Uutiset

Viikon puheenaihe: Suurkoulu syntyy pika-aikataululla

Normaalikoulun tiloissa ensi vuoden elokuussa aloittava alakoulu on yksi maan suurimmista: oppilasmäärä kasvaa reiluun 600:aan, kun Normaalikoulu yhdistyy Ojoisten kouluun. Liikenteen vaaranpaikat selvitetään Ojoisten ja Normaalikoulun välillä kevään aikana.

Rehtorina jatkaa Ojoisten koulun nykyinen rehtori Pasi Rangnell.

Koulun koko kasvaa tulevaisuudessa vielä entisestään, jos suurkouluun päätetään ohjata osa niistä koulunsa aloittavista lapsista, jotka olisivat perinteisesti menneet Myllymäen kouluun. Näin siksi, että suurkoulun syntyminen pakottaa miettimään oppilaaksiottorajaa uudestaan.

Ojoisten koulun vanhempainyhdistys ei halua vielä tässä vaiheessa ottaa kantaa asiaan.

Vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja Minna Rontu kertoo, että yhdistys päättää mahdollisista jatkotoimenpiteistä vasta 23. marraskuuta pidettävän hallituksen kokouksen jälkeen.

Opettajia palkataan, koulureitit selvitetään
Normaalikoulun oppilaat jatkavat ensi syksynä koulua nykyisen opetussuunnitelmansa mukaan, ja saavat siten pitää kieli- ja kuvataidepainotuksensa. Normaalikoulun opettajien rekrytointia hoitaa palvelujohtaja Mika Mäkelä.

– Ihan ensimmäisenä täytyy ratkaista, lähdemmekö rekrytoimaan väkeä julkisesti vai edetäänkö työnkiertoajatuksella, eli rekrytoidaanko ihmisiä sisältä, Mäkelä sanoo.

Ojoisten koululta Normaalikoululle siirtyvien oppilaiden koulumatka pitenee. Koulujen välimatka on 1,7 kilometriä. Koulukyytiläiset saavat pitää kyytinsä, mutta muille selvitetään turvallisimmat koulureitit.

– Kevään aikana selvitetään vaaranpaikat ja esitetään tarvittavat liikennevalot tai muut vastaavat, ja katsotaan että reitit ovat turvallisia, kertoo tilaajajohtaja Markku Rimpelä.

Isompi yksikkö tulee edullisemmaksi
Suurkoulun syntyyn vaikutti, että kaupunki joutuu järjestämään ensi syksystä lähtien opetuksen Tampereelle siirtyvän Normaalikoulun oppilaille.

Ojoisten koulussa todetut vaikeat sisäilmaongelmat taas pakottivat etsimään Ojoisten koululle väistötilat. Ojoisten koulun remontoiminen olisi tullut kalliiksi, joten tästä vaihtoehdosta luovuttiin. Kustannusarvio on 12 miljoonaa euroa.

– Isompi yksikkö tulee totta kai edullisemmaksi. Normaalikoulun rakennuksen sisälle mahtuu reilusti enemmän kuin 370 oppilasta, mikä on koulun nykyinen oppilasmäärä. Tarkistettuja mittauksia ei ole vielä saatu, mutta kouluun mahtuisi meille annetun arvion mukaan jopa 500 oppilasta. Eihän meidän kannata pitää vajaakäytöllä näitä tiloja, tilaajajohtaja Markku Rimpelä sanoo.

Tiloja vuokrataan tarpeen mukaan
Ojoisten koulun siirtämistä Normaalikoulun tiloihin puolsi Rimpelän mukaan myös se, että itse rakennus on kouluksi rakennettu. Lisätilaa saadaan tarvittaessa OKL:ltä vapautuvasta rakennuksesta.

– Yliopistokiinteistöiltä vuokrataan tiloja tarpeen mukaan. Meidän ei ole pakko vuokrata sieltä kaikkia, otetaan vain mitä tarvitaan, hän painottaa.

Kun tilaajapuolella selvitettiin eri vaihtoehtojen kustannuksia, tilakustannuksiltaan halvimmaksi vaihtoehdoksi haarukoitui, että kolme koulua eli Ojoinen, Normaalikoulu ja Myllymäki yhdistyisivät. Tällöin kustannukset kasvaisivat vuositasolla noin 320 000 euroa.

Kustannukset nousevat joka tapauksessa, sillä Normaalikoulun oppilaat siirtyvät Tampereen yliopiston alaisuudesta kaupungin vastuulle.

