Uutiset

Viittomakielen ummikko heittäytyi kuurojen maailmaan

Viittomakielisten kielellinen maailma perustuu niin vahvasti näkemiseen ja katsomiseen, ettei kuuleva ole sellaiseen tottunut. Viittomakielen tulkki Juha Sarkkola innostuu, kun hän kuvailee, miten visuaalisessa maailmassa kuurot elävät.

– Viittomakieli on rakenteeltaan täysin erilainen kuin puhuttu kieli. Siinä täytyy nähdä niin paljon.

Kuurolle näkeminen ja ympäristön havainnointi käy luonnostaan.

– Viittomakieliset ovat tosi taitavia ottamaan vastaan visuaalisia impulsseja. He ottavat hetkessä haltuun tilan. Heillä on niin kehittynyt visuaalisuuden taju. Kuulevalta se vaatii ennakkoluulottomuutta ja heittäytymistä.

Ammattikorkeat kouluttavat
Juha Sarkkola on selvästi heittäytynyt viittomakielen kyytiin täysillä, vaikka hänestä tuli kielen tulkki sattuman kautta.

– Olin täysi ummikko, kun aloitin viittomakielen opiskelun.
Sarkkolan kiinnostus kieliin juontuu hattulalaisesta lapsuudenkodista, jossa leikiteltiin eri kielten sanoilla. Isä saattoi kutsua syömään ”now essen”, englannin- ja saksansekaisesti.

Koulussa kielet olivat hänelle melko vaivattomia omaksua. Hän pyrki lukion jälkeen yliopistoon opiskelemaan englannin kieltä.

– Sinne en päässyt, mutta sitten huomasin, että ammattikorkeakoulussakin pääsee opiskelemaan kieltä.

Sen huomattuaan Sarkkola haki Humanistiseen ammattikorkeakouluun HUMAK:kiin, joka kouluttaa viittomakielen tulkkeja toisena oppilaitoksena Suomessa. Toinen oppilaitos on Turun diakonia-ammattikorkeakoulu DIAK.

– Perhetuttava avasi ennen opiskeluun hakua minulle kielen rakennetta. Minua se kiinnosti ja pääsin eka yrittämällä sisään.

Kielioppi oli vaikea kielipäällekin
Sarkkola kertoo yleensä oppivansa eri kielten kieliopit suhteellisen helposti, mutta viittomakielen kielioppi ei ollut hänellekään helppo. Se oli vaikea, koska viittomakielessä ajattelu on niin täysin erilaista kuin puhutuissa kielissä.

Viittomakielessä viesti välitetään käsien, käsimuotojen ja vartalon liikkeillä sekä kasvojen ilmeillä.

– Kun me puhumme, sanoja on paljon jonossa, mutta se ei visuaalisesti näytä miltään. Viittomakieli tapahtuu tilassa. Sen kielioppi perustuu visuaalisuuteen.

Joskus puheen tulkkaus viittomakielelle kestää pitempään kuin puhe, joskus päinvastoin. Puhuttaessa täytyy puhua pälättää, mutta viittomalla saman voi sanoa muutamalla eleellä.

Tiedonsiruja joka paikasta
Tulkin ei välttämättä tarvitse tietää kaikkea pystyäkseen tulkkaamaan, sillä yksi ihminen ei yksinkertaisesti voi tietää kaikkea.

Sarkkola sanoo, että tulkilla täytyy olla haju asiaan liittyvistä muuttujista ja kokonaisuudesta. Kaikki tieto auttaa, sivukorvallakin hankittu. Vaikka vain se, että hän on isän kanssa keskustellut autoista ja mennyt viikkojen päästä tulkkaamaan autokauppaan.

– Kaikki harrastuneisuus auttaa, että saattaa muuttaa tulkattavan asian aktiiviseksi viittomakielen rakenteeksi. Tulkkaustilanteet ovat niin monenlaisia. Jokin tiedonsiru voi tulla eteen koska vain.

Musiikki on Sarkkolalle lähes toinen ammatti ja 1960- ja 70-lukujen rytmimusiikki intohimo. Hän soittaa useissa kokoonpanoissa ja ahkeroi DJ:nä mm. tämän kevään ajan olutravintola Birgerin Afterwork Funk´em -klubilla kerran kuussa perjantaisin.

