Uutiset

Viikon Puheenaihe: Ruoan hinta jatkaa nousuaan

 

Ruoan hinta on noussut Suomessa tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä viisi prosenttia, eivätkä hinnat tulevaisuudessa ainakaan laske. Erityisesti Yhdysvaltoja ja Venäjää vaivannut kuivuus on nostanut ruoan hintaa ympäri maailmaa.
 
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan markkinat reagoivat nopeasti viljelyn takaiskuihin, mikä näkyy kohoavissa hinnoissa.
 
– Arvioni mukaan YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön ruokaindeksi tulee syksyn aikana tekemään kaikkien aikojen ennätyksen, Marttila sanoo.
 
Hintojen korotusta on Marttilan mukaan vaikea ennustaa, sillä siihen vaikuttaa raaka-aineiden hinnan lisäksi myös markkinat. Ruokamarkkinoiden toimivuudella ja kilpailulla on suuri vaikutus kuluttajan ruokakuluihin.
 
Marttilan mukaan myös tuotantotarvikkeiden kuten lannoitteiden ja rehujen hinta on noussut. Tämä aiheuttaa paineita hinnankorotuksiin myös Suomessa.
 
– Jos kuluttajahinnat eivät nouse, loppuu suomalainen ruoantuotanto. Sitten hommataan maailmalta ruokaa, joka on vielä kalliimpaa. Tämä tulee olemaan useamman kymmenen vuoden ilmiö, ruoan hinta kipuaa ylöspäin, Marttila ennustaa.
 
Suomalainen lihantuotanto vaarassa
 
Etenkin lihatuotteiden hinnat tulevat Marttilan mukaan nousemaan rajusti syksyn aikana.
 
– Lihatuotteissa ei ole vielä nähty hinnankorotuksia. Sekä lihatalonpojat että lihateollisuus tekevät tällä hetkellä raskaasti tappiota.
 
Marttila uskoo, että hintoja korottamalla suomalaisen lihateollisuuden tulevaisuus saadaan turvattua. Hinnankorotukset on kuitenkin tehtävä ajoissa.
 
Marttila muistuttaa, että valtiolla tai EU:lla ei ole resursseja perustaa kattavia tukijärjestelmiä, joiden kautta lihateollisuus voitaisiin pelastaa. Näin suuret rahat voidaan saada vain markkinoilta hintoja nostamalla.
 
Lihantuottajien korottaessa hintojaan Marttila toivoisi markkinoiden muilta osapuolilta kohtuullisuutta.
 
– Kun ketjun alkupäässä on kovat korotuspaineet, on ainoa vastuullisen toiminnan malli se, että pitäydytään kohtuudessa eikä lähdetä hakemaan ylisuuria voittoja. Eihän suomalaisen kuluttajankaan kukkaro määrättömiin jousta, Marttila sanoo.
 
Oikea hinta kannustaa tuottamaan
 
Viime aikoina on nähty myös, kuinka kauppojen hyllyiltä loppuvat tietyt ruoka-aineet lähes kokonaan. Tästä hyvinä esimerkkeinä toimivat voi ja kananmunat.
 
– Tällaiset tilanteet tulevat aina yllättäen, koska kuluttajien käyttäytymistä on vaikea ennustaa. Kuten voin kanssa nähtiin, ihmiset alkoivat hamstrata sitä ja se loppui nopeasti kesken, Juha Marttila sanoo.
 
Marttilan mukaan tulevaisuudessa pulaa saattaa tulla suomalaisesta lihasta. Jos lihan hinnankorotuksia ei tehdä riittävän pian, loppuu tuotanto monella tilalla. Marttila sanoo, että kotimaisen lihan saatavuusongelmat lisääntyvät tämän jälkeen erityisen nopeasti.
 
– Jos hinta on oikea, se kannustaa tuottamaan. Silloin ei tule pulaa lihasta. Totta kai rajat ovat auki, mutta halpaa ruokaa on maailmalta vaikea löytää. (HäSa)
 

Viljapula saattaa vaikuttaa kahvinkin hintaan

 
Meiran osto- ja laatupäällikkö Atte Salomaa arvelee, että ruoan hinnan nouseminen maailmalla saattaa vaikuttaa myös kahvin hintaan.
 