Paljon kiinni johtajasta
Tilaajajohtaja Markku Rimpelä myöntää, että suurkoulussa piilee omat vaaranpaikkansa. Hän ei kuitenkaan usko, että iso koulu hajoaa käsiin, sillä suuri kokonaisuus voidaan suunnitella toimimaan pienempinä kokonaisuuksina. Oleellista on, että koulupäivä rytmitetään niin, ettei ruuhkia synny.

– Seminaarimäen rakennukset ovat muodoltaan sellaisia, että siellä pystytään hyvin jakamaan opetus pienempiin ryhmiin. Voitaisiin luoda pienten lasten tiimi ja kolmos-nelonen- ja vitos-kutonen-tiimit.

Vanhemmat ovat tuoneet esiin huolensa siitä, että pieni oppilas hukkuu isossa yksikössä joukkoon. Rimpelä ei kuitenkaan pidä tätä uhkana siksi, että jokaisella luokalla on oma tuttu luokanopettajansa.

– Iso koulu saadaan toimimaan huonosti, jos johtamiseen tai yhteisöllisyyden luomiseen ei panosteta. Silloin voidaan aiheuttaa niitä riskejä, että lapset joutuisivat hunningolle tai yksittäinen lapsi unohtuisi.

Rimpelä on perustellut suurkoulua muun muassa kielitarjonnan monipuolistumisella sekä koulun sijainnilla.

Kielitarjonnassa valinnaisuus ei kuitenkaan merkittävästi kasvaisi, sillä alakoululaisilla on perinteisesti ollut valittavanaan vain yksi tai kaksi vaihtoehtoa. (HäSa)

Tästä on kysymys
Ojoisten koulu ja Normaalikoulu yhdistyvät yhdeksi suureksi alakouluksi ensi vuoden elokuun alussa.
Ojoisille jää alkuopetus, eli 1-2-luokat. Nämä yhdistetään suunnitteilla olevan varhaiskasvatuskeskuksen tiloihin.
Normaalikoulun tiloihin syntyy noin 600 oppilaan alakoulu.
Toukokuuhun mennessä tutkitaan lisäksi, miten Normaalikoulun oppilaaksiottoalue vaikuttaa Myllymäkeen.
Lautakunnan yksimielinen päätös oli, ettei Myllymäen koulun lakkauttamista selvitetä tässä vaiheessa.
Vanhemmat ovat vastustaneet suurkoulun perustamista kiihkeästi.
Asiasta päätti viime viikolla lasten ja nuorten lautakunta.

”Meillä ei ole täällä mitään hätää”
Epävarmuus tulevasta heijastuu Myllymäen koulun arkeen, vaikka lakkautuspuheet onkin nyt kuopattu.

Myllymäen koulussa on yritetty keskittyä viime aikoina tavallista tarmokkaammin koulutyöhön. Keskittymistä oppilailta ja henkilökunnalta onkin vaadittu, sillä koulu vedettiin pari viikkoa sitten aivan yllättäen mukaan suurkoulukeskusteluun.

Suunnitelmat tulivat vanhemmille ja henkilökunnalle täytenä yllätyksenä. Tyrmistystä herätti etenkin ajatus koulun lakkauttamisesta.

Esitys Myllymäen koulun tulevaisuudesta valmistuu ensi toukokuuhun mennessä. Lasten ja nuorten lautakunta päätti kuitenkin viime viikolla, ettei Myllymäen koulun lakkauttaminen ole selvitettävien vaihtoehtojen joukossa.

Lautakunnan varapuheenjohtaja Satu Aaltonen (sd.) vahvistaa, että lautakunta halusi pyyhkiä koulun lakkautuksen päätöksestä yksimielisesti.

Myllymäkeen on riittänyt tulijoita
Rehtori Teea Rotko-Varismäki kummastelee, miksi ylipäätään koulun tulevaisuuden linjoja pitää nyt pohtia.

– Emme ole hiipuva koulu, vaan vetovoimainen koulu, joka palvelee kahden kaupunginosan lapsiperheitä lähellä keskustaa, hän sanoo.

Hänen suurin huolensa on, kutistetaanko koulu olemattomaksi, vaikka lakkauttamista ei enää pohdittaisikaan.