Lukioaikana hän oli vaihto-oppilaana Australiassa, viime syksynä perheen kanssa Intiassa ja on muutenkin pitänyt matkustelusta. Työssäänkin hän on ehtinyt jo käydä monissa maissa.

– Tulkkina olen käynyt paikoissa, mihin en ole ajatellut menevänikään, Sarkkola valaisee työnsä monipuolisuutta.

Yksityiskohtia hän ei kerro, sillä tulkilla on vaitiolovelvollisuus asiakkaita koskevissa asioissa.

Tulkki lähtee vaikka matkalle
Viittomakielen tulkkausta tarvitaan kaikilla elämänalueilla. Se voi olla asiointitulkkausta, harrastusten tulkkaamista, seminaaritulkkausta, opiskelutulkkausta. Tulkin voi saada matkalle mukaan.

– Kuurot tekevät kaikkea sitä, mitä kuulevatkin. He vain eivät kuule, mutta muuten he elävät normaalia elämään ja käyvät työssä.

Asiointitulkkaus tarkoittaa tulkkaamista esimerkiksi kaupassa, lääkärissä, pankissa tai vakuutusyhtiössä. Opiskelutulkkaus on tulkkausta luokassa, jossa muut ovat kuulevia. Tulkki tulkkaa opettajan ja kaikkien oppilaiden puheet.

Kulttuuritulkkaus voi tarkoittaa näytelmän tai vaikkapa laulun sanojen tulkkausta.

– Turun DIAKissa tehtiin muutama vuosi sitten opinnäytetyö, jossa tulkkiopiskelijat käänsivät PMMP:n: biisejä ja olivat lavalla tulkkaamassa bändin keikan aikana.

Ruotsin tv:ssa on tulkkiruutu
Suomessa käytetään suomalaista viittomakieltä, joka on kehittynyt ruotsalaisen viittomakielen pohjalta. Ruotsissa opiskellut suomalainen kuuro Carl Oscar Malm perusti Porvooseen vuonna 1846 Suomen ensimmäisen kuurojen koulun, jonne hän kokosi kuuroja maan eri puolilta.

Yhä edelleen suomalaisessa ja ruotsalaisessa viittomakielessä on paljon yhteneväisyyksiä.

– Ruotsin television ohjelmissa on viittomakielen tulkkiruutu yleinen. Joillakin suomalaisilla kuuroilla on televisioissaan Ruotsin kanavat, jotta he voivat seurata sikäläisiä ohjelmia, Juha Sarkkola kertoo.

Suomen televisiossa on vain viittomakieliset uutiset. Heinäkuun alussa tulee voimaan asetus, joka edellyttää YLE:n, MTV3:n, Nelosen ja Suomi Tv:n lisäämään tekstitystä kotimaisissa ohjelmissaan.

Viime syyskuusta lähtien Kela on huolehtinut kuurojen ja kuurosokeiden tulkkipalveluista. Sitä ennen palveluista vastasivat kunnat.

Tulkkauspalvelulaki sanoo, että palvelulla taataan vammaisen henkilön mahdollisuus toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä.

– Yleisesti ottaen kuurot eivät koe olevansa vammaisia, vaan kielivähemmistö. Me tulkitkin pidämme itseämme kielen ja tulkkauksen asiantuntijoina, emme vammaispalvelijoina, Sarkkola tarkentaa.

Kaikki eivät osaa amerikkaa
Maailmassa on satoja erilaisia viittomakieliä, joista suomalainen viittomakieli on yksi. Ne eroavat viittomiltaan ja kieliopiltaan toisistaan niin, ettei toisen taitaja ymmärrä toisen taitajaa. Yhtäläisyyksiäkin on.

– Jos kaksi kuuroa eri puolilta maailmaa tapaa, he kohtaavat toisensa helpommin kuin kaksi kuulevaa. He ovat niin kansainvälistä porukkaa. Viittomat ovat erilaisia, mutta visuaalinen ajattelu ja kulttuuri on samantyylinen, Sarkkola kertoo.

Englannin kielen tapaan eräänlainen kuurojen lingua franca, maailman yleiskieli, on amerikkalainen ASL, American Sign Language. Mutta kaikki eivät sitä osaa, niin kuin eivät englantiakaan. (HäSa)

?On olemassa myös tavallaan kansainvälinen viittomakieli. Siinä on joitain yhdessä sovittuja merkkejä, mutta se on vain sovittu järjestelmä, ei luonnollinen kieli. (HäSa)