Uutiset

Virusarmeija hyökkää aina Aasiasta

Kurkku kipeänä? Voimistuvaa niiskutusta?

Elimistössäsi jyllää todennäköisesti nuhakuumevirus, joka aikoo lahjoittaa sinulle tuikitavallisen flunssan.

Influenssavirus puolestaan tuo tullessaan influenssan, jonka oireet voivat olla paljon ilkeämpiä. Influenssan oireita ovat nopeasti nouseva korkea kuume, päänsärky ja usein voimakkaat lihaskivut.

Influenssavirukset jaetaan A- ,B- tai C-tyypin viruksiin. Tauteina ne eivät eroa mitenkään toisistaan, mutta vaikeat influenssaepidemiat ovat yleensä A-tyyppiä. A-virus on virustyypeistä muuntautumiskykyisin ja siten ihmisen elimistölle vaikein vastustaja.

Useimmille influenssaan sairastuville tauti on pikemminkin harmillinen kuin tappava. Osa tartunnan saaneista jopa sairastaa taudin edes sitä huomaamatta. Influenssaepidemia vaatii silti Suomessa satoja uhreja joka vuosi. Yleisin kuolinsyy on keuhkokuume, mutta myös sydän saattaa pettää, jos tauti on kova.

Influenssa jälkitauteineen on erityisen vaarallinen vanhuksille ja vakavasti sairaille.

– Influenssa on potentiaalisesti tappava tauti. Lisäksi se voi pahimmillaan aiheuttaa maailmanlaajuista tuhoa. Siksi sen etenemistä seurataan tarkasti, kertoo virologi Jukka Suni Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin virusosastolta.

Maailman terveysjärjestö WHO on perustanut tartuntatautien seurantakeskuksia kaikkiaan 84 maahan. Sunin mukaan tautien etenemistä pystytään keskusten avulla seuraamaan tehokkaasti. Keskusten kautta saatavien tietojen avulla pystytään arvioimaan hyvinkin tarkasti, milloin influenssa saapuu Suomeen.

Aasia, kaiken pahan alku ja juuri

Kansanterveyslaitoksen laboratoriojohtajan Reijo Pyhälän mukaan WHO:n keskuksia pyritään saamaan lisää erityisesti Aasiaan. Aasian saaminen tiukemmin mukaan influenssan seurantaan on tärkeää, koska juuri Kaakkois-Aasiaa pidetään influenssavirusten pesimäpaikkana.

– Kaakkois-Aasian olosuhteet suosivat virusten muuntumista. Väestöntiheys on suuri, ja virusta on liikkeellä suuria määriä. Mutantteja eli muuntuneita viruksia syntyy siellä paljon, Pyhälä sanoo.

Influenssavirusten leviämistä talvisin Kaakkois-Aasiassa voimistaa kiinalainen uuden vuoden aika. Juhla-aikana ihmiset matkustavat pitkiäkin matkoja tapaamaan sukulaisiaan, ja kuljettavat talviepidemian virukset mukanaan. Pyhälän mukaan uusi influenssavirus voi syntyä helposti, kun matkalaisten kuljettamat virukset kohtaavat.

Aasiasta muuntuneet influenssavirukset siirtyvät ympäri maailmaa matkailijoiden mukana. Lentokone on nopea kulkuväline, jota myös virukset käyttävät.

– Ne kulkevat tavallisesti etelästä pohjoiseen, talven perässä. Jos virus rantautuu lämpimään ja kuivaan säähän, leviäminen estyy. Jokainen influenssapotilas ei siis automaattisesti käynnistä epidemiaa kotimaassaan. Talvella viruksella on paremmat mahdollisuudet levitä, Pyhälä selvittää.

Epidemialla laajat vaikutukset

Influenssa hyökkää Suomeen yleensä vuodenvaihteessa. Tänne kotiuduttuaan influessa leviää pisaratartuntana erityisen helposti täysissä linja-autoissa ja tavarataloissa.

Ongelmallista influenssaviruksen pysäyttämisessä on Jukka Sunin mukaan se, että viruksen tartuttavuus on huipussaan ennen oireita. Oireiden ilmaantuessa ihminen on jo ehtinyt levittää virusta eteenpäin.

Yksinkertaisesti sanottuna epidemiaksi kutsutaan tilannetta, jolloin useita samanlaisia tautitapauksia havaitaan lyhyen ajan sisällä.

Tapausten tulisi olla paikallisia, mutta paikallisuuden määritelmä on häilyvä. Sairastumisalueena voi olla esimerkiksi Hämeenlinna tai vaikka koko Suomi.

Influenssaepidemian alkaminen vaikuttaa Sunin mukaan koko kansakunnan elämään muutaman kuukauden ajan. Sairastuneiden lukumäärä on suuri, ja työpaikoilla tulee paljon poissaoloja. Influenssavirus kaataa väkeä niin kouluissa, armeijassa kuin tehtaissakin.

