Uutiset

Viisi väitettä, viisi vastausta eineksistä

1) Mitä jalostetumpi eines, sitä vähemmän ravintoarvoja.

– Ruoanvalmistus on raaka-aineiden jalostamista aina tehdään sitä sitten kotona, ravintolassa tai elintarviketeollisuudessa. Keitettäessä ruokien peruskoostumus, kuten hiilihydraatit, proteiinit, kuidut ja rasvat pysyvät, mutta esimerkiksi C-vitamiinista häviää osa kypsennyksen aikana. Teollisissa prosesseissa valmisruoat pyritään kypsentämään niin, että tuotteen säilyvyys voidaan taata, mutta rakenne säilyy hyvänä.

2) Valmisruoat ovat täynnä lisäaineita.

– Ei pidä paikkaansa, sillä lisäaineiden käyttö valmisruoissa on vähäistä tai niitä ei ole. Tutkimusten mukaan lisäaineet eivät ole suomalaisille todellinen terveysriski. Lisäaineet ovat turha huolenaihe verrattuna vaikka ylensyömiseen, aliravitsemukseen ikäihmisillä tai alkoholiin ja tupakkaa.

3) Eineksissä on paljon huonoa niin sanottua kovaa rasvaa.

Valmisruuissa on reseptistä riippuen sekä eläin- että kasvirasvaa. Valmisruuista on vähennetty rasvapitoisuutta, mutta esimerkiksi useat rasvattomat kevyt tuotteet ovat poistuneet markkinoilta. Nyt tiedostetaan, että ihminen tarvitsee myös rasvaa.

Rasvan määrä ilmoitetaan valmisruokien tuoteselosteissa.

4) Suolaa käytetään valmisruoissa enemmän kuin kotiruoissa.

– Ei pidä paikkaansa, sillä kotiruoassakin saattaa olla paljon suolaa, mutta sen määrää ei mitata eikä mainita. Valmisruoasta sen voi katsoa pakkauksesta. Uuden lainsäädännön myötä suolan määrä ilmoitetaan tuotteissa kokonaisnatriumina, joka pitää sisällään sekä raaka-aineen, lisäaineiden että lisätyn suolan määrän.

Jos tuote on voimakassuolainen, se pitää erikseen mainita aina.

5) Valmislihapulliin jauhetaan huonoimmat ruhonosat.

– Lihalainsäädäntö on tiukka sen suhteen, mitä saa kutsua lihaksi. Lihapitoisuuden voi tarkistaa pakkausmerkinnöistä. Yleensä, jos lihaa on enemmän, se maksaa enemmän. Sama pätee muihin valmisruokien raaka-aineisiin.

Asiasanat

Päivän lehti

28.3.2020