Uutiset

Viinankulutus

Nimimerkki Ihmettelevä (HäSa 31.5.2005) pohti alkoholin kulutusta ja Stakesin tekemiä tutkimuksia.

Alkoholin kulutus lisääntyi Suomessa 10 prosenttia vuodesta 2003 vuoteen 2004. Se on kiistämätön tosiasia; sen osoittavat myyntitilastot. Kävi juuri niin kuin hinnan alennuksista päätettäessä oli mm. Stakesissa arvioitu; viinanjuonti lisääntyi Suomessa.

Alkoholin myyntilastot eivät kerro, kuka lisääntyväksi ennustetun myynnin juo. Sen selvittämiseksi Stakes toteutti kyselytutkimuksen, jossa haastateltiin samoja satunnaisesti poimittuja 15-69 -vuotiaita suomalaisia sekä vuoden 2003 että vuoden 2004 syksyllä.

Juuri julkaistujen tulosten tulkinnassa nousee kiintoisaksi tulos, että kyselyyn vastanneiden itse raportoima alkoholin kulutus ei noussut, mutta he eivät raportoineet alkoholivarastojenkaan kasvaneen.

Kyselyyn vastaajat eivät myöskään ilmoittaneet kokeneensa enempää alkoholin käyttöön liittyviä haittoja vuonna 2004 kuin vuotta aiemmin. Kyselyn tulosten tulkinnassa nousee keskeiseksi kysymykseksi, kuka kiistatta lisääntyneen myynnin (ja maahan tuonnin) oikein joi. Tutkijat esittävät kolme mahdollista selitystä myyntitilastojen ja kyselyn tulosten erolle.

Ensimmäisen selityksen mukaan lisääntyneen kulutuksen (myynnin) joivat vanhastaan suurkuluttajat, joita kyselyt eivät tavoita ja, joiden kukkaroa korkeat hinnat ovat voineet eniten rasittaa. Tätä selitystä tukee tutkimuksin ja kokemuksin todettu tosiasia, että päihdehoidossa ja poliisin päihtyneiden säilöönotoissa ovat asiakas- ja työmäärät lisääntyneet. Päihdehoitoon tulevat ovat entistä huonokuntoisempia, ja poliisi joutuu kuljettamaan vakioasiakkaita entistä tiheämpään tahtiin.

Toisen selityksen mukaan ne, jotka lisäsivät kulutustaan, jättivät vastaamatta vuoden 2004 (uusinta) kyselyyn. Tämä joukko oli suuri; vain 34 prosenttia alkuperäisestä 4 000 hengen otoksesta vastasi molempiin kyselyihin.

Kolmannen selityksen mukaan alkoholin kulutus lisääntyi kaikissa väestöryhmissä, mutta ne, jotka lisäsivät alkoholin kulutustaan, unohtivat sen tai katsoivat, ettei lisääntynyt kulutus vastannut heidän normaalia kulutustaan.

Alkoholitutkijoilla ympäri maailmaa on ongelmana, että vastaajat unohtavat tai tietoisesti salaavat kulutustaan. Suomalaiset eivät ole tässä muita huonompia tai parempia.

Stakesin kyselystä ei voida vetää johtopäätöstä, että suomalaiset olisivat vähentäneet viinan juontiaan hinnan alennuksen seurauksena. Siitä ei voida tehdä myöskään johtopäätöstä, että vuoden 2004 kulutuksen lisääntymisestä selvitään ilman lisääntyviä haittoja.

On mahdollista, että suurkuluttajat lisäsivät muita väestöryhmiä enemmän kulutustaan hinnan alennuksen seurauksena. Kävikö niin, se tulee näkymään kuntien taloudessa ja haittatilastoissa.

Alkoholin myynnin on ennustettu edelleen kasvavan, ja kulutustason vakiintuessa aiempaa korkeammalle tasolle haitat tulevat kasvamaan myös valtaväestön keskuudessa.

Tutkimukset tuottavat uutta tietoa ja nostavat ilmaan uusia kysymyksiä, joihin vastaukset ovat vasta kehittymässä. Alkoholin kulutusta ja siitä aiheutuvia hyötyjä ja haittoja kannattaa pohtia niin yksilö kuin yhteisötasolla.

Paikallinen alkoholipolitiikka (PAKKA) -hankkeen virittämänä on myös Hämeenlinnan ja Jyväskylän seutukunnissa tutkittu viinan kulutusta vuosina 2003 ja 2004 ja siitä aiheuttavia haittoja.

Irmeli Tamminen

koordinaattori

Pakka-hanke