Uutiset

Viikon puheenaihe: Vuokralaiset selittävät, kaupunki kärsii

Innoparkin ympärillä vellonut keskustelu heittää synkän varjon koko kaupungin ylle. Näin uskoo Visamäen yksikön pitkäaikaisimman vuokralaisen, Ambientian, toimitusjohtaja Ville Availa.

Hän ei usko kohulla olleen ”sen kummempia” vaikutuksia yrityksen toimintaan, mitä nyt muutamille yhteistyökumppaneille asiaa on joutunut selittelemään.

Sen sijaan Availa kritisoi Innoparkia koskenutta uutisointia, joka on hänen mielestään eksynyt sivuraiteille, sekä harmittelee kohun aiheuttavan hallaa kaupungin imagolle.

– Sen perusteella, mitä olen muilla paikkakunnilla kuullut rikollisesta toiminnasta, jota Hämeenlinnassa harrastetaan, sanoisin, että tämä on ollut aika haitallista. Tuntuu, että monet ovat noteeranneet, että Hämeenlinnassa on jotain pielessä. Keskustelu voi antaa sellaisen kuvan, että tämä ei ole kovin elinkeinomyönteinen kaupunki, Availa sanoo.

– Tässä on käyty kaupungin sisäistä keskustelua julkisuudessa, joka olisi ehkä pitänyt käydä päättäjien keskenään. Pidän myös uutisointia varsin vahingollisena kaupungin kannalta. Ikään kuin jollakulla olisi ollut kova tarve löytää jotain vikaa siitä, että kaupunki on tehnyt elinkeinopolitiikkaa ja pyrkinyt saamaan alueelleen lisää toimitiloja ja yrityksiä.

Availa pitää tärkeänä, että Innopark-keskustelu saataisiin mahdollisimman pian päätökseen. Kun moottoritien kattaminen sekä muut hankkeet saadaan vauhtiin, olisi tärkeää, että kaupunki näyttäisi mahdollisimman vetovoimaiselta ulkopuolisten silmissä.

Eri alojen osaajia
Yrityksille verkkopalveluja sekä verkkosovelluksia suunnitteleva Ambientia työllistää Hämeenlinnassa noin 40 henkeä. Hämeenlinnassa yritys on toiminut pian yksitoista vuotta. Yrityksellä on lisäksi toimipisteet Helsingissä, Joensuussa, Tampereella, Turussa ja Tukholmassa.

Kaikkiaan Innoparkin kolmessa yksikössä – Lammilla, Moreenissa ja Visamäessä – toimii lähemmäs 80 yritystä. Monilla vuokralaisista on useita toimipaikkoja ympäri maata.

Visamäessä yritysten kirjo on laaja, ja joukossa on palveluyrityksiä kuten liikematkoja järjestävä Area sekä Suomen suurimpiin vartiointiliikkeisiin lukeutuva Linnan Vartijat.

Visamäkeen toimipisteen on tuonut myös It-, tuotekehitys- ja konsultointipalveluita tarjoava Tieto, joka vastasi VR:n uuden järjestelmän infrastruktuurista. Informaation kanssa on tekemisissä myös verkko-opetusta edistävä Suomen eOppimiskeskus.

Tiedon ja viestinnän lisäksi alueelle on hakeutunut muun muassa ympäristöön ja rakentamiseen liittyviä tekijöitä, esimerkiksi asiantuntijuutta rakentamiseen tarjoava Vahanen sekä muun muassa kierrätysmetallien jalostamiseen erikoistunut Kuusankoski.

Yhtiö pitänyt ajan tasalla
Eilakaislan aluepäällikkö , konsultti Ray Brännare kiittelee Innoparkin toimineen hienosti vuokralaistensa suhteen kohun ollessa pahimmillaan.

– He ovat olleet koko ajan hienosti perillä siitä, missä mennään. Pienen vihjauksen kautta annettiin vinkkiä, että joissain yrityksissä saatetaan kokea negatiivisuuden heijastuvan teknologiakeskuksessa toimiviin yrityksiin. Meille on jaettu hyviä tiedotteita tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä.

Brännare kertoo, ettei hän ole joutunut selittelemään Innopark-kuvioita asiakkaalleen kuin kerran.

