fbpx
Uutiset

Voiko Suomessa rikastua työnteolla? – Asiantuntija kertoo, mitä voimme päätellä eniten ansainneiden listasta

Professori Timo Rothovius sanoo, että Suomessa on tehty paljon yrittäjyyden edistämiseksi. Yksi asia kuitenkin jarruttaa yritysten perustamista.
Timo Rothovius sanoo, että miesten naisia parempi riskinottokyky on yksi selitys miesten yliedustukselle tulokärjessä. Kuva: Timo Annanpalo

Työnteolla ei Suomessa rikastu. Pitääkö tämä usein kuultu väite paikkansa?

– Harvat suurtenkaan firmojen toimitusjohtajat rikastuvat työllä, mutta kyllä heitäkin on. Jos lähtee liikkeelle nollasta, tavallinen ihminen voi onnistua rikastumaan todennäköisimmin yrittämällä. Rikastua voi myös perimällä tai menemällä sopiviin naimisiin, toteaa Vaasan yliopiston rahoituksen professori ja Suomen osakesäästäjät ry:n puheenjohtaja Timo Rothovius.

– Ja voihan joku rikastua lottoamallakin, hän naurahtaa.

Verottaja julkaisi viime vuoden verotiedot keskiviikkona. Tulokärjessä on tuttujen nimien lisäksi muun muassa ohjelmistobisneksellä rikastuneita.

– Peli- ja älyteknologiassa liikkuu iso raha, koska bisnes on helposti skaalautuvaa ja monistettavissa ympäri maailman. Sama ei toimi perinteisessä yrityselämässä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että listalle päätyvät vain onnistuneet. Yhtä onnistujaa kohden voi olla hirmuinen määrä epäonnistujia, Rothovius muistuttaa.

Rothovius korostaa, että vaikka esimerkiksi ohjelmistoyrityksen perustaminen on halvempaa kuin konkreettisia tuotteita valmistavan laitoksen, menot lisääntyvät yritystoiminnan kehittyessä.

– Uuden applikaation kehittäminen on mahdollista kymmenillä tuhansilla euroilla, kun taas perinteinen investointi voi maksaa miljoonia euroja. Toki firman laajentuessa vaaditaan isoja jatkoinvestointeja. Esimerkiksi pelitaloissa on oltava töissä vähintään kymmeniä pelikehittäjiä. Moni yrittäjä on myös tehnyt vuosikaupalla tappiota ennen firmansa myyntiä.

Lainansaannin vaikeus hidasteena

Suomessa on Rothoviuksen mielestä tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana paljon yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi.

– Varmasti kaikkea mahdollista ei ole tehty, mutta isompaa valittamista ei ole. Perusinfra ja koulutus ovat kunnossa ja rahallista tukea voi saada esimerkiksi Business Finlandilta.

Rahoituksen saamisessa on myös ongelmia tiukan pankkisääntelyn vuoksi.

– Aloittelevilla yrityksillä tuppaa olemaan vaikeuksia saada rahoitusta, sillä pelkät investoinnit eivät riitä vakuuksiksi eikä ideoilla ole vakuusarvoa. Vakavaraisuussäännökset estävät pankkeja lainoittamasta yrityksiä ilman vakuuksia. Pankit tekevät bisnestä nykyään varainhoidolla eivätkä rahan lainaamisella.

Miehet ottavat riskejä naisia enemmän

Eniten viime vuonna ansainnut nainen löytyy tuoreimmalla listalla vasta kolmannenkymmenennen sijan jälkeen. Hän on Sanoman suuromistaja Rafaela Seppälä noin 7,1 miljoonan euron tuloillaan.

Hän oli yksi tietojensa luovuttamista vastustaneista. Alkuperäisellä listalla naisten tulokärjessä oli Norjaan myydyn Pilke-päiväkotiketjun perustajiin kuuluva Päivi Merkkiniemi, jonka tulot olivat reilut viisi miljoonaa euroa.

Hänen edelleen nousi myös makeisyhtiö Fazerin omistajasukuun kuuluva Majlen Fazer. Hänen verotetut ansio- ja pääomatulonsa olivat yhteensä vajaat 6,5 miljoonaa euroa.

Korkealla naisten tulolistalla on myös Herlinien sukuun kuuluva Hanna Nurminen, joka toimii Koneen säätiön hallituksen puheenjohtajana. Nurmisen tulot olivat viime vuonna noin 4,8 miljoonaa.

Sukupuolten välinen epäsuhta eniten ansainneiden listalla on tuttu ilmiö vuodesta toiseen.

– Miehet ottavat riskejä naisia enemmän. Miehet ovat sen vuoksi yliedustettuina sekä niissä, joilla menee yhteiskunnassa parhaiten että niissä, joilla menee huonoiten, Rothovius analysoi.

Juttua on päivitetty klo 16.30. Muokattu viimeistä kappaletta eniten ansainneista naisista päivittyneillä tiedoilla.

Menot