Uutiset

Virkamies: Ministerin ei tarvitse olla juristi

Oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola tyrmää näkemykset, joiden mukaan oikeusministerillä pitäisi olla juristin koulutus voidakseen hallita ministeriön asioita.

– On tärkeää, että ministeri on poliitikko, joka tietää mitä haluaa. Silloin se vaatii meiltä virkamiehiltä sitä, että pystymme esittämään asiat niin, ettei tarvita juristin kieltä, Astola toteaa.

Julkisuudessa on ehditty pohtia oikeus- ja työministeriksi nousevan toisen kauden kansanedustaja Jari Lindströmin (ps.) koulutuksen riittävyyttä.

Lindström on käynyt teollisuuden prosessilinjan ammattikoulussa ja ollut sen jälkeen 22 vuotta paperitehtaalla töissä. Työttömäksi jäätyään hän kouluttautui laborantiksi.

Astolan mukaan koulutusta tärkeämpää on aito kiinnostus asioihin ja halu käydä keskustelua eri vaihtoehdoista.

Valtioneuvoston kanslia perehdyttää ministerit lainvalmisteluun ja valtioneuvoston toimintaan. Omassa ministeriössään uusi ministeri saa ison nipun kotiläksyjä. Hänelle esitellään suunniteltavaksi ja päätettäväksi tulevia asioita ja uudistuksia.

– Niitä käydään heti läpi ja asioita, joista ministeri itse on kiinnostunut, Astola kertoo.

Vielä vuoteen 1999 asti valtioneuvostossa piti olla kaksi lainoppinutta, joista toinen oli oikeusministeri. Taustalla on valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidénin mukaan historialliset autonomian aikaan juontuvat syyt.

Vuoden 2000 perustuslaissa ministereille ei asetettu enää erityisehtoja. Lakiuudistus lähti siitä, että ministerin toimessa on kyse luottamustehtävästä. Silloin ei pidä etukäteen rajata ketään pois.

Valtio-opin professori Jan Sundberg epäilee, että oikeusministeri, jolla ei ole lainopillista koulutusta on vaarassa jäädä virkamiesten ohjailtavaksi.

Asiasanat

Päivän lehti

3.12.2020

Fingerpori

comic