Uutiset

Viikon puheenaihe: Vuorotteluvapaa on harkittu askel sivuun

Vuorotteluvapaalle jättäytyy vuosittain lähemmäs 20 000 suomalaista. Nyt leikkuri iskee vuorotteluvapaakorvauksiinkin.

Ei auttanut viime hetken älämölö ja valitus, ei auttanut ei.
Hallitus piti päänsä, vaikka työmarkkinajärjestöt viimeiseen asti suunnitelmia paheksuivatkin.

Säästävä Suomi leikkaa siivun vuorotteluvapaakorvauksista.

– Ikävältä tuntuu ja ristiriitaiseltakin. Toisaalta työuria pitäisi pidentää, toisaalta pitäisi työssajaksamista tukea. Tuntuu, että toisella kädellä otetaan pois, mikä toisella annetaan, tiivistää loppilainen Tuula Sirén, jolla järjestelmästä on jo kokemusta.

Edellisenä päivänä Jyrki Katainen (kok.) kantoi paksun keltaisen budjettikirjansa televisiokameroiden eteen. Sopu syntyi historiallisen nopeasti, vaikka historian huippuja hipoi myös talouden synkkyys.

Moni suhtautui vuorotteluvapaakorvausten leikkausaikeisiin epäilevästi, sillä koko järjestelmä vakinaistettiin vasta vuoden 2010 alussa. Leikkauskohteen nähtiin olevan räikeässä ristiriidassa hallitusohjelman tavoitteiden kanssa.

Hengähdystauko työelämästä
Tänä syksynä tulee täyteen neljä vuotta siitä, kun Tuula Sirén astui hetkeksi sivuun.

Päätös ei ollut vaikea, aika oli otollinen.

– Tuli sellainen ankea tunne, että tässä sitä junnataan kohti eläkeikää. Halusin saada katkon työelämään. Henkilökohtaisessa elämässä olin kokenut takavuosina raskaita asioita, ja tuntui, että haluan kokea uutta, Sirén muistelee.

Sirénin päätös ei ole mitenkään tavaton, sillä vuorotteluvapaalle jättäytyy vuosittain noin 20 000 suomalaista.

Valtaosa perustelee päätöstään yksinkertaisesti halulla pitää taukoa työelämästä. Hengähdystauon lisäksi ihmiset haluavat myös aikaa. Aikaa yksinkertaisille asioille kuten harrastuksille, perheelle, matkustelulle tai levolle.

Vuorotteluvapaajärjestelmää on käytetty ahkerasti julkisella sektorilla, jossa siitä ovat innostuneet etenkin hyvinvointipalveluja kunnissa tuottavat, noin nelikymppiset naiset.

Yllättävän rankka vapaa
Informaatikko Tuula Sirénillä oli takanaan 23 vuoden työputki kirjastossa, kun hän jättäytyi yhdeksän kuukauden vuorotteluvapaalle. Taukoa edeltänyt työjakso oli niin intensiivinen, että se oli katkennut vuosien varrella vain kerran yhdeksi talveksi. Syynä olivat tuolloin oman alan opinnot.

Työpaikalla Lopen kirjastossa uutiseen suhtauduttiin myönteisesti, ja sijaiseksi saatiin henkilö, joka oli ollut talossa aiemmin.

– Vuorotteluvapaakorvaus kuulosti tuolloin kohtalaiselta ja säästöjäkin oli hiukan. Olin laskenut, että toimeen tulin. Notkahduksenhan se talouteen teki, mutta suunnitelmat pitivät, hän muistelee.

Vuorotteluvapaata varten Sirén teki tarkat suunnitelmat, jotka menivät mönkään. Kurssi, jolle Sirénin oli tarkoitus osallistua, ei toteutunutkaan sinä vuonna. Tekemistä kuitenkin löytyi – kahdesta eri kansanopistosta. Syksy kului raamattukurssilla ja kevät käsitöiden parissa. Yhdeksän kuukautta hupeni vauhdikkaasti – jälkeenpäin ajatellen ehkä liiankin vauhdikkaasti.

– Vuorotteluvapaasta jäi ristiriitainen olo. Toisaalta aika antoi paljon uutta, ja tauko työntekoon oli kaivattu. Opiskelun rankkuus kuitenkin yllätti, olisi ollut hyvä levätä enemmän, Sirén tuumaa.

