Uutiset

Viina vie miestä aina teho-osastolle asti

 

– Joskus jopa mainitsemme erikseen, jos joku on kaatunut selvinpäin. Tampereen yliopistollisen sairaalan teho-osaston ylilääkäri Sari Karlsson kuvaa osaston arkea: viinan vaikutukset näkyvät tehohoidossa asti. Tyypillinen potilas on kaatunut päissään ja saanut vakavan päävamman.

– Päävammapotilaista ainakin puolet on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena, Karlsson arvioi.

Kun asiaa tutkittiin vuonna 2003, 24 prosentilla Kuopion yliopistollisen sairaalan teho-osaston potilaista oli alkoholiin jollakin tavoin liittyvä sairaus tai vamma. Joensuussa tehty selvitys osoitti luvuksi miltei 28 prosenttia vuonna 2007.

– Näppituntumani on, että alkoholiin liittyvät tehohoidon jaksot ovat entisestään lisääntyneet, kertoo yksi Kuopion tutkimuksen tekijöistä, tehohoito-osaston apulaisylilääkäri Ari Uusaro.

Uusaron mukaan ongelma on Suomessa valtava.

Ilmiö onkin tuttu lääkäreille ympäri Suomen.

– Luku vaihtelee teho-osastosta toiseen. Sanoisin, että meillä se on hyvinkin yli 30 prosenttia, arvioi espoolaisen Jorvin sairaalan teho-osaston ylilääkäri Tero Varpula.

Helsingin alueella traumapotilaita hoidetaan pääosin Töölön sairaalassa, joten Jorvin tyypillinen potilas kärsii esimerkiksi maksasairauksista. Alkoholin suurkulutus altistaa myös monille infektioille, kuten keuhkokuumeelle.

Sari Karlssonin mukaan viina voi viedä potilaan tehohoitokuntoon, vaikka sairaalaan on tultu muista syistä.

– Jos juominen loppuu yhtäkkiä, potilas voi joutua tehohoitoon deliriumin eli vieroitus­oireiden vuoksi. Tällöin potilas on niin sekava, että hoito tavallisella vuodeosastolla ei onnistu.

Oulun yliopistosairaalassa tehdään asiasta parhaillaan uutta tutkimusta.

– Kyseessä on edelleen merkittävä ongelma, ja jos näppituntumalla miettii, niin lisääntynythän tämä on, kertoo teho-osaston ylilääkäri, professori Tero Ala-Kokko.

Ala-Kokon mukaan peruspotilas on edelleen keski-ikäinen tai vanhempi alkoholistimies, mutta nuorten aikuisten ja naisten määrä on nousussa. Nuorempien potilaiden joukossa näkyy myös sekakäyttö.

Jo kohtuukäyttöön siirtyminen voisi ratkaista monta ongelmaa: Ala-Kokon mukaan esimerkiksi haimatulehdukseen voi sairastua jo yksittäisen kovan humalan seurauksena. Samoin vakavaan kaatumiseen riittää yksi railakas ilta.

Myös helsinkiläisessä Töölön sairaalassa monivammapotilaita hoitava teho-osaston vastaava Janne Reitala muistuttaa sekakäytön kasvusta.

– Potilaistamme enemmistö on nelikymppisiä, eli tehohoitopotilaiksi nuoria miehiä, joilla on vahva viehtymys sekakäyttöön.

Siinä missä iäkäs alkoholisti kaatuu, sekakäyttäjä joutuu tyypillisemmin liikenneonnettomuuteen, putoaa tai hyppää korkealta.

– Runsas puolet potilaistamme on vaikeasti vammautuneita, ja näistä yli puolella on alkoholi aika lailla välittömästi tapahtumassa mukana, Reitala arvioi.

Sari Karlsson taas näkee työssään huomattavasti kasvaneen vanhusten alkoholinkäytön.

– Viimeisten vuosien trendi on, että hoitoon tulee kaatunut 80-vuotias mummo, jonka taustalta paljastuukin alkoholinkäyttö.

Espoossa hoitohenkilökuntaa hämmästyttävät hyväosaisen oloiset, ”sinitukkaiset rouvat”.

– He saavat sappikivitulehduksen tai keuhkokuumeen, ja hoidon aikana paljastuu yllättäen rankka alkoholinkäyttötausta. Heille tulee sekavuusongelmia, ja joudumme tutkimaan maksan toimintakykyä, Tero Varpula kuvailee.

Varpulan mukaan alkoholi vie terveydenhuollon voimavaroja siksikin, että suurkuluttajat tahtovat olla sairaaloiden uskollisia kanta-asiakkaita.

– Joskus henkilökuntaa turhauttaa, kun saarnat tai pyhät puheet eivät auta. Kiusallisen harva pystyy muuttamaan elämäntapaansa, Tero Varpula toteaa.

– Ei ole tavatonta, että vaikkapa alkoholiperäisen haimatulehduksen vuoksi päätyy tehohoitoon neljä-viisikin kertaa. (LM–HäSa)

 

Asiasanat