Uutiset

Virossa on liikaa kauppakeskuksia

Virolaiset kauppiaat ovat yksimielisesti myöntäneet, että pienessä maassa on myymäläpinta-alaa jo liikaa. Asukasta kohti laskettuna Viron edellä myymäläpinta-aloissa ovat Euroopan kauppakeskuksia koskevan raportin mukaan enää Norja ja Luxemburg. Myymälöiden runsaudesta virolaiset saavat kiittää osittain suomalaisia.

Tallinnassa on asukasta kohti peräti kaksi myymäläneliötä. Siitä huolimatta kaikki suunnittelevat laajentamista ja uusiakin keskuksia nousee.

– Kilpajuoksu asiakkaista saa vähittäiskaupan panostamaan äärimmäisyyksiin.

– Tilaa on jättimäisille ostoskeskuksille ja pienille lähikaupoille. Kaikki, mikä löytyy näiden ääripäiden välistä, tulee pikkuhiljaa häviämään, Viron kiinteistönvälitysalan liiton toimitusjohtaja Tõnis Rüütli tiivistää.

Ülemiste-keskuksen 22 000 neliömetrin laajennus lentoaseman vieressä avasi ovensa lokakuussa. Laajennuksen avulla se kiilasi Rocca al Mare -kauppakeskuksen ohi Viron suurimmaksi kauppakeskukseksi.

Ülemisten vastapäätä toisella puolella katua valmistellaan tonttia kilpailevan keskuksen rakennustöiden alkamista varten. Vähän kauemmas on suunnitteilla valtava Panorama City -kauppa- ja ajanvietekeskus. Kymmeniä tuhansia neliömetrejä lisää myymäläpintaa on tulossa.

Kilpailu asiakkaista on kovaa. Virossa on 1,3 miljoonan asukkaan elintarvikemarkkinat ja niistä kamppailee kuusi isoa vähittäiskaupan ketjua. Monta kertaa suuremmassa Ruotsissa markkinat on jaettu kolmen kesken.

– Kiristyvät markkinat ovat tehneet asiakkaasta entistä vaativamman. Toisaalta kuluttaja on heikon palkkatason vuoksi hyvin hintaherkkä, neljä vuotta Selver-ketjua johtanut Andres Heinver sanoo.

Maxima-ketjun johtaja Vaidotas Pacesa antaa esimerkin Lasnamäestä, joka on Tallinnan suurin kaupunginosa. Lasnamäen 120 000 asukasta kantavat päivittäin kauppoihin yhteensä 600 000 euroa.

–  Jos lasketaan yhteen alueen kaikkien toimivien ja lähiaikoina rakennettavien kauppojen vuokra-, palkka-, energia- ja muut kulut, selviytymiseen tarvitaan vähintään 700 000 euron liikevaihto. Eli sieltä puuttuu 17 prosenttia ostovoimaa, jotta tulos nousee nollaan, Pacesa selittää.

Pacesasin arvion mukaan tappioputki ei voi jatkua pitkään. Jotkut joutuvat pian väistymään.

– Tartossa ja Pärnussa ostovoima ei riitä enää kaikkien kauppojen ylläpitoon, hän sanoo.

Viron kaupat ovat panneet toivonsa suomalaisiin. Yksi syy siihen, miksi Viron vähittäiskauppa jatkaa tolkutonta paisumistaan, on suomalaisten kiihtyvä ostosmatkailu. Se otetaan huomioon investointien kannattavuuslaskelmissa.

Tilastojen mukaan suomalaiset matkustavat Viroon entistä lyhyemmille matkoille ja matkojen tarkoituksena on yhä useammin shoppailu.

Suomessa Kaupan liitto on arvioinut suomalaisten osuudeksi kymmenen prosenttia Viron vähittäismyynnistä.

Alkoholin lisäksi ostetaan yhä enemmän makeisia, vaatteita, kosmetiikkaa, elintarvikkeita, lääkkeitä ja jalkineita.

Myös hammaslääkäri-, kylpylä-, kampaamo- ja kauneudenhoitopalvelut lisäävät suosiotaan.

Juomaostokset ovat edelleen omaa luokkaansa. Emor-tutkimuskeskuksen ja TSN Gallupin selvityksen mukaan suomalaiset ostavat yhteensä kolmanneksen kaikesta Virossa myydystä alkoholista. Neljä viidestä suomalaisesta ostaa matkallaan alkoholia ja käyttää alkoholiostoksiin keskimäärin 122 euroa.

Ivo Laks

 

Asiasanat