Uutiset

Voiko enää elää ilman internetiä

?
Heitä on enemmän kuin perussuomalaisten äänestäjiä eduskuntavaaleissa: he eivät koskaan googlaa, chattaa, surffaa tai jaa linkkejä; he eivät ylipäätään koskaan käytä internetiä.

Nämä runsaat 750 000 suomalaista ovat nopeasti pienenevä vähemmistö, jolle ei ole sijaa tulevaisuuden Suomessa.

Olisiko mahdollista elää kuin he, kokonaan verkotta?

Toimistotyö ainakin on mahdotonta. Yhä suurempi osa työstä tehdään tavalla tai toisella internetissä ja vähintäänkin sähköposti on välttämätön työkalu useimmissa ammateissa. Asiat haluaa hoitaa välittömästi, ja tiedonhaku kirjastoista sekä palvelunumeroista veisi enemmän aikaa kuin mihin työelämän alati kiivastuva tahti ja oma mukavuudenhalumme antavat myöten.

Vapaa-aika netittä ei ole sekään helppoa. On turhauttavaa, kun verkottomalla sohvalla verkottomasti röhnöttäessä ei saa mieleensä Bolivian pääkaupunkia, kissan tieteellistä nimeä tai Casablancan ohjaajaa, vaikka haluaa muistaa ne juuri nyt.

Päivä päivältä tuntuu vaikeammalta muistaa elämää ennen nettiä. Menneisyys ja vanhan maailman tavat pakenevat nopeasti.
Internet on salavihkaa juurtunut erottamattomaksi osaksi jokapäiväistä arkea.

Saksalainen toimittaja Christoph Koch pysytteli irti verkosta kuukauden päivät ja kirjoitti kokemuksestaan kirjan. Koch kertoo kirjassaan, että ensimmäisten päivien aikana hän oli päänsärkyinen, levoton ja pitkästynyt.

Sama ilmiö havaittiin, kun Marylandin yliopisto tutki opiskelijoiden median käyttöä. Vuorokauden mediapaasto aiheutti samankaltaiset vieroitusoireet kuin narkomaaneilla ja alkoholisteilla. He tunsivat itsensä eristyneiksi maailmasta, tyhjiin vuotaneiksi. Koko ajan vaivasi nalkuttava tunne, että elämä oli toisaalla.

Palattuaan tauon jälkeen nettiin Koch huomasi kaipaavansa haikeana verkotonta aikaa ja aivolepoa, mutta verkon kiihkeä rytmi imi taas mukanaan nopeasti.

Kaikki meille nyt heti!
Monissa maissa kannetaan huolta siitä, että vanhukset ja köyhät ovat putoamassa internetistä kokonaan. Suomessa tilanne on hieman toinen.

Lähes jokainen alle 44-vuotias suomalainen käyttää nettiä, ja vanhimmat ikäryhmät kytkeytyvät verkkoon kiihtyvää vauhtia. Toissa vuonna vain joka kolmas 65-74-vuotias käytti internetiä, mutta viime vuonna jo 43 prosenttia.

Muutaman vuoden kuluttua olemme tilanteessa, jossa käytännössä jokainen sukupolvi on omaksunut internetin.

Mutta mikä internet silloin on?

Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa.

Vuosikymmen sitten kukaan ei olisi arvannut, kuinka suosituksi niin sanottu sosiaalinen media tulisi, ja millaisen voiman se osoittaisi.

Kun puhutaan sosiaalisesta mediasta, moni ajattelee Facebookia, mutta pohjimmiltaan koko internet on sosiaalinen media. Sähköposteja lähetettiin jo 1970-luvulla, 1990-luvulla tulivat irc, pikaviestimet, uutisryhmät, chatit ja keskustelufoorumit.

2000-luvun vyörytys on ollut massiivista. Wikipedia, YouTube, Twitter ynnä muut palvelut ovat uskomattoman suosittuja, eivätkä ne ole vain viihdettä ja leikkiä. Informaatio kulkee nopeasti ja vaihdamme mielipiteitämme kiivaammin kuin koskaan.

