Uutiset

Voiko sukupuoli vaikuttaa piispanvaalissa?

Helsingin piispan tehtävästä syksyllä eläköityvä Irja Askola on saanut jo kolme seuraajaehdokasta, vaikka ehdokasasetteluaikaa on jäljellä vielä kuukauden päivät.

Ehdokkaiksi ovat asettuneet Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo ja Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa. Tällä viikolla ehdokkaaksi saatiin vielä kolmas ehdokas, kun Luterilaisen maailmanliiton LML:n apulaispääsihteeri Kaisamari Hintikka asettui ehdolle.

Vuonna 2010 valittu Askola rikkoi lasikaton Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa, kun hän oli ensimmäinen Suomessa piispaksi valittu nainen. Kirkolliskokous hyväksyi naispappeuden 30 vuotta sitten, marraskuussa 1986.

Ainoan naisen väistyminen piispakunnasta voi asettaa painetta valita tilalle nainen uudestaan, arvioi kirkkososiologian yliopistonlehtori Kati Tervo-Niemelä Helsingin yliopistosta.

– Sukupuoli ei saisi olla sellainen tekijä, joka olisi määräävä itsessään. Mutta on ihmisiä, joiden mielestä tilanteessa, jossa on kaksi tasaväkistä ehdokasta, halutaan antaa ääni naiselle sen takia, että ollaan edistämässä tasa-arvoa, hän sanoo.

Tervo-Niemelän mukaan nykypäivänä ei näyttäisi hyvältä, jos kaikki piispat olisivat miehiä. Hän arvioi, että jos nyt piispaksi tulisi valittua mies, paine naisen valintaan kohdistuu seuraavaan piispanvaaliin.

Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala on runsaan kuukauden verran joulukuussa 65 vuotta täyttävää Askolaa vanhempi. Piispoista vanhin on kuitenkin Oulun hiippakunnan Samuel Salmi, 66 vuotta.

– Tasa-arvoa edistäviä äänenpainoja kirkossa on aika paljon, ja yhteiskunnassa vielä enemmän, lisää Tervo-Niemelä.

Lännen Media kysyi kaikilta piispaehdokkailta kantaa kirkon johdon sukupuolijakaumaan. Kaikkien mielestä evankelis-luterilaisessa kirkossa on liian vähän naisia johtotehtävissä.

– Nyt valitaan yhden hiippakunnan piispaa, uskoisin, että ihmiset etsivät mielestään pätevintä vaihtoehtoa, toteaa Laajasalo.

Maantieteellisesti Helsingin hiippakunta on Suomen pienin, eikä alueella asu kirkon jäseniäkään kuin neljänneksi eniten Tampereen, Oulun ja Turun hiippakuntien jälkeen.

Helsingin piispalla on Tervo-Niemelän mukaan muihin piispoihin nähden enemmän mahdollisuutta vaikuttaa. Syynä on hänen mukaansa Helsinkiin pakkautunut valtamedia: pääkaupungin piispa saa arkkipiispan ohella muita helpommin näkyvyyttä.

Toimivat mediasuhteet ovat hänen mukaansa avainasemassa helsinkiläispiispalle, ja sekä Askola että Eero Huovinen olivat tässä Tervo-Niemelästä taitavia. Mediasuhteellaan Laajasalo on hänestä edellä kanssakilpailijoitaan.

Kaikkiaan hän kuvailee ehdokasasetelmaa kiinnostavaksi. Selvä konservatiiviehdokas kuitenkin hänestä puuttuu, vaikkei hän usko, että monia uusia ehdokkaita tulee mukaan.

– Hintikka on kansainvälisesti ansioitunut ekumeenisen kentän hakija, Hallamaa on puolestaan vahvasti yliopistomaailmassa pätevä tieteentekijä. Laajasalo on taas kyennyt saamaan vaikuttavan aseman suhteellaan mediaan.

Helsingin piispan valitsee 1 786 ihmistä hiippakunnan alueelta. Valitsijoista puolet on pappeja. Maallikot valitaan seurakunnan luottamushenkilöistä. Piispanvaali järjestetään elokuussa, ja piispa aloittaa marraskuussa.

Päivän lehti

28.10.2020

Fingerpori

comic