Kolumnit Uutiset

Viinasen matokuuria tarvittiin

Suomen 1990-luvun laman syitä, syyllisiä ja seurauksia on puitu jo kolme vuosikymmentä, eikä puinti lopu.

Viime viikolla keskustelu ryöpsähti uudelleen, kun professori Sixten Korkmanin kirja Väärää talouspolitiikkaa julkaistiin.

Kirjassa Korkman toteaa, ettei lamaa taitettu silloisen valtiovarainministerin Iiro Viinasen julkisen talouden leikkauksilla, vaan devalvaatiolla, jota Viinanen vastusti.

Tämä on yksi totuus ja tätä totuutta on nyt toistettu mantran lailla kolumnipalstoilla ja keskusteluohjelmissa.

On epäreilua Viinasta kohtaan yksinkertaistaa asioita. Suomen talouden ongelmat ja niiden yli nouseminen olivat monien tekijöiden summa.

Julkisten menojen leikkauksia tarvittiin kipeästi pääministeri Paavo Lipposen ykköshallituksen aikana.

Kun Suomi alkoi laman seurauksena velkaantua valtavaa vauhtia, piti rahoitusmarkkinoille osoittaa kykymme karsia julkisia menoja. Ilman tekoja kansainvälisten pankkien rahahanat uhkasivat sulkeutua.

Miksi sitten Viinanen vastusti devalvaatiota, vaikka hän tiesi vahvan markan politiikan mahdottomuuden?

Harri Holkerin hallituksen (1987-1991) aikana aloitettu valuuttojen vapauttaminen merkitsi sitä, että ensin yritykset ja sitten yksityiset henkilöt saivat ottaa ulkomaista lainaa. Samaan aikaan suunniteltiin tiukkaa sääntelyä lainanotolle, mutta ”pankkipuolue” eduskunnassa päätti toisin.

Sääntely jäi ja ulkomaista rahaa virtasi hallitsemattomasti markkinoillemme. Päättäjät joutuivat puun ja kuoren väliin; markan devalvointi olisi tietänyt katastrofia. Siksi Iiro löi vetoa, ettei Suomi devalvoi. Vientiteollisuuskin oli solidaarisuussyistä hiljaa.

Avoimet markkinat eivät kuitenkaan kuuntele kuin rahan ääntä. Kun Kalevi Sorsan yritys sisäisestä sopeutuksesta epäonnistui, oli pakko devalvoida, koska valuutta pakeni maasta. 12,3 prosentin markan arvonalennus oli liian vähän, valuuttapako jatkui. Vuoden päästä markka pantiin kellumaan, jolloin se devalvoitui 20 – 30 prosenttia.

Vienti alkoi vetää, mutta tuhannet yrittäjät ja kymmenet tuhannet yksityiset ihmiset joutuivat suoritustilaan. Itsemurhatilastot synkkenivät.

Heikko markka teki vientiteollisuudestamme kilpailukykyisen. Yhtä suuri merkitys lamasta nousulle oli Nokian kasvu maailman johtavaksi kännyköiden valmistajaksi. Nokian nosti korkea teknologia ja uudet innovaatiot, ei niinkään devalvaatio.

 

Oikaisu: Kolumnissa mainittiin, että itsemurhatilastot synkkenivät 1991 devalvaation 1992 markan kellutuksen jälkeen.  1991 itsemurhia tehtiin 1494, kun itsemurhia vuotta aikaisemmin tehtiin 18 enemmän.