Uutiset

Viitaniemi: Silvio, kesän Ruokolahden leijona

Suomalaiset ovat loukkaantuneet Italian pääministerin Silvio Belusconin jo ennen juhannusta pitämästä puheesta. Nirppanokkaisuus näkyy ja kuuluu vieläkin palstoilla ja aalloilla.

Hyvä, että edes Silvio möläytti, kun leijona- ja muulla kummajaisrintamalla näyttää kovin rauhalliselta.

Suomalaisten nälästä ei ole kuin muutama sukupolvi. Ruoka on pyhä asia eikä sitä sovi pilkata. Talonpoikaisjärjestö on viritellyt italialaisjuomien ja ruokien boikottia. Kelpo agraari ei pastaa popsi eikä ryystä Apulian laaksojen viinejä.

On kuitenkin varmaa, etteivät kaikki suomalaiset pidä jokaisesta kotoisesta ruuasta.

Kun alakoulun ruokalassa pakotettuna särvin haaleata makaroonivelliä, johon maito oli tehnyt niljakkaan kuoren, päätin, että joskus vielä syön herroiksi.

Tämän päätöksen olen pitänyt enkä ole sitä päivääkään katunut. Se alkaa hiljalleen näkyä vyön mitassa, mutta koskapa mies olisi samanaikaisesti laiha ja komea.

Eivät talkkuna, mämmi, kesääntynyt tönkkösuolattu muikku, klimppisoppa tai poron kuivaliha kaikille suomalaisillekaan maistui.

Mene tiedä, onko Berlusconille kannettu mainittuja herkkuja pöytään, mutta makuasioista ei kannata isommin kiistellä.

Heikkoluontoisen kannattaa lopettaa lukeminen tähän.
Italian ruokakulttuuri tuli taannoin tutuksi. Ruoka oli eltaantuneen öljyistä, mausteita oli viljalti. Ehkä niillä peitettiin alkavaa pilaantumista.

Rooman helteinen ruokatori oli kokemus. Lihatiskeillä pörräsivät raatokärpäset, pulut paskoivat tiskeille ja niiden aluset vilisivät kulkukissoja.

Tiskeillä on siisteissä läjissä naudan mahaa laskostettuna kuin froteepyyhe. Vasikan aivot, pässin kivekset, lehmän utareet, ja kokonaiset nyljetyt karitsanpäät mulkosilmineen olivat kaupan. Meillä ei kyseisiä teurasjätteitä syötetä enää edes minkeille.

Elävät kanit, kanat, kyyhkyt ja viiriäiset oli sullottu häkkeihin. Kun kauppa syntyi, myyjä nuiji elikon kalikalla ja valutti veret torin kiville.

Kätevää, sillä jos kauppa ei käynyt, tavara vietiin kotiin ja tuotiin taas huomenna tuoreena myyntiin.

Mitähän terveysvalvonnan johtaja Sara Syyrakki tuumisi, jos italialaisten EU-veljiemme kauppatavat yleistyisivät Hämeenlinnassa?

Yhdeksän ruokalajin illallisen alkupalana tarjottiin kynittyä pikkulintua kirsikkapedillä. Ruokalista oli paikallismurteella, muista eineistä ei syödessä ollut täsmätietoa.

Siitä huolimatta mieleen ei tullut moittia isäntien ruokia. He kerskuivat, että silloin kun suomalaiset asuivat vielä havumajoissa, roomalaiset elostelivat marmoripalatsiensa syömäorgioissa. Niinpä söin kaiken tarjotun, lautaset tyhjiksi, kuten kotona ja koulussa oli opetettu.

Berlusconilla on sällin puheet ja katupojan käytöstavat. Juuri siksi hänen lörpötyksistään ei kannata loukkaantua. Miespolo on kasvanut osattomana sydämen sivistyksestä.