Uutiset

Virheistä pitää aina oppia

Presidentti Martti Ahtisaaren johtaman Aasian luonnonkatastrofin tutkijalautakunnan raportti julkistettiin eilen. Lautakunta, jossa olivat edustettuna muun muassa valtioneuvos Harri Holkeri ja ansioitunut onnettomuustutkija Kari Lehtola, teki perusteellista työtä nopeassa tahdissa, mistä se ansaitsee täyden tunnustuksen. Kansalaiset varmasti arvostavat Ahtisaaren lautakunnan työmoraalia.

Ahtisaaren tutkijalautakunnan raportti ei tuo julkisuuteen painavaa uutta tietoa viime vuoden joulukuun tapaninpäivänä koko maailma järkyttäneestä katastrofista ja sen hoidosta Suomessa. Aiempi kuva toki tarkentuu, mutta jo pian 178 suomalaisten hengen vaatineen onnettomuuden jälkeen oli selvää, että monissa viranomaisten ratkaisuissa oli toivomisen varaa.

Suomalaiset viranomaiset, asiallisesti koko Suomi, eivät olleet riittävästi varautuneet ulkomailla sattuvaan suuronnettomuuteen. Ja kun lähtökohta oli tämä, ei tsunamin hävittäneille alueille voitu toimittaa apua riittävän nopeasti. Viranomaisten työnjaossa oli myös toimintaa haittaavia ongelmia ja tiedonkulku kangerteli kaikilla tasoilla, katsoo tutkijalautakunta.

Viranomaisten virheitä ja puutteita ei ole kuitenkaan mitään aihetta paisutella. Tsunami yllätti Thaimaan ja Indonesian, koko maailman ja näin myös Suomen. Hyvin helposti imelyyden puolelle kallistuvan jälkiviisastelun sijaan olisi rehellistä myöntää, että luonnononnettomuuden valtava koko ylitti kaikki ennakkoarviot.

Vaikka tutkijalautakunta moittii suomalaisviranomaisia, kriisinhoidon virhearviot eivät johtaneet yhdenkään suomalaisen kuolemaan: lautakunnan tutkimus varmisti uhrien kuolleen tsunamin iskuun. Muutama suomalaisturisti loukkaantui niin pahoin, ettei nopeinkaan apu olisi heitä pelastanut.

Tapaninpäivän jälkeiset päivät olivat tiedonkululle ja -välitykselle täyttä kaaosta. Sitä se oli myös mediassa, joka on ajoittain kärkevästikin arvostellut viranomaisten tiedotusta, sen takkuilua. Perimmäinen ongelma oli tiedon puute, mutta myös se, ettei tietoa koottu yhteen.

Tsunami tuskin mullistaa viranomaisten tiedotustapaa, vaikka muutoksia siihen on odotettavissa. Olisi outoa edellyttää, että ulkoministeriö tästä eteenpäinkään voisi välittää suomalaisille kuin oikeaksi varmistettua tietoa muun muassa suuronnettomuuksista. Viranomaisilla on vähemmän pelivaraa kuin medialla, mikä lähtökohta olisi paikallaan muistaa ja pitää myös arvossa.

Ahtisaaren tutkijalautakunnan suunta on kohti huomista. Aasian luonnonkatastrofin hoidon virheistä pitää oppia. Juuri tässä mielessä lautakunnan 12 kohdan suositusohjelma on tärkeää luettavaa maan johtaville poliitikoille ja virkamiehille. Mielenkiintoista on nähdä, millaisen vastaanoton saa esitys tietosuojalainsäädännön rukkauksesta.

Myös Helsingin yliopiston viestinnän laitoksella tehty tutkimus laskee luonnonkatastrofin tiedonkulun kriisiksi. Tutkimus suorastaan ylistää sukellus.fi -ryhmän työtä.