Uutiset

Voiko juoppoa parantaa?

Suomessa on noin 600 000 alkoholin suurkuluttajaa ja moninkertainen määrä niitä, joiden elämää läheisen juopottelu varjostaa. Kun viina tosissaan vie miestä ja nykyisin yhä useammin myös naista, auttamisen kotikonstit ennenpitkää loppuvat.

Juominen herättää hämmennystä, surua, epätoivoa ja lopulta myös vihaa. Sääliin sekoittuu raivoa, mielessä velloo kysymysten myrsky.

Miksi se ei voi lopettaa? Miksi se aina retkahtaa? Miksi mikään ei auta? Katkaisuhoitojen jälkeen alkaa pian entistä pahempi putki.

Onko alkoholismi sairaus vai onko se vain huono tapa? Jos se on sairaus, niin miksi tätä sairautta on niin toivottoman vaikea parantaa?

Voiko juoppoa ylipäänsä parantaa?

– Alkoholismi on krooninen sairaus, jota ei voi parantaa samaan tapaan kuin esimerkiksi keuhkokuume hoidetaan. Alkoholismia voi verrata diabetekseen, sekään ei parane, mutta oikealla hoidolla oireet pysyvät kurissa, Järvenpään sosiaalisairaalan ylilääkäri Antti Holopainen vastaa otsikon kysymykseen.

Holopainen tietää, että alkoholismin tunnustaminen sairaudeksi on edelleen vaikeaa sekä sairastuneille että etenkin suurelle yleisölle.

– Suurella yleisöllä on henkinen vaurio asenteessa alkoholismin hoitoon. Aivan yleisesti ajatellaan, että kyseessä ei ole sairaus, vaan ihmisen itsensä valitsema huono tapa. Näinhän asia ei ole. Pitkälle edennyt alkoholismi on vakava sairaus, joka ilman hoitoa johtaa ennenaikaiseen kuolemaan, ylilääkäri Holopainen painottaa.

Toipuminen alkaa sairaudentunnosta

– Tärkein edellytys hoidon onnistumiselle on sairaudentunnon herääminen. Kun ihminen myöntää potevansa aivoja rappeuttavaa sairautta, joka johtaa kuolemaan, jos juominen jatkuu, hän yleensä pyrkii noudattamaan hoito-ohjeita. Ensimmäinen askel on pidättäytyä täysin alkoholin käytöstä, Holopainen selvittää.

Asiantuntijat jakavat alkoholismin vaiheet kolmeen jaksoon.

Varhaisvaiheessa sietokyky on kasvanut niin, että toivotun vaikutuksen eli humalan saavuttamiseen tarvitaan yhä suurempia alkoholiannoksia. Alkoholi ja seuraavan juopumismahdollisuuden odotus ovat lähes aina mielessä.

Keskivaiheessa juomisesta on jo tullut pakonomaista, tarvitaan krapularyyppyjä, työssä alkaa olla ongelmia, perhe-elämä kärsii, mieltä vaivaavat syyllisyydentunteet ja katumus. Ystävät alkavat vaihtua ryyppykavereiksi.

Kroonisessa vaiheessa alkoholisti tekee mitä vain saadakseen alkoholia. Juomiseen liittyy jo vakavia fyysisiä oireita: vatsavaivoja, hermovaurioita, maksan ja lihasten hallinnan häiriöitä sekä kuulo-, näkö- ja tuntoharhoja.

Tässä vaiheessa perhesuhteet ovat usein katkenneet ja normaali arkielämä on jäänyt kokonaan taakse.

Pitkäjänteisyys hoidon avainsana

Alkoholiriippuvaisia hoidetaan nykyisin A-klinikoilla ja eri tyyppisissa laitoksissa. A-klinikoilla vastaanotoilla ja katkaisujaksoilla käy vuosittain noin 40 000 henkilöä, laitosmaisilla hoitojaksoilla 10 000 – 20 000 henkilöä.
Hoidossa olleista 20 – 30 prosenttia rupeaa toipumaan.

– Jos hoitojärjestelmässä olisi käytettävissä pitkäjänteisen kuntouttamisen keinoja, tätä lukua pystyttäisiin nostamaan, Holopainen uskoo ja harmittelee sitä, että alkoholismin hoito aloitetaan Suomessa liian usein vasta kroonisessa vaiheessa. Varhaisemmalla puuttumisella hoitotulokset kohenisivat.

Sairauden krooninen luonne edellyttäisi potilaiden sitouttamista pitkiin kuntoutusohjelmiin. Nykyisin hoito- ja kuntoutusketjujen rakenteissa on pahoja puutteita. Alkoholiriippuvaisia yritetään hoitaa mahdollisimman pitkään mahdollisimman kevein toimin eli halvalla.

– Katkaisu toimii kohtalaisen hyvin, mutta kriisiavun jälkeiset palvelut ovat liian heppoisia. Kroonikot on jätetty Suomessa suorastaan heitteille, Holopainen jyrähtää.

Hän kritisoi myös sitä, että alkoholismin hoito on Suomessa irroitettu terveydenhoitojärjestelmästä. Missään muualla Euroopassa poliisi ei ole sammuneen ihmisen ensiavun antaja. Myös putkakuolemat ovat Suomessa yleisempiä kuin muissa Euroopan maissa.

Tulevaisuuden näkymät kauhistuttavat päihdeasiantuntijaa.

– Ihmiset aloittavat ryyppäämisen yhä nuorempina. Suomessa on paljon nuoria aikuisia, jotka alkoholisoituvat. Jos heitä ei kuntouteta, se on valtavaa työvoiman haaskausta. Kaiken lisäksi yhteiskunta tietoisesti poliittisilla päätöksillä vauhdittaa alkoholiongelman pahenemista. Suurkuluttajat saavat nyt viinaa halvemmalla ja se näkyy ihan kaikissa hoitoyksiköissä. Jonoja kertyy ja asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia.

Tarkkaile sukulaisiasi

Alkoholihaittojen kasvu on Suomessa vakava ongelma. Läheskään kaikki alkoholia nauttivat eivät kuitenkaan alkoholisoidu. Miksi?

– Alkoholiriippuvuuteen sairastumisessa perintötekijät ovat vahvasti mukana. Alttius sairastumiseen periytyy, joten kannattaa olla varovainen alkoholinkäytössään, jos sukulaisissa on juoppoja.

Geneettisten tekijöiden ohella alkoholisoitumiseen vaikuttavat psykososiaaliset syyt. Monet psyyken sairaudet ja häiriöt altistavat alkoholismille. Myös elämäntilanteilla ja lapsuuden olosuhteilla on merkitystä.

– Ihmiselle tapahtuu monia vaurioittavia asioita, joille hän ei itse voi mitään.
Sairastuneiden syyllistäminen on aivan turhaa, Antti Holopainen muistuttaa.

Päivän lehti

28.10.2020

Fingerpori

comic