– Ilmeisen hyvin ovat täällä toimivien yritysten asiakkaat osanneet pitää asiat erillään toisistaan.

Henkilöstönvuokrausta ja rekrytointia tarjoavalla Eilakaislalla on toimipisteitä 15 kaupungissa, mukaan lukien Hämeenlinna. Visamäen toimisto työllistää kolme henkilöä ja toimialue kattaa koko maakunnan. Brännare kehuu sekä Innoparkin sijaintia että teknologiakeskuksen palveluita. Yritys hyödyntää muun muassa alakerrassa toimivaa ja Linnan Vartijoiden pyörittämää aulapalvelua, alueen ravintoloita sekä rakennuksen neuvottelutiloja. (HäSa)

Innopark pyytää lausuntoa kirjanpitolautakunnalta
Teknologiakeskuksen toimitusjohtaja Mikko Koivulehdon mukaan asiat on yhtiön näkökulmasta selvitetty.

– Tarkastukset on tehty ja niissähän ei noussut mitään sellaista esille, joka ei olisi tiedossa ollut, paitsi korkojohdannaisten kirjausasia. Tämä taas on yhtiön näkökulmasta hyvin pitkälti akateeminen kysymys: kirjauskäytännöistä on kaksi eri näkemystä.

Koivulehto kertoo yhtiön aikovan pyytää kirjanpitolautakunnalta vielä näkemystä siitä, mikä olisi ollut oikea menettely asiassa.

– Yhtiö korjaa omalta osaltaan tilanteen, jos siinä korjattavaa on, hän sanoo.

Koivulehto kertoo Innoparkin talouskuvioiden nousevan usein esille uusien asiakkaiden kanssa käydyissä keskusteluissa.

– Mielestäni yritykset näkevät aika hyvin, että tätä käydään tavallaan omistajakeskusteluna. Suoranaisesti tämä ei tunnu yrityksiä häiritsevän.

Tästä kertoo osaltaan myös se, että tulijoita teknologiakeskukseen on riittänyt. Visamäen rakennukset ovat täyttyneet, ja heikommin kannattaneessa Moreenin Steel-yksikössä on ollut nähtävissä piristymisen merkkejä.

Kielteinen julkisuus haittaa yrityksiä
Asiakkaiden kanssa käydyissä keskusteluissa nousee Koivulehdon mukaan usein esille toive siitä, että asia saataisiin mahdollisimman pian päätökseen.

– Negatiivinen julkisuus on kestänyt aika pitkään ja kovin pitkään jatkuessaan, se alkaa vähitellen heikentää myös näiden yritysten toimintaedellytyksiä.

– Teknologiakeskus on tietynlainen brändi, ja kun sinne sijoittaudutaan, se nähdään tavallisesti imagollisesti vahventavana asiana. Toiseen suuntaan se ei saisi missään nimessä kallistua.

Kiemunki: Innopark-tarkastus ei vienyt luottamusta kaupunginjohtajiin
Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Iisakki Kiemungin (sd.) mielestä Pricewaterhouse Coopersin erityistarkastus Innoparkista antoi vahvistusta näkemykselle, ettei enemmistö yhtiön hallituksesta ollut tietoinen riskeistä, joita johdannaissopimukseen liittyi.

?- Luottamukseni kaupunginjohtajiin ei ole siinä mielessä järkkynyt. Korkojohdannaisten suhteen ei ole toimittu tarkoituksellisesti, vaan kyse on ollut joko valvonnan tai ymmärryksen puutteesta, sanoo Kiemunki.

Kaupunginjohtaja Tapani Hellstén on entinen Innoparkin hallituksen jäsen ja apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo yhtiön valvoja.

Korkojohdannaiset ja Iron-rakennuksen lainantakauksen käyttö käyttöpääomana tiedettiin jo ennen tarkastusraportin ilmestymistä. Ainoa uusi, olennainen asia, minkä Pricewaterhouse Cooperin selvitys Kiemungin mukaan paljasti, liittyy kirjanpitoon.

– Paljastui tämä akateeminen riita tilintarkastajien kesken siitä, mikä on johdannaisten oikea kirjaustapa.

