Uutiset

Viikon puheenaihe: Pyöräilijät ja kävelijät kaipaavat lisätilaa

 

Keskustan kävely- ja pyöräilymahdollisuuksissa sekä pysäköinnissä on selkeästi parantamisen varaa – ainakin, jos katsotaan tuoreen liikennekyselyn vastauksia. Kaupunkilaisten mielestä kolmen suurimman ongelman joukkoon lukeutuvat sekä pyöräteiden ja pyöräilyreittien vähäinen määrä että kevyenliikenteenväylien huono kunto.
 
Kyselyssä kartoitettiin Hämeenlinnan ydinkeskustan liikennepulmia. Vastaukset on käyty läpi konsulttifirma Sito oy:ssä.
 
Pyöräväylä voisi istua Lukiokadulle
Ainoa kunnollinen keskustan pyöräilyreitti kulkee nykyään rantaa pitkin. Keskustan läpi ei mene turvallista reittiä.
 
Siton projektipäällikkö Juha Mäkinen katsoo, että keskustaan tarvittaisiin vähintään yksi itä–länsisuuntainen reitti ja tämän lisäksi vähintään yksi pohjois–eteläsuuntainen yhteys.
 
Itä–länsisuuntainen pyöräväylä olisi Mäkisen mukaan kannattavinta piirtää Lukiokadulle, minne sitä myös yleisöpalautteen perusteella on eniten toivottu. Kadulla on jo nyt paljon koululaisliikennettä.
 
Pohjois–eteläsuuntaisen väylän paikka taas riippuu muun muassa siitä, millaisia reittejä pitkin joukkoliikenne päätetään keskustassa järjestää. Väylä voisi sijoittua esimerkiksi Sibeliuksenkadulle tai Kasarmikadulle.
 
Kevyenliikenteenväylien rakentaminen keskusta-alueelle ei ole lainkaan mahdotonta, sillä katutila on liikennekonsulttien mielestä turhan leveä.
 
– On molemminpuolista, jäsentelemätöntä pysäköintiä ja kaksi ajorataa samaan suuntaan, mikä ei liikenteellisesti ole välttämätöntä.
 
Katutilan uudelleen jakaminen ja ajoratojen kaventaminen laskisivat ajonopeuksia keskusta-alueella. Vain Paasikiventien voi katsoa olevan varmuudella sellainen väylä, joka säilyy jatkossakin nykyisen levyisenä. Kaksisuuntainen liikenne kahdella eri kaistalla on siellä liikennemäärien vuoksi perusteltua.
 
Kävelykatu voisi venyä molemmista päistä
Hämeenlinnan keskustan autoilupainotteisuutta voitaisiin keventää kävelykatua pidentämällä. Projektipäällikkö Mäkinen pitää Hämeenlinnan nykyistä kävelykatua sijainniltaan hyvänä ja muutoinkin toimivana, joskin kehittää sitä voitaisiin edelleen.
 
Mäkinen uskoo, että kaupungille jätettävässä ehdotuksessa esitetään kävelykadun pidentämistä molemmista päistä: sekä torille että moottoritien katteen kauppakeskukselle asti.
 
– Keskustan painopiste säilyisi, kun kävelykadun saisi liitettyä uuteen kauppakeskukseen ja toriin.
Lukiokadulta Varikonniemeen yhdessä ehdotuksessa piirretty silta sai kannatusta, joskin kevyenliikenteen siltana.
 
Yli 40 prosenttia vastaajista koki keskustan ongelmaksi pitkäaikaispysäköintipaikkojen puutteen. Näin silti, vaikka keskustan tuntumaan on juuri avattu uusi pysäköintitalo Kaivoparkki.
 
Tilaajajohtaja Päivi Saloranta tosin arvelee, ettei Kaivoparkin vaikutus vielä näy vastauksissa – vastaushetkellä se kun ei ollut vielä edes auki.
 
– Pitkäaikaispysäköinti on vähentynyt keskustasta, ja se näkyy vastauksissa. Haluaisin oikeastaan tehdä muutaman vuoden päästä vastaavanlaisen kyselyn ja selvittää, miten Kaivoparkki on vaikuttanut, hän sanoo.
 
Kadunvarsipysäköintiä tuskin lisätään
Pysäköinnistä kysyttäessä suurin osa, eli 30,1 prosenttia vastaajista halusi kehittää keskustassa kadunvarsipysäköintiä. Tilaajajohtaja ymmärtää yskän, mutta toteaa tavoitteen olevan hienoisessa ristiriidassa kevyenliikenteen kehittämisen kanssa.
 