– Kahvimarkkinat ovat olleet aika levottomat viime kuukausien aikana. Henkilökohtainen aavistukseni on, että mahdollinen viljanpuute maailmassa saattaa nostaa kahvin hintaa, Salomaa sanoo.
 
Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan puolen kilon kahvipaketti maksoi heinäkuussa keskimäärin 4,09 euroa. 
 
Kahvi on tällä hetkellä kuitenkin halpaa vuoden takaisiin hintoihin verrattuna. Kovimman hinnan kahvista sai maksaa viime vuoden heinäkuussa, jolloin paketti maksoi keskimäärin 4,52 euroa.
Salomaan mukaan raakakahvin hinta alkoi nousta nopeasti vuonna 2010, sillä maailmassa oli pulaa arabica-kahvista, jota myös suomalaiset juovat.
 
– Iso kahvintuottaja Kolumbia aloitti kahvipensaiden istutusohjelmia. Maasta otettiin pois ikääntyneitä pensaita ja tilalle istutettiin uusia. Menee aina muutama vuosi, ennen kuin uusi puu alkaa tuottaa kunnolla satoa, Salomaa kertoo.
 
Suomalaiset ovat kahvikansaa
 
Atte Salomaan mukaan raakakahvin hinnanvaihtelut näkyvät Suomessa muutaman kuukauden viiveellä. Tällä hetkellä New Yorkin pörssihinta raakakahville on noin kolme euroa kilolta.
 
– Mitä korkeammalla kahvipaketin hinta on, sitä suurempi on raaka-aineen osuus siitä. Muissa kustannuksissa ei ole niin suuria muutoksia kuin raakakahvin hinnassa, Salomaa sanoo.
 
Oli kahvin hinta mikä hyvänsä, tuntuu suomalaisilla kuitenkin olevan aina varaa kahvipaketin ostamiseen.
 
Paahtimoyhdistyksen mukaan suomalaiset ovat maailman innokkaimpia kahvinjuojia. Suomessa kulutetaan vuosittain noin 50 miljoonaa kiloa kahvia, mikä tarkoittaa, että keskimäärin jokainen suomalainen nauttii päivittäin 4-5 kupillista kahvia.
 
– Kahvin juonnissa on ehkä ollut pientä hiipumista. Kuitenkin sanoisin, että kahvin käyttö on edelleen korkealla tasolla Suomessa. En myöskään näkisi, että kahvin hinta tulisi kovin radikaalisti muuttamaan sen käyttämistä, Atte Salomaa arvelee.

 

 

Veronkorotus iskee pienituloisiin

Ruoan hintaa saattaa nostaa myös vuodenvaihteessa tapahtuva arvonlisäveron korottaminen. Ruokaa koskeva arvonlisävero nousee silloin 13 prosentista 14 prosenttiin. Hallitus sopi asiasta kehysriihessään maaliskuussa.
 
Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtajan Kari Luodon mielestä ruoan arvonlisäveron korottaminen oli hallitukselta huono ratkaisu.
 
– Toki ymmärrän, että valtio tarvitsee lisää rahaa, mutta ei ole oikein, että se tehdään ruoan hinnan korotuksen kautta. Sehän juuri iskee kaikkein eniten pienituloisiin, koska kaikkien on pakko syödä, Luoto sanoo.
 
Luoto ei uskalla vielä arvioida, vaikuttaako verokorotus suoraan kuluttajien ruokakuluihin.
 
– Markkinat näyttävät, meneekö veronkorotus täysimääräisenä hintoihin.
 
Vuonna 2009 arvonlisäveroa laskettiin viisi prosenttiyksikköä. Tuolloin veroalennus näkyi suoraan tuotteiden hinnoissa.
 
Suomessa maksetaan ruoasta huomattavasti korkeampaa arvonlisäveroa kuin muissa EU15-maissa eli maissa, jotka kuuluivat unioniin ennen vappua 2004. Keskimäärin ruoan arvonlisävero on EU15-maissa kahdeksan prosenttia.
 
Ruoan arvonlisäveroa ei pitäisi Luodon mielestä ainakaan lisätä enempää. Sen laskemisella puolestaan voisi olla positiivisia vaikutuksia.
 
– Kyllä verojen laskemista ilolla tervehdittäisiin. Se toisi lisää ostovoimaa kuluttajille yleisesti ja ruoan kulutuskin lisääntyisi.