat tarvittaisiin täällä kotimaassa, hän jatkaa ja viittaa vaikeuksissa olevien euromaiden tilanteeseen.

Perussuomalaisten vaaliohjelmasta löytyi Jäppiselle sen verran monia tuttuja ajatuksia, että äänestyskopissa valinta oli helppo.

Mutta miten on, uskooko Jäppinen, että perussuomalaiset onnistuvat asioita aidosti muuttamaan?

– En tiedä. Se on huono homma, kun se Katainen pääsi jatkamaan. Se on yksi, mikä asioita jarruttaa, hän tuumaa.

Isot puolueet putosivat pilven reunalta
Yksivuotiaan Helmi Karvosen äiti, hämeenlinnalainen Tiia Heiskanen panee myös toivonsa perussuomalaisiin. Kotiäitinä hän kaipaa parannuksia erityisesti lapsiperheiden asemaan.

Muiden puolueiden ja puoluejohtajien edesottamukset tuntuivat Heiskasesta ajoittain jopa hupaisilta: esimerkiksi demareiden puheenjohtaja Jutta Urpilaisen visiitti leipäjonossa lähinnä nauratti Heiskasta.

Perussuomalaisissa häneen vetosikin puolueen linja ja ihmisläheinen sanoma.

– Ja sitten tämä ajatus, että hoidetaan ensin kotimaan asiat kuntoon ja ryhdytään vasta sitten korjaamaan muiden huolia, hän sanoo.

Persujen historiallista voittoa Heiskanen pitää pelkästään hyvänä asiana.

– Toivon, että isot puolueet ovat nyt pudonneet pilven reunalta.

Savosta tytärtään ja tyttärensä perhettä tervehtimään tulleet Vappu ja Timo Heiskanen äänestivät kristillisdemokraatteja, vaikka samoilla linjoilla sanovatkin tyttärensä kanssa olevan.

– Aika poskelleen on asiat menossa kaiken kaikkiaan. Esimerkiksi kristillisessä maassa pitäisi pystyä kristillisillä arvoilla elämään, Timo Heiskanen sanoo.

Yksi puolue ei tee muutosta
Hämeenlinnalainen Marsa Kiviranta katselee maailman menoa arkisin uimahallin kahvion tiskin takaa. Uskooko hän asioiden muuttuvan?

– Ei muutu, ei yksi puolue voi muuttaa asioita, hän sanoo.

Kiviranta ei äänestänyt perussuomalaisia.

– En todellakaan! hän puuskahtaa.

Perussuomalaiset nyt kuitenkin ovat kolmanneksi suurin puolue, joten miten tästä eteenpäin?

Hallituksen muodostamisessa saattaa syntyä hankaluuksia, mutta Kiviranta uskoo kuitenkin puolueiden saavan sovun aikaan. Enemmänkin häntä tuntuu huolestuttavan se, että suureen puolueeseen mahtui tällä kertaa niin runsaasti ensikertalaisia.

– On paljon isoja asioita, joista pitäisi päättää. Ja minusta on olemassa paljon tärkeämpiäkin asioita kuin maahanmuuttopolitiikka, mitä he ajavat.

Kivirannan tärkeiden asioiden listalla ovat muun muassa eläkeasiat, lasten päivähoito sekä vanhustenhoito.

Muutos ei tapahdu hetkessä
Sairiossa Cärolin Pukki rupsuttelee pihaa kevätkuntoon. Hän ei usko perussuomalaisten kykenevän dramaattiseen muutokseen, sillä asioilla on tapana edetä hitaasti ja nyt valituilla kansanedustajilla on vain neljä vuotta aikaa lunastaa lupaamansa muutos.

– Eivätkä ne siellä aivan yksin ole päättämässä, hän lisää.

Pukin perheessä ei äänestetty, sillä Cärolinilla tai hänen miehellään ei ole Suomen kansalaisuutta. He molemmat ovat paluumuuttajia, inkerinsuomalaisia juuriltaan, tosin Suomessa ja Hämeenlinnassa he vasta toisensa tapasivat.

– Suomeen tulin vuonna 1996, paremman elintason perässä, hän sanoo.

Tällä hetkellä hän on äitiyslomalla, mutta syksyllä olisi tarkoitus palata töihin myyjäksi. Muutosta Pukki ei osaa kaivata, sillä asiat ovat perheessä hyvin. Kotiäidin arkeenkaan hän ei kaipaa parannuksia, sillä kyse on valinnoista. Töitä on molemmilla.

Mutta mitä tuumaa paluumuuttaja perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikasta?

– Aika negatiivinen yleisilmehän siinä on ollut. Puhutaan, että Suomessa tarvitaan työntekijöitä ja jos maailmalle leviää sellainen käsitys, että tämä on joku takapajula, ei sekään hyvä ole, hän sanoo. (HäSa)