Kolumnit Uutiset

Viisaita tolkun ihmisiä

Mieltä lämmitti kovasti, kun Lammin itsenäisyysjuhlan toimikunta valitsi Vuoden 2016 lammilaiseksi Anneli Törmälehdon.

Hän on yksityishenkilönä opettanut suomea Lammille tulleille turvapaikanhakijoille jo kuuden vuoden ajan eli niin pitkään kuin pitäjässä on ollut vastaanottokeskus.

Tällaiset ihmiset tekevät Suomesta hyvän maan. He eivät tee itsestään numeroa, mutta toimivat kuitenkin niin kuin omatunto ja omat arvot edellyttävät.

Saman päivän lehdessä (HäSa 2.12.), jossa kerrottiin Vuoden lammilaisesta, oli myös toinen kohottava kirjoitus.

Kaupunginvaltuutettu Antti Leinikka (kesk.) pohtii siinä eurooppalaisia perusarvoja, joiden hän epäilee rapautuneen.

Erityisesti Leinikkaa on mietityttänyt sisäministeri Paula Risikon (kok.) ja piispojen tapaaminen taannoin.

Aiheena oli, saako kirkko auttaa pakolaisia, tässä tapauksessa erityisesti kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita.

Vaikka molemmat osapuolet vakuuttivat, ettei kyse ollut ministerin puhuttelusta, mieleen jäi epäily.

Leinikka nostaa esille mielenkiintoisen kysymyksen. Mitkä arvot jäivät kunnille, kun kirkollinen ja kunnallinen hallinto erotettiin toisistaan 150 vuotta sitten?

Hän epäilee, että jaossa kaikki hyvät arvot jäivät kirkolle ja kunnille vain kylmät taloudelliset arvot.

Tätä sopii pohtia myös valtakunnan tasolla.

Suomen hallitus käsikassaranaan Migri tekee kaikkensa päästäkseen eroon mahdollisimman monesta turvapaikanhakijasta.

Esimerkiksi irakilaisten kohdalla on vedottu siihen, että oleskelulupia myönnetään samoin perustein kuin Ruotsissa ja muualla Euroopassa.

Nyt on käynyt ilmi, että irakilaisen on huomattavasti vaikeampi jäädä Suomeen kuin esimerkiksi Ruotsiin. Onneksi hallinto-oikeus on jo ottanut kantaa muutamiin täysin kohtuuttomiin päätöksiin.

Kirkolle on nostettava hattua. Se on toiminut ryhdikkäästi, eikä toivottavasti taivu hallituksen painostuksen edessä.

Helsingissä kirkot tarjoavat vuoroviikoin yösijan kodittomille. Tämä on aiheuttanut somessa valitusryöpyn, että onhan meillä suomalaisiakin kodittomia.

Niin on ja kirkkojen ovet ovat auki heille sekä muunmaalaisille.

Näin itsenäisen Suomen tulee toimia tulevan 100-vuotisjuhlansa kunniaksi ja sen jälkeenkin.