Uutiset

Viitaniemi - Talonpojat jättivät herrojen Evan

MTK on vuodenvaihteessa vaivihkaa purkanut kolmikymmenvuotisen suhteensa Elinkeinoelämän valtuuskuntaan Evaan. Puheenjohtaja Esa Härmälän meriselityksen mukaan järjestö laski rahansa ja päätyi eroon, koska on tuhlausta maksaa Evalle jäsenmaksuja. Se ja Elinkeinolämän tutkimuslaitos Etla kun ovat yhdistäneet rahoituksensa.

MTK sponsoroi itselleen läheisemmän Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen PTT:n talousennusteita ja katsoi sen riittävän.

Rahapula ei kuitenkaan kolkuttele MTK:n kirstua. Juuri hiljan se osallistui M-Realin pelastusoperaatioon ostamalla 4 miljoonalla eurolla siltä Forest Holldingin osakkeita ja sai kymmenyksen siivun 120 000 hehtaarin metsäomaisuudesta.

Eva perustettiin vuonna 1974 virittämään vastavalkeita suomalaisessa yhteiskunnassa nousseille sosialisointivaateille.
Neuvostoliitto oli voimissaan ja 1960-luvun opiskelevan nuorison radikalisaatio jalostui hurjimmillaan vallankumouksellisuudeksi; pyrkimyksiksi yhteiskuntajärjestyksen muuttamiseksi ainakin harppi-Saksan, jopa Neuvostoliiton malliin.

MTK:n Eva-jäsenyys oli tuolloin herkkä asia. Kekkonen johti ulko- ja pääosin kauppapolitiikkaa, oli väleissä Moskovaan. Suomessa ylituotanto räjähti, mutta voi- ja munavuoret, liha- ja juustotonnit rahdattiin naapuriin.

Viisivuotisten runkosopimusten aika oli hyvää sekä tuottajille että työmiehille. Uskollisimmat järjestömiehet hankkivat jopa Belarus-traktorin edistääkseen kauppasuhteita, duunarit tuuppasivat Ladoilla.

Tuolloin oli varsin uskaliasta lähteä selkeästi sosialisminvastaiseen järjestöön. Ihme kyllä, MTK:n jäsenyys ei vaikuttanut sitä eikä tätä, voivuoret sulivat idän aurinkoon.

Viime vuosina on monesti kyselty Evan olemassaolon oikeutusta. Neuvostoliitto romahti eivätkä kotidemaritkaan enää höpise apteekkien tai vakuutusyhtiöiden sosialisoinnista.

Markkinatalous hyvine ja huonoine ilmiöineen on niskan päällä. Evan alkuperäinen missio on kadonnut, joskaan Uusi Suomi -lehteä ei sentään ole herätetty henkiin.

Eva pelastui globalisaation ansiosta. Nykyisin se asemoi suomalaista yhteiskuntaa suhteessa koko maailmaan. Elinkeinoelämä pitää sitä ilmeisen tarpeellisena, mutta talonpojat eivät taida tuntea oloaan kotoisaksi uudistuneessa Evassa.

Lieneekö peräti niin, ettei maatalous ole enää oikea elinkeino sitäkään vähää kuin aikaisemmin. Kun puolet tuloista tulee erilaisina tukina, alastoman markkinatalouden iskusanat istuvat siihen kovin huonosti ja niiden toteuttaminen olisi tuhoisaa perheviljelmille.

Osuuskuntien Pellervo-seura lähti Evasta jo vuosi sitten. Ovi on tosin käynyt molempiin suuntiin, muutama vuosi sitten S-ryhmä jätti Pellervon, niin läpipellervolainen kuin juuriltaan onkin.

Osuuspankit sen sijaan ovat molemmissa, jopa johtavissa asemissa.