– Meillä ei ole täällä mitään hätää. Tilat ovat ahtaat, mutta me pärjäämme. Koulu täytyy varmasti jossain vaiheessa peruskorjata, mutta luulen, että tämä on yksi Hämeenlinnan terveimmistä kouluista. Monella muulla tuntuu olevan paljon akuutimpi tilanne kuin meillä, Rotko-Varismäki sanoo.

Myllymäen alakoulussa on kymmenen perusopetusryhmää, joten koulu on käytännössä puolitoistasarjainen. Oppilaita on 230. Ryhmäkoot ovat toki suuret, mutta toisaalta tulijoita on riittänyt.

– Pelkkänä 1-2-luokkien kouluna tämä ei palvelisi alueen lapsiperheitä. Mielestäni tällä alueella kuuluu olla oma alakoulu. Ehdottomasti olen sitä vastaan, että alueemme lapset lähetettäisiin tulevaisuudessakaan suurkouluun. Minun on mahdoton nähdä, että koulunaloitus tuntuisi pienestä alkuoppilaasta suurkoulussa turvalliselta, rehtori sanoo.

Rotko-Varismäki pelkää sitä samaa, mitä niin kovin muukin: toteutuuko suuressa koulussa yhteisöllisyys ja unohdetaanko oppilas.

Kuntokartoitus vielä tekemättä
Tilaajajohtaja Markku Rimpelän mukaan Myllymäen koulun tilannetta on mietittävä, koska tilat ovat käymässä ahtaaksi. Rakennuksissa on tarkoitus tehdä myös kuntokartoitus, minkä perusteella jatkoa mietitään. Vielä ei kuitenkaan ole tiedossa, tarvitseeko koulu remonttia ja jos tarvitsee, niin millaista.

Tulevaisuuden kannalta kaikki vaihtoehdot ovat vielä avoinna ja toukokuuhun mennessä selviää, millaista vaihtoehtoa Myllymäen tulevaisuudeksi esitetään.

– Siksi otetaankin nyt aikaa, että selvitetään asiaa. Täytyy miettiä tulevaisuutta: jatkaako koulu sellaisenaan, vai varhaiskasvatus 1-2:na vai niin, että siellä on puhtaasti yksisarjainen 1-6-luokkien koulu tai jotain muuta.

Myllymäen tilanne haluttiin selvittää myös siitä syystä, että Normaalikoulun ja Myllymäen koulun oppilaat tulevat jo nyt paljolti samoilta alueilta.

Osa on kokenut jo epävarmuuden
Myllymäen rehtori Teea Rotko-Varismäen mukaan tilanteen tekee erityisen kipeäksi se, että osa koulun oppilaista perheineen on jo kertaalleen joutunut käymään läpi vastaavanlaisen myllerryksen.

Kaksi vuotta sitten kaupunki lopetti Kankaantaan koulun. Oppilaat siirtyivät silloin Myllymäkeen.

– Huoli varjostaa lapsia. Vanhemmat taas ihmettelevät, että mitä tämä on, kun kaksi vuotta sitten heille sanottiin, että no niin, tässä on teille lähikoulu. Tuntuu myös kohtuuttomalta, että sama opettajakunta joutuu taas elämään koulua koskevien muutosten paineessa, rehtori sanoo.

Oppilaiden tilannetta miettii myös luokanopettaja Anniina Paronen. Hänen luokallaan on Kankaantaan koulusta kaksi vuotta sitten Myllymäkeen siirtyneitä oppilaita. Parosen mukaan nyt neljättä luokkaa käyvät oppilaat ovat sopeutuneet muutokseen melko hyvin.

– Aika hurjalta tuntuisi, että taas sama porukka joutuisi muuttamaan suurempiin ympyröihin.

Hurjalta tämä tuntuu myös oppilaiden mielestä. Kankaantaan koulussa luokkia oli vain kaksi, joten muutto Myllymäkeä vielä suurempiin ympyröihin olisi jo koettua muutosta vielä suurempi.

– Sinnehän eksyisi! Myllymäessä hyvää on se, että täällä tunnetaan opet ja oppilaat etunimeltä, miettivät neljäsluokkalaiset Joonas Koponen ja Ville Rautakorpi.

Rotko-Varismäkeä harmittaa, että kouluverkkoasiaa on ryhdytty valmistelemaan sellaisella kiireellä. Hän kokee, että sekä koulun väki että kuntalaiset on ohitettu valmistelussa.

Myöskään tiedottaminen ei saa kiitosta, sillä kysymyksiin on ollut vaikea saada vastauksia, ja julkisuudessakin on liikkunut väärää tietoa.