Uutiset

Virolaisprofessori moittii Suomen Venäjä-linjaa

Venäjän lisääntynyt aggressiivisuus Itämeren alueella on yritys luoda ”uutta normaalia”, eikä sen pidä antaa tapahtua, sanoo Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja ja Tarton yliopiston professori Andres Kasekamp.

Viime viikolla sotilaskone ja matkustajakone joutuivat lähekkäin Malmön eteläpuolella.

Ruotsi ja Tanska kutsuivat Venäjän suurlähettiläät keskusteluun. Suomi ei, koska tapaus ei koskenut Suomen ilmatilaa. Kasekampin mielestä juuri tällainen ajattelu on ”perinteinen suomalainen lähestymistapa”. Hänestä kysymys on yksittäisiä vaaratilanteita isommasta asiasta.

Kasekamp sanoo, että Itämeren ilmatilassa Venäjä jatkaa sitä, minkä aloitti Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Se näyttää, että voi luoda uudet pelisäännöt.

– Suurlähettilään kutsuminen ei varmasti muuta mitään, mutta se, että ei kutsu, näyttää tahdon puutteelta.

Kasekampin mielestä vielä vuosi sitten kaikki olisivat pitäneet Venäjän toimia hälyttävinä ja mahdottomina hyväksyä. Kun tapahtumia on jatkuvasti, niistä tulee normaalia. Siihen Venäjä Kasekampin mukaan pyrkii.

Kasekamp arvioi, että Venäjän lisääntynyt aktiivisuus on yhteydessä siihen, että ensimmäiset EU:n määräämät Venäjä-pakotteet umpeutuvat maaliskuussa. Sotilaskoneillaan Venäjä viestittää, että sillä on mahdollisuus aiheuttaa lisää vaikeuksia. Länsi ei halua tilanteen kärjistyvän entisestään.

Monien maiden mielestä suhteiden Venäjään on annettu jäähtyä jo liiaksi.

Virolaisprofessori torjuu ajatuksen vuoropuhelusta Venäjän kanssa. Sitä ovat peräänkuuluttaneet isoista EU-maista nyt esimerkiksi Italia ja Saksa.

Suomessa muiden muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö on useaan otteeseen todennut, että keskustelu Venäjän kanssa pitää saada jatkumaan.

– Vuoropuhelun aloittaminen nyt olisi täysin väärä valinta. Talouspakotteet on vasta otettu käyttöön, niiden vaikutus tulee pitkällä aikavälillä, Kasekamp sanoo.

Kasekamp sanoo, että keskustelua Venäjän presidentti Vladimir Putin haluaakin. Putin odottaa lännen ehdottavan, että Venäjä saa pitää Krimin, jos se jättää Ukrainan muuten rauhaan, ja länsi lupaa, ettei Ukrainasta tule koskaan Naton jäsentä.

– Jos länsi näin tekee, se palkitsee aggression ja hylkää periaatteensa. Kaikki, jotka ovat sitä mieltä, että nyt on vuoropuhelun aika, vetävät siihen suuntaan, professori lataa.

Kasekampin mielestä virolaiset ymmärtävät suomalaisia paremmin tilanteen vakavuuden.

Hän sanoo, että virolaisille kyse ei ole Ukrainan kriisistä, vaan kriisistä, joka vaikuttaa koko kansainväliseen järjestykseen. Kriisi alkoi vuonna 2008 Georgiasta. Tilanteeseen ei voi hänestä vastata kuin määrätietoisesti. Käytännöllinen ja sovitteleva asenne näyttää heikolta, ja kutsuu Venäjän vain pullistelemaan lisää.

Erityisen kriittisesti tavalliset virolaiset suhtautuvat Kasekampin mukaan Fennovoiman ja Rosatomin ydinvoimalahankkeeseen.

Suomen hellimä kotimaisen omistuksen määrä ei tee vaikutusta naapurissa. Kasekamp sanoo, että virolaisista hanke on täysin ristiriidassa EU:n tavoitteen kanssa vähentää energiariippuvuutta Venäjästä.

– Tätä hanketta virolaisten on vaikea ymmärtää. (LM-HäSa)

Asiasanat