Uutiset

Viinapeliä pelataan kovilla panoksilla

Tuskin löytyy suomalaista, joka ei tuntisi alkoholipolitiikkamme nykytilannetta. Tutkijat kammioissaan ja kansalaiset kapakoissaan pohtivat miten maa makaa nyt, kun veroalennettu viina on halpaa ja kun vielä halvempaa tavaraa voi kärrätä naapurimaasta niin paljon kuin haluaa.

Yksi haastatelluimmista viina-asiantuntijoista on ollut Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen, Stakesin, erikoistutkija Esa Österberg.

– Periaatteessa minun pitäisi kirjata jokainen haastattelu suoritusrekisteriimme, mutta olen antanut niitä niin paljon, että en ole ehtinyt. Karkeasti arvoiden annan keskimäärin kaksi haastattelua päivässä. Toisinaan menee viiteen ja kuuteenkin. Mutta en minä ainut ole, joka asioista tietää.

Nimi kuluu, kohta lehdistö varmaan haluaa vaihtelua.

Österberg on toiminut tutkijana alkoholipoliittisessa tutkimuslaitoksessa ja Stakesissa vuodesta 1973. Hän on erikoistunut etenkin tilastoimattoman kulutuksen tutkimukseen.

Onko media mennyt metsään?

Alkoholin haittoja ja nauttimista käsitteleviä juttuja tehdään paljon, koska asia koskettaa jollakin tavalla jokaista suomalaista.
Suosionsa palauttanut viina on nyt in.

Österbergin mukaan medialla on ollut ongelmiakin matkassaan.

– Median pitää toimia reaaliajassa, kun taas tutkijat voivat todeta, että eivät vielä ota kantaa, kun ei ole tietoja. Näin ollen medialla ollut suuria ongelmia siinä, että on odotettu jotakin, ja sitten sitä ei ole tapahtunutkaan.

Tammikuussa toimittajat odottivat, että ihmiset lähtisivät joukolla ostamaan alkoholia Saksasta. Näin ei käynyt.

– Media teki pienen virheen myös maaliskuun veronalennuksissa. Odoteltiin, että Alkoihin syntyisi jonoja ja tungosta. Media unohti sen, että vappuviikolla on aina myyty 70 prosenttia enemmän alkoholia kuin muina viikkoina, eikä sekään näy Alkossa hirveinä ruuhkina.

Oliko tutkija oikealla tiellä?

Helmikuun lopussa Hämeen Sanomille antamassaan haastattelussa Österberg antoi pari ennustetta. Kuinka ne kävivät toteen?

Tuolloin tutkija arveli, että väkevien juomien veroale lisää eniten nuorten ja pienituloisten viinankäyttöä.

– Olen edelleen samaa mieltä, joskaan meillä ei vieläkään ole asiasta tutkimustietoa. Periaatteessa me kaikki olemme lisänneet juomista, mutta erityisessä vaikutuspiirissä ovat olleet ne, joille rahan puute on aiheuttanut aikaisemmin sen, että he ei ole voineet ostaa niin paljon kuin halunneet.

Österberg muistuttaa, että syntynyt mediamylläkkä on väistämättä antanut nuorille tietoa alkoholista, etenkin niistä viinoista.Toisen helmikuisen ennusteen mukaan alkoholikuolemat lisääntyvät tänä vuonna noin 600:lla. Viime vuonna viinaan kuoli kolmisentuhatta suomalaista.

– Tuo pätee edelleen. Nyt on entistä helpompi sanoa näin, koska kulutus on kasvanut juuri niin paljon kuin pelkäsimmekin eli 15 prosenttia henkeä kohti sataprosenttisella alkoholilla mitattuna.

Kolmannen ennusteen mukaan ongelmat kasautuvat sille kymmenelle prosentille kansasta, joka juo puolet kaikesta alkoholista.

