fbpx
Uutiset

Viina - viisasten juoma?

Vuonna 2004 Suomessa tuli voimaan uusi selvästi alennettu viinavero, joka oli nykyisen halituksemme yritys vähentää houkutusta tuoda selvästi edullisempia alkoholituotteita ulkomailta. Tämä viinaveron alennus ajoitettiin Viron EU-jäsenyyden kanssa samaan aikaan, sillä onhan etelänaapurimme 1990- ja 2000-lukujen aikana ollut merkittävin “viinaturismin” kohde.

Uskottiin, että tuontikiintiöiden muututtua todella väljiksi kansa alkoholisoituisi entisestään ja kotimaiset tuottajat sekä vähittäiskauppa kurjistuisivat ellei alkoholin korkeaan verotukseen puututtaisi.

2.3.2006 hallitus esitti tiukempaa linja suomalaiseen alkoholipolitiikkaan. Tähän ohjelmaan kuuluivat varoitusmerkinnät alkoholin vaaroista sikiölle olutpulloihin, kauppojen lyhennetyt oluen myyntiajat sekä paljousalennuksien kieltäminen.

Näistä edellä mainituista eniten oikeustajuamme ja uskoamme markkinatalouteen hiertää viimeinen eli paljousalennusten kielt��minen.

On tyypillistä kaupankäynnissä, että ostettaessa enemmän jotakin tuotetta sen yksikköhinta on alhaisempi kuin pienempiä määriä ostettaessa. Kuinka moni meistä on ostanut kuusi jogurttia neljän sijaan jonkin tarjouksen vuoksi?

Hallituksen esityksen mukaan kauppojen tehtyä sixpackeista ja “mäyräkoirista” sisäänheittotuotteita on se vaikuttanut ihmisten juomistottumuksiin negatiivisesti.

On totta, että alkoholinkulutus viime vuosina on noussut Suomessa. Ongelmakohtana näemme silti kirkkaiden juomien suuren kysynnän kasvun, joka osittain johtui epäonnistuneesti kohdistetusta viinaveron laskemisesta. Koskenkorva-pullon hinta laski 14:stä 9:ään euroon verouudistuksen myötä alkuvuodesta 2004, kun suurimmat alennukset kohdistettiin juuri väkeviin tuotteisiin.

Olemme sitä mieltä, että hallitus yrittää nyt korjata aikaisemmin tekemäänsä virhettä täysin väärillä keinoilla ja muuttaa tämän kautta suomalaisten juomatottumuksia entistä enemmän kirkkaisiin.

Jo nyt alaikäiset juovat yhä useammin kossua entisen oluen sijaan ja tulokset näkyvät selviämisasemilla, putkissa ja katuojissa. Haluammeko vielä lisätä tätä?

Meille kokoomuslaisina edellisten sosiaali- ja terveyspoliittisten seikkojen lisäksi hallituksen esityksessä suuresti häiritsee sen ideologinen ulottuvuus, mitä tulee valtion oikeuteen puuttua hintamekanismin toimimiseen.

Markkinataloudessa, mikä Suomikin yrittää olla, kysynnän ja tarjonnan välinen vuorovaikutus muodostaa tuotteen hinnan. Luulimme, että tällainen valtiojohtoinen markkinoihin puuttuminen olisi haudattu jo Gorbatshovin presidenttikaudella, mutta näemmä useissa ministereissämme asuu vielä pieni taistolainen.

Hallitus olisi voinut myöntää parin vuoden takaisen virheensä suoraan korottamalla viinaveroa ja kohdistamalla sen oikein, joka olisi varmasti tehokkaampi ja oikeudenmukaisempi keino suomalaisten raitistamiseen kuin tämä. Ylipäätään juomatottumusten muuttaminen rajoituksilla on varsin tehotonta.

Avoin ja hyväksyvä asenneilmapiiri sekä asiallinen valistus ja kotikasvatus ovat ainoat keinot vähentää juomista pysyvästi. Tekikö kieltolaki suomalaisista raittiita ja kestikö suunnitelmatalousjärjestelmä itänaapurissamme?

Lauri Rekola

Petri Vilén

Hämeenlinnan kokoomuksen nuoret

Menot