Ensi vuonna, touko-kesäkuun vaihteessa tulee kuluneeksi viisi vuotta vuorotteluvapaan päättymisestä. Sirén on suunnitellut jo hyvän aikaa uutta hengähdystaukoa. Vahinko on tehnyt viisaammaksi.

– Missään nimessä en toista samaa kuin viimeksi. Suunnitelmat ovat vielä aika epämääräiset, mutta ehkä voisin jollain kansanopiston lyhytkurssilla käydä, ehkä matkustella ja levätä, hän suunnittelee.

Tällä kertaa Sirén aikoo jättäytyä vuorotteluvapaalle kokonaiseksi vuodeksi. Suunnitelmia eivät estä edes hallituksen leikkausaikeet.

– Mahdollisesti se vaikuttaa vain siihen, mitä tuon vuoden aikana teen. Elää täytyy säästeliäästi.

Ristiriitaiset vaikutukset
Nykyistä vuorotteluvapaajärjestelmää Tuula Sirén pitää toimivana.

– Tuskin pitäisin palkatonta lomaa, jos tätä ei olisi.

Myös vuonna 2005 julkaistussa vuorotteluvapaan seurantatutkimuksessa järjestelmää pidettiin mielekkäänä ja sen laajempaan käyttöön rohkaistiin.

Tutkimuksen johtopäätöksissä todettiin vuorottelijoiden ja sijaisten hyötyneen järjestelmästä oman arvionsa mukaan selvästi. Hyötyä oli ollut myös työnantajille.

Neljä vuotta myöhemmin julkaistussa Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksessa sävy oli toinen. Työllisyysvaikutusten näkökulmasta asiaa selvittäneessä tutkimuksessa todettiin muun muassa, ettei vuorotteluvapaa ollut lisännyt vapaalla olleiden myöhempää työllisyyttä.

Vapaalla ei näyttänyt myöskään olleen merkittävää vaikutusta varhaiseläkkeelle jäämiseen.

Hyötyjiä olivat sen sijaan vuorottelusijaiset. Tähän argumenttiin tarttui myös silloinen työministeri Tarja Cronberg (vihr.), joka kannatti vuorotteluvapaajärjestelmän vakinaistamista.

Osa-aikaeläke haaveissa
Tuula Sirénillä on 63 vuoden eläkeikään matkaa vielä kuutisen vuotta. Eläkepäivät siintelevät haaveissa jo niin, että Sirén aikoo harkita vakavasti osa-aikaeläkkeelle siirtymistä kuusikymppisenä.

– Tuntuu siltä, että töitä on jo tehty. Isompia vaivoja ei ole, pientä kremppaa kyllä. Osa-aikaeläkkeellä olisi aikaa harrastaa, liikkua ja ulkoilla – siis pitää huolta itsestään, hän perustelee.

Omaan työhönsä ja työpaikkaansa Sirén on ollut tyytyväinen. Ammatinvaihto kävi joskus mielessä, mutta keskustelu ammatinvalintaohjaajan kanssa auttoi selkeyttämään, että omalla alallahan sitä jo ollaan.

Työpaikalla jaksamiseen on kiinnitetty huomiota niin, että työntekijät pystyvät vaikuttamaan omiin tehtäviinsä. Työt on lisäksi jaettu kunkin omien vahvuuksien mukaan.

Eläkeiän nostosta käytyä keskustelua Sirén on kuunnellut lähinnä tyrmistyneenä.

– Kyllä se tuntui aikamoiselta shokilta, kun asiasta ensimmäisen kerran kuulin. Siihen asti oli jännittänyt voimansa siihen pisteeseen, että eläkeikä tulee vastaan. Tuntui todella pahalta, että vaadittaisiin jaksamaan vielä pidemmälle, hän sanoo. (HäSa)

Lähteenä käytetty:
Jouko Nätti, Maarit Manninen, Mia Väisänen & Timo Anttila: Vuorotteluvapaan seurantatutkimus. Työpoliittinen tutkimus 2005.
Vuorotteluvapaajärjestelmän työllisyysvaikutukset. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 35/2009