Monissa yrityksissä työntekijät rokotetaan influenssaa vastaan joka vuosi. Jukka Suni suositteleekin rokotetta riskiryhmien lisäksi myös niille, joilla jokin tärkeä tapahtuma ajoittuu influenssakauteen.

Jos kuitenkin joutuu influenssaviruksen saaliiksi, siinä on myös hyvä puolensa.

– Sairastuminen voi antaa immuniteetin influenssaa vastaan jopa vuodeksi eteenpäin. Kyseessä on tavallaan luonnon antama oma rokote, Suni lohduttaa.

Toistaiseksi ei ole olemassa influenssavirukseen tehokkaasti vaikuttavaa lääkettä. Joidenkin lääkkeiden on kuitenkin todettu lievittävän oireita tai lyhentävän taudin kestoa.

Viimeistään kesän tulo katkaisee epidemiakauden.

Epidemiasta pandemiaksi

Pandemia on maailmanlaajuinen epidemia. Ihmisten influenssavirukset eivät yksinään ole Reijo Pyhälän mukaan pandeemisia, vaan pandemialla on erityinen syntymekanismi.

Pandemia saa alkunsa, kun jonkin eläimen influenssavirus risteytyy ihmisen influenssaviruksen kanssa. Tällöin syntyy uusi tuntematon virus, jota vastaan ihmisillä ei ole lainkaan immuniteettisuojaa.

Ihmisten heikon suojan vuoksi pandeeminen virus voi levitä muissakin kuin talvisissa olosuhteissa. Tämä outo mutantti saa aikaan poikkeuksellisen voimakkaita reaktioita elimistössä ja saattaa levitä hyvinkin helposti.

– Kaakkois-Aasiassa syksyllä havaitun lintuinfluenssaviruksen pelätään olevan pandemian esiaste, Reijo Pyhälä sanoo.

Lokakuun alussa lintuinfluenssaviruksen väitettiin tarttuneen koiraan Thaimaassa, mutta tapauksen jatkotutkimukset ovat yhä kesken. Kissoihin virus sen sijaan voi tutkitusti tarttua. Thaimaan viranomaiset kertoivat 19. lokakuuta yli kahdenkymmenen tiikerin kuolleen eläintarhassa lintuinfluenssaan.

Nykyisellään lintuinfluenssavirus tarttuu Pyhälän mukaan ihmiseen vain sairastuneesta siipikarjasta ja vain hyvin läheisessä kontaktissa sairastuneeseen ihmiseen.

Tänä vuonna lintuinfluenssaan on kuollut Kaakkois-Aasiassa yli kolmekymmentä ihmistä.

Toistaiseksi on epäselvää voivatko lemmikkieläimet välittää tartunnan siipikarjasta ihmisiin.

Milloin tulee seuraava pandemia?

Influenssapandemiat ovat piinanneet maailmaa Sunin mukaan keskimäärin kerran kahdessakymmenessä vuodessa. Pandemioiden ilmaantumisesta onkin yritetty hakea jotakin tiettyä kaavaa.

Ryssänkuumeeksi sanottu pandemia riehui 1890-luvulla, espanjantauti kiersi maailmaa vajaat kolmekymmentä vuotta myöhemmin vuosina 1918-1920. Noin neljäkymmentä vuotta espanjantaudin jälkeen ilmestyi aasialaisena tunnettu pandemia vuosina 1957-1958. Kymmenisen vuotta myöhemmin olikin sitten vuorossa hongkongilainen vuosina 1968-1969.

Hongkongilaisen puhkeamisesta on siis pian kulunut neljäkymmentä vuotta. Virologi Jukka Sunin mukaan tutkijat arvailevatkin, milloin seuraava pandemia iskee.

– Kyllähän sitä usein mietitään, että missä se Jallu oikein luuraa, Suni naurahtaa.

Ihmisiä ja lentokoneita on nyt moninkertaisesti enemmän kuin espanjantaudin aikaan yli kahdeksankymmentä vuotta sitten. Suni uskoo silti, ettei mahdollinen pandemia saisi nyt aikaan yhtä pahaa kuin jälkeä kuin ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Pandemioiden aiheuttamat lukuisat kuolemat ovat Sunin mukaan täysin ymmärrettäviä.

– Kun kovaan tautiin sairastuneita on huomattavan suuri määrä, myös komplikaatioita ja kuolleita tulee enemmän, Suni sanoo.

Pandemiaa Suni ei Suomeen talveksi missään tapauksessa povaa. Influenssaepidemiaa Suni sen sijaan pitää enemmän kuin todennäköisenä.

– A-virus tulee Suomeen takuuvarmasti. Viime vuonna se tapahtui aikaisin, mutta tänä talvena se taitaa osua tammi-maaliskuulle, Suni arvioi.

Jani Oksanen