Uutiset

Viisi harhaluuloa ruokavalioista – muista nämä asiat, kun seuraavan kerran törmäät muodikkaaseen dieettiin

Paleodieetti, gluteenin välttely, maidoton, sokeriton, rasvaton ja hiilihydraatiton ruokavalio. Sosiaalinen media ja blogit vilisevät muotidieettejä ja ruokauskomuksia, joiden tieteellinen näyttö on heikko tai olematon. Lännen Media listasi viisi harhaluuloa ruokavalioista. Ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta kommentoi.

1. Hiilihydraattien välttely kannattaa

Kohtuus kaikessa koskee kaikkia ravintoaineita. Hiilihydraattien aivan kuten rasvojenkin kohdalla olennaista on laatu.

Jos joku esimerkiksi syö hiilihydraattitietoisesti niin, että hän valitsee viljatuotteista täysjyvätuotteet ja välttää ylimääräistä sokeria, niin sehän on aivan ravitsemussuositusten mukaista.

Sen sijaan raffinoidut eli hyvin puhdistetut hiilihydraatit kuten valkoinen vilja ja sokeri eivät sisällä juuri lainkaan suojaravintoaineita, jotka ovat terveydelle olennaisia. Runsaan sokerin käyttö voi kasvattaa esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen riskiä. Tutkimusnäyttöä on ennen kaikkea sokeroiduista juomista. Niiden käytöstä on havaittu aineenvaihduntamuutoksia jo alakouluikäisillä lapsilla.

2. Gluteeniton ruokavalio on hyvä vatsalle

Tällä hetkellä ravitsemussuositus on se, että ei olisi hyvä olla gluteenittomalla ruokavaliolla, ellei siihen ole terveydellisiä syitä.

Gluteenittoman ruokavalion haitoista ei vielä ole riittävää tutkimusnäyttöä, mutta on todettu, että ruokavalio pienentää bifidobakteerien määrää paksusuolistossa. Bifidobakteerien on taas arveltu olevan hyviä meille. Käytännön merkitystä ei kuitenkaan toistaiseksi vielä tiedetä.

Gluteenittomassa ruokavaliossa on myös useimmiten luonnostaan vähemmän kuitua kuin esimerkiksi niillä, jotka syövät ruis- tai muuta täysjyväleipää. Keliaakikko varmistaa kuidun riittävän saannin syömällä kuitupitoisia valmisteita kuten täysjyväleipää ja -puuroa, leseitä sekä sokerijuurikaskuitua.

Kannattaa myös muistaa, että kun maallikko alkaa miettiä, miksi turvottaa, huomio keskittyy usein johonkin yhteen tiettyyn asiaan. Ongelma ei kuitenkaan yleensä ole gluteenissa vaan jossakin ihan muussa.

Jos vatsavaivat kiusaavat, kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen ennen kuin alkaa vältellä jotakin ruoka-ainetta omin päin.

3. Mitä enemmän proteiinia, sen parempi

Suomessa proteiinin puutosta tai edes vajaata saantia ei ole yleensä kuin erittäin yksipuolisesti syövillä. Ja nekin ovat poikkeustilanteita. Tavallisella suomalaisella ei ole proteiinin saannissa mitään ongelmia, joten hyvin markkinoitujen proteiinituotteiden syöminen on turhaa.

Tavallisesta ruuasta saa aivan riittävästi proteiinia, ja kuntoilun jälkeen tutkitusti paras palautusjuoma on rasvaton maito. Vegaani voi sitten käyttää vegaanivaihtoehtoja, kunhan muistaa täydentää eläinkunnan tuotteiden puuttumisen B12-vitamiinilla.

Ravitsemussuosituksissa sanotaan myös selkeästi, että proteiinia ei tulisi saada liikaa, koska pitkässä juoksussa se voi rasittaa munuaisia ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa munuaisten vajaatoiminnan. Suositus on 10–20 prosenttia päivittäisestä energiasta. Suomalaiset saavat keskimäärin 18 prosenttia, eli olemme jo siellä vaihteluvälin yläpäässä.

4. Kaikki sokeri on myrkkyä!

On totta, että raffinoitu eli puhdistettu sokeri on sataprosenttista energiaa, eikä se sisällä mitään suojaravintoaineita. Siksi ravitsemussuosituksissa runsaasti sokeria sisältävät tuotteet kuuluvat satunnaisiin herkkuihin. Myöskään sokeristen juomien nauttimista ei suositella. Täysmehua voi juoda yhden lasillisen päivässä aterian yhteydessä.

Sen sijaan hedelmien välttely niiden sisältämien sokereiden vuoksi on täysin turhaa. Tutkimusnäyttö nimenomaan puoltaa sitä, että syömme kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Niillä on suojavaikutusta muun muassa useisiin syöpiin ja ne ovat olennainen osa sydänterveyttä edistävää ruokavaliota. Toki hedelmienkin suhteen kannattaa säilyttää kohtuus: ei esimerkiksi omenoita pidä kilotolkulla päivässä syödä. Hyvä nyrkkisääntö on se, että syö päivässä viisi, kuusi kourallista hevi-osaston tuotteita, joista noin puolet on kasviksia ja puolet hedelmiä ja marjoja.

5. Luomu on aina parempi

Luomusta ei ole sellaista tutkimusnäyttöä, joka tukisi tätä väitettä. Luomu on enemmänkin ideologinen kuin terveydellinen asia. Esimerkiksi karjataloudessa ymmärtääkseni eläinten hyvinvointiin kiinnitetään luomutiloilla enemmän huomiota. Sen sijaan sillä syökö luomua vai ei-luomua, ei pääsääntöisesti ole terveydellistä merkitystä.

Luomutuotteissa saattaa myös olla muun muassa maaperästä lähtöisin olevia torjunta-aineita ja muita haitallisia aineita, vaikka niitä ei olisi viljelyyn käytettykään.

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930