Uutiset

Vippauksen moraali pysyy arveluttavana

Valvonta tiukkenee vuoden alussa ja pikavippiyhtiöiden pelitila pienenee. Kymmeniä yhtiöitä odottaa jopa tuho, arvioi Pienlainayhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kuusisto keskiviikon Kauppalehdessä.

Kuusiston mukaan vippaajien luku putoaa puoleen nykyisestä sadasta. Pienten yritysten loppu johtuu pääomien ja ammattitaidon puutteesta, laskee yhtiöiden puhemies Kuusisto.

Hänen näkemyksen mukaan yhtiöiden määrää karsii pelkkä rekisteröitymispakko, mikä maksaa. Alan tulevaisuus on jo luettavissa pienten yritysten hyytymisenä.

Pikavippiyhtiöiden kohtalossa tiukentuva sääntely rekistereineen tuskin kuitenkaan näyttelevät pääroolia. Kehitys vain noudattaa lopulta tuttua kaarta: suurten asiansa osaavien asema vahvistuu, pienet yritykset kuolevat pois kilpailun kiristyessä.

Näin sen pitääkin mennä! Vippausalalla on yrityksiä, joiden perään tuskin kukaan jää itkemään.

Lainsäädäntö paaluttaa vippausta laillisena ja yhteiskunnan hyväksymänä yrittämisenä. Lakiin tiukasti nojaavien pelisääntöjen säätäminen kesti hämmästyttävän kauan, mistä saattoi olla hyötyä pikavippiyhtiölle.

Kun vippaamisesta oli tullut osa suomalaista todellisuutta ja rahamaailmaa, ei poliitikoilla ollut enää kanttia julistaa, että huikeiden korkojen takia vippaaminen on tummiin pukuihin verhoutuneiden liikemiesten koronkiskontaa.

Villistä tilanteesta eroon pääseminen on joka tapauksessa askel kohti parempaa. Edelleenkin voi kuitenkin kysyä, miksi vippaus saattoi jatkua vuosikaudet ilman virallista finanssivalvontaa.

Vippaamisen liikeidea ei ole muuksi muuttumassa: lainaa hakeva saa nopeasti tililleen rahaa ilman vakuuksia. Sujuvan toiminnan hinta on tuhansienkin prosenttien vuotuinen korko.

Velkansa ajallaan maksava ei joudu pulaan, alkuunkaan yhtä onnellisessa asemassa eivät ole lainaajat, joiden maksut viivästyvät. Korkeaa korkoa perustellaan tietysti lainaajan riskillä ja luottotappioilla.

Pienlainayhdistyksen Kari Kuusisto on selvästi huolissaan alan maineesta. Hän puolustaa vippauksen moraalia ja korostaa Kauppalehdessä, että 50 euron vippi on tarkoituskin hoitaa pois ajalla ja tällöin lainan kulut jäävät pieniksi.

Kuusiston esimerkki ei kestä arvostelua. Kun kiskuri lainaa 50 euroa viinanhimoa potevalle, on velka puheissa tarkoitus maksaa pian takaisin!

Sekä vippiyhtiöt että kiskurit tekevät huippubisnestä siksi, etteivät lainaajat maksa velkaansa takaisin nopeasti. Tästä ei pidä vaieta.

Vippiyhtiöitä ei olisi, jos 50 euron lainat maksettaisiin takaisin kahdessa viikossa kuten Kuusisto kauniisti maalailee.

Keskustelu pikavipeistä aivan varmasti jatkuu. Osa suomalaisesta katsoo, että ahneet liikemiehet käyttävät sumeilematta hyväksi hädänalaisten rahapulaa ja ovat näin lisäämässä heidän kurjuuttaan.