Maailmassa, jossa ihmisillä on pääsy informaatioon ja mielipiteisiin, hirmuhallintojen on vaikea pitää kansalaisia vallassaan. Twitter ja Facebook olivat merkittävässä roolissa Tunisian ja Egyptin vallankumouksissa sekä Libyan kapinassa.
Tulevaisuuden internet on yhä sosiaalisempi ja reaaliaikaisempi. Informaatio ja mielipiteet liikkuvat yhä kiivaammin. Mobiililaitteet lisääntyvät ja jatkuvasti päivittyvää tietoa on tarjolla kaikkialla.

Tulee yhä enemmän palveluja, joissa erilaisia tilanteita voi seurata samalla, kun ne tapahtuvat. Junien ja lentokoneiden liikennetiedot ovat jo nyt saatavilla heti, ja esimerkiksi tilannehuone.fi seuraa pelastuslaitoksen hälytyksiä ympäri maan
Sama palvelu ilmoitti toissasyksynä sikainfluenssatapausten havaintopaikat. Tällaisia palveluja tulee luultavasti paljon lisää.

Maailma tapahtumineen on läsnä heti. Googlen kaupunki- ja katunäkymät ovat alkusoittoa, ja muutaman vuoden kuluessa pääsee ehkä seuraamaan reaaliaikaisia satelliittikuvia ympäri maailman. Jatkossa emme välttämättä milloinkaan eksy, kun mukana on aina jonkinlainen suunnistuslaite.

Google kertoo tulevaisuutesi
Kymmenisen vuotta sitten jotkut pitivät hakukone Googlea parhaan keksintönä sitten pyörän. Nyt Google on jo jotain aivan muuta kuin pelkkä hakumoottori. Jatkossa se on myös kristallipallo.

Olemme jo tottuneet matkapuhelinten ja tekstinkäsittelyohjelmien ennakoivaan tekstinsyöttöön sekä siihen, että Google ehdottaa kirjoittaessamme erilaisia hakusanoja ja sivustoja. Sama tekemistemme ennakointi lisääntyy.

Hakujen lukumäärien perusteella Google on ennustanut esimerkiksi euroviisuvoittajia ja flunssaepidemoiden etenemisen. Avoimiin työpaikkoihin ja työttömyysturvaan liittyvien sivujen klikkausten perusteella Google on myös ennustanut talouden kehityssuuntia. Kuka tietää, kuinka voimakas työkalu Googlen ennusteet ovat tulevaisuudesa.

Ehkä emme muutaman vuoden kuluttua edes puhu internetistä samaan tapaan kuin nyt.

Aiemmin internet on usein ajateltu muusta maailmasta erilliseksi saarekkeeksi, johon mennään tekemään erilaisia asioita. Tämä ajattelu on murtumassa. Yhä harvemmin sanomme, että menemme nettiin ja yhä useammin vain, että käytämme internetin palveluita: luemme sähköpostit, käymme vaatekaupassa, menemme Facebookiin, katsomme Wikipediasta tai etsimme Googlella.

Ja missä tulevaisuudessa edes kulkee netin ja fyysisen maailman raja?

Jo nyt internetiin on kytkettynä noin viisi miljardia laitetta, ja näistä vähemmistö on varsinaisia tietokoneita. Seuraava aalto saattaa olla internetin tuleminen kaikkiin kodinkoneisiin. Kun televisio, auto, puhelin, pelikonsoli, kamera, jääkaappi ja pesukone ovat kytkettyinä verkkoon, olemme koko ajan internetissä. (HäSa)

Lähteet: Tietokone-lehti 11/ 10 ja 12/10, Deutsche Welle, Suomen Kuvalehti 25.8.2010, Tilastokeskus, Gigaom.com, Osnn.net, Yle, Tiede-lehti.