Uutiset

Voiko omaa kylmänsietokykyään parantaa?

Osaa ihmisistä hyytäväkään sää ei juuri hetkauta, kun samaan aikaan toiset hytisevät kylmästä.

Mitkä asiat vaikuttavat eniten ihmisten kykyyn sietää kylmää, tutkimusprofessori Hannu Rintamäki Työterveyslaitokselta?

– Erot voidaan jakaa toiminnallisiin ja rakenteellisiin. Toiminnallisista syistä tärkein on kylmään sopeutuminen. Fysiologisesti sopeutuminen kulloisiinkin lämpöolosuhteisiin kestää 7–10 päivää. Sen jälkeen koemme vähemmän stressiä ja esimerkiksi kädet säilyvät lämpimämpinä.

– Hyvä fyysinen kunto tarkoittaa parempaa lihasten lämmöntuotantokykyä, ja silloin usein verenkierto raajoissakin on parempi. Ääreisverenkierrossa on tosin eroja ilman mitään sairauksiakin.

– Rakenteellisista eroista tärkein on koko. Isokokoinen ihminen on paremmassa asemassa, koska lämpö tuotetaan lihasmassalla. Myös ihonalaisesta rasvasta on hyötyä, koska se käy lämmöneristeestä. Osalla ihmisistä kehon sisäosissa oleva ruskea rasva on aktiivista ja tuottaa lämpöä. Ruskea rasva ei näy ulospäin.

– Mikä tahansa sairaus heikentää koettua kylmänsietokykyä noin viisi astetta.

Voiko ääreisverenkiertoa parantaa?

– Ääreisverenkierto on ominaisuus, johon ei omilla toimilla voi kovin paljon vaikuttaa. Sopeutuminen kylmään auttaa pitämään sormet ja varpaat lämpimämpinä.

Palelevatko kerran paleltuneet sormet helpommin?

– Syvä paleltuma turmelee verisuonistoa ja sen jälkeen paleltuma-alueen verenkierto ei ole enää yhtä hyvä. Niinpä se osa kehoa voi paleltua herkemmin. Toisaalta kun on saanut kerran paleltuman, se kertoo, että on jo valmiiksi herkkyyttä sille ja niin voi käydä myöhemminkin.

– Helposti palelevan kannattaa huolehtia, että keskivartalolla on riittävästi vaatetusta, ettei raajojen verenkierto supistu. Mikään vaatetus ei sellaisenaan riitä, vaan kylmässä on pysyttävä liikkeessä.

Johanna Sarriola

Mainos