Kolumnit Uutiset

Viina ja sokerit pannaan

Tipaton tammikuu ei enää riitä itseään raitistaville ja muuten terveellisempiin elämäntapoihin pyrkiville.

Ihan Yleä myöten kannustetaan nyt sadan päivän tipattomaan jaksoon. Kymmenissä tuhansissa lasketaan myös ne suomalaiset, jotka tumppasivat vuodenvaihteessa savukkeensa lopullisesti.

Ihan vähäinen sakki ei ole sekään, joka lupaa pitää sokerilakkoa, aloittaa säännöllisen liikunnan ja kilojen pudotuksen.

Äkkiseltään tällaiset vuoden vaihtumisesta innostuneet elämäntapaparantajat voi leimata vouhottajiksi. Kampanjoihin tarttuvia voi myös masentaa tokaisemalla, että näkisipä vaan.

Muutama viikko pinna kireällä, parisuhde katkeamispisteessä, kunnes palataan siihen vanhaan elämänmenoon.

Näinkö se menee?

Ei välttämättä. Moni elämäntapaparannusta tekevä saa itsensä voittamisesta rohkaisua niin, että entinen, epäterveellinen elämä jää lopullisesti taakse.

Kampanjoita onkin tervehdittävä ilolla. Ne antavat hyvän sysäyksen tehdä itsensä kannalta hyviä päätöksiä.

Myös valtiovalta tukee monin eri tavoin suomalaisten raitistumispyrkimyksiä. Näkyvin päätös on alkoholimainonnan rajoitusten tiukentaminen. Enää ei olutmainoksia saa näkyä julkisilla paikoilla, jakeluautojen koreissa tai muissa sellaisissa paikoissa, joista ihmissilmä ne tavoittaa.

Alkoholin matkustajatuonnin kontrollia lisätään ja anniskelun lupakäytäntöjä tiukennetaan.

Varsinkin viinaan suomalaiset suhtautuvat suvaitsevaisesti. Julkisessa keskustelussa alkoholimainonnan tiukentaminen ja näkyvyyden rajaaminen on leimattu voittopuolisesti tiukkapipoisuutena ja sosiaalitanttojen vouhotuksena vailla todellisia vaikutuksia.

Näin ei asia tutkijoiden mukaan ole. Esimerkiksi tupakointi Suomessa vähenee koko ajan sitä mukaa kuin säännöksiä myymisestä tiukennetaan ja tupakkatuotteiden näkyvyyttä julkisilla paikoilla ja mediassa vähennetään.

Toki myös valistus on vaikuttanut tupakoinnin vähentämiseen. Säännöllisen tupakoinnin terveysriskit ovat kaikkien tiedossa. Valistuksella on vaikutettu onnistuneesti myös asenteisiin.

Alkoholin aiheuttamat haitat ovat Suomessa jopa tupakointia suuremmat. Kolmisen tuhatta ihmistä kuolee vuosittain alkoholin aiheuttamiin sairauksiin tai tapaturmiin. Se on kymmenen kertaa huumekuolemia enemmän.

Myös liikalihavuudesta on tullut kansantauti, josta seuraavat niin tukinelinsairaudet, kakkosluokan diabetes kuin verenpaine.

Ihmisten terveydelle sopimattomat tavat tulevat yhteiskunnalle tavattoman kalliiksi. Kyse on vuositasolla miljardeista. Haittojen taloudelliset menetykset ovat selkeästi suurempia kuin alkoholista ja tupakasta saatavat verotulot.

Terveellisillä elämäntavoilla vouhottaminen onkin pieni haitta hyötyihin nähden.