Kiemunki haluaa, että riitaan haetaan ratkaisu kirjanpitolautakunnalta. Se selvittäisi asioita sekä Innoparkin että kaupunginkin kannalta.

– Sitten toimitaan tasan sen mukaan millainen päätös sieltä tulee. Mutta poliittisen päätöksenteon suhteen se ei ole mitenkään olennainen asia.

Kaupunginhallituksen toiminta arvioitava
Kiemungin mielestä kaupunginhallituksen olisi nyt hyvä pysähtyä arvioimaan omia toimiaan kuluneella vaalikaudella.

”Itsereflektion” jälkeen pallon voisi heittää tarkastuslautakunnalle.

– Varmaan hallituksen toiminnastakin jonkinnäköistä arviointia halutaan. Se voisi olla tarkastuslautakunnan tehtävä, koska muita elimiä ei oikein ole.

Toinen selvitettävä asia on Kiemungin mielestä pankin vastuu johdannaissopimuksessa.

Suunniteltuihin Innoparkin talousjärjestelyihin Pricewaterhouse Cooperin selvitys ei vaikuta.

– Kesäkuussa tarkastuksen jälkeiseen aikaan lykätyt talousjärjestelyt ovat nähdäkseni valmiita päätettäväksi sen mukaan, mitä hallitus on esittänyt, sanoo Kiemunki.

Kontrolleri valvomaan
Kiemunki arvioi, että kaupunginyhtiöiden valvontaa pohtiva työryhmä saa työnsä valmiiksi lokakuun loppuun mennessä. Valtuusto pääsee päättämään esityksistä marras- tai joulukuussa.

– Eihän tämmöisiä asioita tietysti saisi tapahtua, mutta niistä pitää ainakin oppia. Esimerkiksi konserniohjeeseen tulee tiettyjä tarkistuksia.

Jo viime keväänä heitettiin ilmaan ajatus kontrollerin toimesta, joka toteutunee ensi vuoden aikana. Kuprut mm. Hämeen Matkailun ja Innoparkin toimintatavoissa ovat osoittaneet, että uudenlaiselle valvonnalle on tarvetta.

– Tarkoituksena on nimenomaan se, että konsernijohdolle eli kaupunginhallitukselle tulisi puolueetonta, värittymätöntä informaatiota myös toimitusjohtajien ohi, sanoo Kiemunki. (HäSa)

Kommentti: Kirjanpidon polttaminen ei auta
Aku Ankka yrittää ratkaista raha-asiansa polttamalla laskut. Talousrikolliset polttavat yrityksensä koko kirjanpidon.

Kun Hämeenlinnan kaupunginteatteri tuotti raskaita tappioita, yhtiön vuoden 2001 kirjanpitoa vääristeltiin. Menoja jätettiin kirjaamatta lähes miljoonalla markalla. Vääristäminen selvisi, kun kaupunki tarkasti teatteriyhtiön tilit.

Kreikka vääristi kansantalouden kirjanpidon. Sijoittajat ja muut euromaat eivät tienneet, miten katastrofaalinen oli maan taloudellinen tilanne.

Kirjanpito on yksi väline raha-asioiden valvomiseen.

Kirjanpidon pitäisi antaa mahdollisimman oikea kuva yhtiöstä ja sen taloudesta. Innoparkin ongelmat käännetään nurin niskoin, jos ne kuitataan kirjanpidollisiksi.

Innoparkin johdannaisten valtavat riskit ovat todellisia eivätkä mitään akateemista saivartelua. Kirjanpidollinen kysymys ne ovat vain sikäli, että riskit on peitetty jättämällä johdannaisten tappiot pois tilinpäätöksistä.

Lehman Brothers ei suojannut eikä arvostanut oikein arvopapereita kirjanpidossaan. Kun investointipankki kaatui 15.9.2008, se ilmoitti veloikseen yli 700 miljardia dollaria. Kun maailman nurkat olivat täynnä samanlaisia kuplia, jouduimme finanssikriisiin ja taantumaan.

Kunnollinen kirjanpito olisi voinut varoittaa ongelmista. Nyt ei auta kirjanpidon polttaminen vaan on ratkaistava aivan todellisia ongelmia.

Arno Juutilainen