Uutiset

Viljelijä kehitti menetelmän joenrantojen eroosiosuojaukseen

Heinijoen runsaat kevättulvat söivät tammelalaisen Heikki Saloisen peltoa ja kuljettivat mullat alapuoliseen Jänijärveen. Pellon vähittäinen kutistuminen painoi Saloista ja järveen valuva maa-aines kiusasi Jänijärven ranta-asukkaita.

Kun aika oli kypsä jokivarren eroosiosuojauksen rakentamiseen, Heikki Saloinen ehdotti ely-keskukselle, että kokeillaan tällä kertaa jotakin muuta kuin tavanomaista rantojen kiveämistä.

Hänen mielessään oli kypsynyt ajatus helposti asennettavista betonilaatoista. Ely-keskuksessa tunnettiin kiveämisen työläys, hinta sekä maanomistajalle aiheutuvat haitat ja päätettiin tarttua tilaisuuteen.

Asentaminen nopeata ja yksinkertaista

Saloinen on työskennellyt maanviljelyksen ohella jo 25 vuotta Parman betonitehtaalla Forssassa ja tuntee betonirakenteiden tekemisen ja ominaisuudet.

Hän suunnitteli liukuvaluna tavallisella tuotantolinjalla valmistettavat esijännitetyt laatat, jotka voitiin yhdellä koneella asentaa paikalleen talven roudan kovetettua pellot ja joenpenkat.

Perinteinen kiveäminen vaatii useita koneita, raskaita maansiirtotöitä ja syö viljelyalaa. Laatoitettaessa rannalla työskentelee yksi kaivuri, joka ottaa joen pohjalle valuneen maa-aineksen penkan asennusmaaksi ja nostelee vajaan tonnin painoiset suuret betonilaatat paikoilleen.

Lopuksi ne sidotaan ruostumattomasta teräksestä tehdyistä nostolenkeistään toisiinsa kiinni. Sitominen on ainoa käsityövaihe.

Kokeilu tehtiin pahimmassa paikassa

Laatat asennettiin paikkaan, jossa kevättulvat söivät pellonlaitaa kaikkein pahimmin. Joenmutkassa on valtava siirtolohkare, johon törmätessään virta muodostaa vastarantaa kuluttavan pyörteen. Laatoitus asennettiin suojaamaan pyörrepaikkaa joen yhdelle rannalle.

Nyt laatat ovat olleet paikallaan pari talvea ja kokeilu vaikuttaa onnistuneelta. Vesi ja routa eivät ole liikutelleet laattoja, vaikka kevättulvat ovat olleet ankaria, talvet ennätyskylmiä ja kesät kuumia. Tavalliset sekä erivärisillä pinnoilla varustetut pesubetonilaatat ovat kestäneet yhtä hyvin.

Jänijärveen valuvan maa-aineksen määrä on vähentynyt ja veden laatu parantunut. Pahimmillaan tulva-aikana järveen laskettiin valuvan kiintoaineita kuutiometri vuorokaudessa.

Heinijoen virtaus on tulvien aikana hyvin voimakas, sillä Yläpuolinen Heinijärvi on seitsemän metriä korkeammalla kuin alapuolinen Jänijärvi ja joella on pituutta vain 2,5 kilometriä. Heinijärveen kertyy pidäkkeettä lumien sulamisvettä laajoilta ojitetuilta metsäalueilta.

Ely-keskuksen avulla kokeiluun saatiin Euroopan aluekehitysrahaa noin 70 prosenttia kustannuksista, Lopun maksoi Tammelan kunta, vesistönsuojeluyhdistykset ja Heinijoen perkausyhtiö. Viestejä Vanajavedellä-projekti hoitaa hankkeen tiedottamisen. (HäSa)

Menot