Hän pitää selvänä, että jatkossa kadunvarsipysäköinti on varattu lyhytaikaiseen asiointipysäköintiin ja pitkäaikaisparkkeeraajat ohjataan varta vasten rakennettuihin pysäköintilaitoksiin.
 
Juha Mäkinen puolestaan uskoo pysäköintipaikkojen määrän esityksessään kasvavan nykytilanteesta. Hän pitää todennäköisenä, että ehdotuksessa tullaan esittämään pysäköintilaitoksen tekoa keskustaan.
 
Kadunvarsipysäköinnin määrää tuskin lisätään, mutta Mäkisen mukaan asukkaiden toiveisiin voidaan vastata yksinkertaisemminkin keinoin – esimerkiksi liikennemerkkimuutoksilla.
 
Ehdotus valmistunee toukokuussa
Kaupunki on tilannut konsulttifirmalta ehdotuksen siitä, miten keskustan liikenne voitaisiin tulevaisuudessa järjestää. Projektipäällikkö Juha Mäkisen mukaan ehdotus valmistuu toukokuun loppuun mennessä, ja esitys on todennäköisesti kolmen kommentoitavana olleen vaihtoehdon yhdistelmä.
 
Valmistumisensa jälkeen esitys etenee normaaliin tapaan lautakuntakäsittelyyn ja tulee todennäköisesti vielä kaupunkilaisten kommentoitavaksi. (HäSa)
 
 
 
 
 
Suosituin bussireitti tutkitaan tarkasti
Liikennejärjestelyihin vaikuttaa ratkaisevasti, miten joukkoliikenne keskustassa järjestetään. Koska varsinaiseen liikennekyselyyn vastanneista vain murto-osa oli joukkoliikenteen käyttäjiä, jaettiin kaupunkiliikenteen matkustajille vielä oma kyselynsä.
 
Kaupunkibussiliikenne itä-länsisuunnassa keskitetään Palokunnankadulle. Sen sijaan Turuntien siltaa kohti menevän liikenteen kohtalo on vielä ratkaisematta. Pohjois-eteläsuuntaiseksi pääreitiksi on ollut esillä kolme vaihtoehtoa:
 
Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan bussit kulkisivat Sibeliuksenkatua pohjoiseen ja Kasarmikatua etelään. Kakkosvaihtoehdossa molempiin suuntiin kulkeva liikenne olisi keskitetty Kasarmikadulle ja kolmosvaihtoehdossa liikenne olisi keskitetty Sibeliuksenkadulle.
 
Linja-autoasema säilyy samoilla kulmilla kuin tähänkin asti. Päätöstä siitä, säilyykö asema vanhassa rakennuksessa vai rakennetaanko sitä varten uusi rakennus, ei ole vielä tehty.
 
– Linja-autoasemasta halutaan solmukohta, josta paikallisliikenteestä voisi vaihtaa seutu- ja kaukoliikenteen busseihin. Nykyisin se, että Hallituskadun mäeltä pitää kävellä – kumpaan suuntaan onkin menossa – ei ole bussinkäyttäjän kannalta paras mahdollinen ratkaisu, joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio perustelee uudistustarvetta.
 
Risteykset kriittisimpiä kohtia
Kyselyvastauksia sai palauttaa viime viikon loppuun asti. Keskiviikkona niitä oli palautettu jo noin 330 kappaletta ja Maarit Kaartokallion mukaan kaikki vaihtoehdot olivat saaneet ääniä.
 
Kun kaikki vastaukset on palautettu, käyty läpi ja yleisön suosikkireitti on tiedossa, aikoo kaupunki ryhtyä selvittämään tarkemmin, miten suunnitelma taipuisi käytäntöön. Työhön on tarkoitus käydä heti.
 
Etenkin kakkos- ja kolmosvaihtoehdossa pitäisi varmistaa, että kahteen suuntaan kulkevat bussit mahtuisivat liikkumaan rinnakkain esimerkiksi risteyksissä.
 
– Risteykset ovat kriittisimpiä paikkoja. Bussit todennäköisesti vielä mahtuisivat kohtaamaan, mutta jos seassa on paljon henkilöautoja, kasvavat riskit. Täytyy punnita, mitkä mahdollisuudet meillä on rajoittaa henkilöautoilua jollakin kadunpätkällä.