– Pitää paikkansa. Ne jotka juovat eniten kokevat myös eniten haittoja. Lopuillekin niitä tulee, eli vaikka poistaisimme kaikki suurkuluttajat, meille jäisi edelleen viinaonnettomuuksia ja alkoholikuolemia.

Onko tämä tutkijan taivas?

Österberg kiistää, että nykytilanne olisi herkullinen tutkijan kannalta.

– Mieluummin olisin valinnut tilanteen, jossa me emme olisi joutuneet alentamaan veroja ja elämä sujuisi Suomessa normaalisti. Tietenkin työpaikka on turvatumpi, kun on tutkittavaa ja onhan se kiva, kun joku tutkimuksia lukeekin.

– Kaikki eteen tulleet asiat suurinpiirtein tiedettiin etukäteen. Sillä tavalla ei hirveästi ole tullut uutta perustietoa. Myönnetään kuitenkin se, että ensimmäistä kertaa Suomessa päästiin tutkimaan todella ison viinan hinnanalennuksen vaikutuksia. Sen takia olimme hieman huolissamme siitä, mitenkä ennusteemme toimivat.

Tutkijat ovat kokeneet alkoholiveron alennuksen myötä pieniä yllätyksiäkin.Yksi oli se, että he arvelivat ihmisten siirtyvän miedoista viineistä väkeviin viineihin. Näytää kuitenkin siltä, että siirtymää tulikin miedoista hedelmäviineistä ja puolimakeista miedoista valkoviineistä suoraan viinaan.

– Yllättävän moni sittenkin joi halpoja viinejä niiden alkoholin vuoksi. Vanhat juomatavat eivät sikäli olleetkaan niin ihmeellisesti muuttuneet, joten oli helppo siirtyä viinaan.Sen sijaan punaviinin käyttäjät näyttävät pysyneen juomassaan, ja punaviinien kulutus kasvaa kuten ennen veronalennusta.

Pitäisikö vanha viinavero palauttaa?

Puheet viinan vanhan veron palauttamisesta eivät saa Österbergiltä tukea. Hän ei halua käyttää termiä ”väkeviä suosivasta” verotuksesta, vaan puhuu tilanteesta, jossa piti sopeutua Viron EU-jäsenyyteen.

– Oli oikein, että emme menneet teollisuuden ja kaupan kelkkaan, jotka vaativat 70 prosentin veronalennuksia kautta linjan. Oli oikein, ettemme jääneet nollakorotuksiinkaan.

Keskimäärin 33 prosentin veronalennus oli kohtuullinen ja oikein kohdennettu, koska väkevissä hinnan ero Viroon oli kaikkein suurin.

– Ne, jotka kauhistelevat kulutuksen kasvua ja haittoja unohtavat sen, että mitään muuta vaihtoehtoa ei ollut kuin kulutuksen kasvu ja haittojen lisääntyminen.

Ei edes nollavaihtoehto olisi estänyt kulutuksen kasvua.

Veronalennus tulee vielä kalliiksi

Filosofi Johannes Ojansuun näkökulma alkoholiveron alennukseen on toisenlainen.

– Veron lasku oli yksi sadoista esimerkeistä, joissa talouspoliittiset tekijät asetettiin primaareiksi ajattelematta veronalennuksen muita seurauksia. Eettiset, terveyspoliittiset ja sosiaaliset tekijät jätettiin jalkoihin, Ojansuu määrittelee.

Hänen mukaansa nyt tehdään päätöksiä tiukasti taloudellisten ohjenuorien mukaan, mutta hinta tulee maksettavaksi myöhemmin.

– Veikkaisin, että tämänkin veronalennuksen hinta tulee kalliiksi.

Ojansuu kritisoi lisäesimerkein suomalaista päätöksentekoa, jossa talous menee muiden seikkojen edelle. Monessa ekologisessa ratkaisussa marssijärjestys on ollut sama. Myös kauppojen sunnuntaiaukioloa perusteltiin samoin tavoin, hän muistelee ottamatta kantaa siihen, onko sunnuntaiaukiolo hyvä ratkaisu.