Tästä on kysymys
Hallitus päätti budjettiriihessään, että vuorotteluvapaasta säästetään hallitusohjelman mukaisesti 7,5 milj. euroa.
Työministeri Lauri Ihalaisen (sd.) mukaan keskituloisen noin 3000 euroa kuukaudessa ansaitsevan menetys on 4,41 euroa päivässä.
Leikkausten vaikutusta pehmentää samaan aikaan toteutettava peruspäivärahan korotus.
Hallituksen esitys sai osakseen runsaasti kritiikkiä ennen budjettiriihtä, sillä leikkaussuunnitelmat tehtiin kuulematta muita järjestelmän rahoittajia.
Leikkauksia valmistellaan nyt työ- ja elinkeinoministeriössä. Kuluvan viikon aikana käydään neuvotteluja työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Tavoite on, että korvaus säilyisi jatkossakin kaksiportaisena. Lakiesitys annetaan eduskunnalle lokakuun alussa.
Muita muutoksia vuorotteluvapaajärjestelmään ei ole tulossa.

Vuorotteluvapaa
Vuorotteluvapaajärjestelmä vakinaistettiin vuoden 2010 alusta.
Järjestelmän tarkoituksena on tukea jaksamista ja toisaalta tarjota työttömille työtä.
Vapaan pituus on 3-12 kuukautta.
Vuonna 2010 vuorotteluvapaiden korvaussumma oli kokonaisuudessaan noin 85,7 miljoonaa euroa, josta valtion osuus oli noin 34 miljoonaa.
Loppuosa rahoituksesta tulee työttömyysvakuutusrahastosta ja työttömyyskassoista, joiden määrärahat kerätään työnantajilta ja palkansaajilta.
Vuorotteluvapaakorvaus on nykyisellään 70 tai 80 prosenttia ansiosidonnaisen päivärahan tasosta riippuen työhistorian pituudesta.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö

Vai pitäisikö koko järjestelmä sittenkin panna remonttiin?
Vuorotteluvapaajärjestelmä on rakenteellisten uudistusten tarpeessa. Tätä mieltä on Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Juha Haukka. Hänen mielestään nykyjärjestelmällä ei ole voitu osoittaa olevan yksiselitteistä hyötyä.

– Rakenteellisesti pitäisi katsoa, miten järjestelmä todella tukisi työssä jaksamista, eikä vain toimisi vapaajaksona jossakin kohtaa työuraa.

Haukka viittaa Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2009 valmistuneeseen tutkimukseen, jonka mukaan vuorotteluvapaa ei todellisuudessa pidennäkään työuria, vaan jopa lyhentää niitä.

– Vuorotteluvapaata käytetään yhä enemmän juuri ennen eläkeikää, ja sehän ei ole tämän järjestelyn tarkoitus alun perinkään. Tarkoitus olisi, että sitä käytettäisiin työuran keskellä oman elämän ja jaksamisen rikastamiseksi ja toisaalta annettaisiin työvoimareservissä oleville mahdollisuuksia tulla työmarkkinoille.

Haukka muistuttaa, että pääsääntöisesti vuorotteluvapaan sijaisena ei ole käytetty pitkäaikaistyöttömiä, vaan sijaiset ovat olleet henkilöitä, jotka olisivat muutenkin työllistyneet aika nopeasti.

– Myönteistä järjestelmässä on yrittäjän ja yritysten näkökulmasta se, että vuorotteluvapaa on tarjonnut mahdollisuuden uuden työntekijän sisäänajamiseksi yritykseen.

Epätasa-arvoinen
Yrittäjien näkökulmasta järjestelmän koetaan olevan myös kovin epätasa-arvoinen.

– Yrittäjät ja yrittäjän perheenjäsenet eivät ole järjestelmän piirissä. Jos perheenjäsenet työskentelevät yrityksessä, rinnastetaan heidät yrittäjän asemaan, eivätkä he siksi ole oikeutettuja vuorotteluvapaaseen, Haukka muistuttaa.

Mitä taas tulee hallituksen päättämiin säästötavoitteisiin, ei Juha Haukka pidä vuorotteluvapaakorvauksista saatuja säästöjä todellisina.

– Vuorotteluvapaasta leikataan valtion osuutta 7,5 miljoonaa euroa. Koska peruspäivärahaa korotetaan samanaikaisesti, on nettosäästö laskujemme mukaan vain noin 1,3 miljoonaa euroa, hän sanoo.

Vuonna 2010 vuorotteluvapaakorvausta maksettiin hieman alle 86 miljoonaa euroa. Asia kosketti tuolloin noin 17 000 ihmistä.

Päivän lehti

5.6.2020